Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Hiilinieluhan tuntuu olevan ainakin rahallisesti se kohtalonkysymys . Huudetaan kuitenkin kitarisat punaisina hakkuiden vähentämisen ja suojelun lisäämisen puolesta , jotka lopulta johtavat tilanteeseen ,että tavoite hiilensidonnan kohdalla karkaa käsistä ja lasku sen myötä muodostuu täysin mahdottomaksi.
Toisaalla merkittäväksi luontokadon aiheuttajaksi manataan nykymuotoista metsätaloutta. Unohdetaan kuitenkin samassa yhteydessä ,että metsätalous on kasvattanut hiilinielut nykyisiin mittoihinsa tasolta ,joka oli puolet nykyisestä vielä 70 vuotta sitten.
Kyllä luontopaneeli keikkuu todella heikoilla jäillä vaatimustensa suhteen. Pilaavat hyvän homman vaatimalla mahdottomia ja pahimmillaan asioita ,joiden vaikutus on tasan päinvastainen varsinaiseen tavoitteeseen nähden.
Nyt olisi metsäammattilaisten syytä terävöityä ja ottaa asioihin päättäväisesti kantaa,etteivät väärät profeetat pilaa ihan koko keitosta.
On erittäin suuri ristiriita ,että suojelua ja hakkuiden rajoittamista tarjotaan ratkaisuksi hiilensidontaan. Suojeltu metsä on pysyvä päästölähde jo muutaman vuosikymmenen kuluessa. Talousmetsissä vaihe ,jossa metsä sitoo vähemmän hiiltä ,kun luovuttaa, on väliaikainen ja lyhytkestoinen.
Tilannetta voi peilata esimerkiksi 300 eteenpäin. Mikä on suojellun metsän ja aktiivisessa käytössä olleen metsän sitoman hiilen määrä tuolla aikavälillä päästöihin verrattuna? Aktiivikäytössä oleva asianmukaisesti hoidettu metsähehtaari tuottaa tuona aikana puuta keskimäärin 10 kiintikuution vuosivauhdilla suojellun alueen puustopääoman laskiessa tasaisesti koko ajan. Lopputulema suojellulla alueella korkeintaan sata kiintoa hehtaarilla elävää puuta. Tuona aikana talousmetsä on tuottanut 3000 kiintomottia käyttökelpoista puuainesta ja saman määrän lahoavaa kantojen ja hakkuutähteiden muodossa. Vaatimattomammalla osaamisella päädytään puoleen tästä ,mutta sekin kepittää suojeltujen metsien hiilensidonnan moneen kertaan. Ainakin luku on positiivinen.
Ennallistamista 1950-luvun tasolle on tarjottu lääkkeeksi ilmastonmuutokseen. Yksi pieni juttu vain on jäänyt vaille huomiota. Mikä olisi maallemme koituva lasku hiilensidonnan puolittumisesta ,jos puuston määrässä pyritään 70 vuotta sitten vallitsevaan tilanteeseen kulutuksen pysyessä nykyisellä tasolla? Kulutustahan ei edes yritetäkään suitsia , ainoastaan metsänomistajaa arvostellaan ,kun hän uudistaa jo kasvuaan hidastavaa ja sen myötä heikommin hiiltä sitovaa metsäänsä. Metsänomistaja tekee kuitenkin työtä ilmaston hyväksi ,mutta muut vain kuluttavat ja aiheuttavat häiriöitä ilmastoon.
Kai muutama tarkentava kysymys Visalle sallitaan. Varmaan muillakin on noussut kysymyksiä mieleen. Nyt tiedämme kaikki ,että oli kyse tonttihakkuusta ,joka ei millään muotoa liity varsinaiseen metsätalouteen paitsi siltä osin ,että ko kohde olisi jäänyt korjaamatta ,jos ei olisi ollut muita kohteita rinnalle. Pelkän tontin omistaja ei olisi selvinnyt savotasta kuivin rukkasin. Olisi mennyt hankintahommiksi.
Edellisessä kommentissasi et kertonut tonttiasiasta mitään. Peilasin asiaa talousmetsään ,jota olet mielestäsi hoitanut hyvin ja ajallaan. Kahden th:n tuloksena ei pitäisi olla tarvetta kajota koneella noin pienipuisiin kohteisiin tai jossakin on epäonnistuttu pahasti.
PS. Saitko tonttihakkuuseen kemeraa?
Hyvä maapohja ja hyvä kloonialkuperä yhdistettynä ajallaan tehtyihin hoitoihin ja harvennuksiin aiheuttavat kieltämättä poikkeuksia keskiarvoihin.
Oliko tuo toisessa ketjussa mainittu puukaupan kohteena ollut 35-litrainen lirveikkö poikkeus ja mihin suuntaan? Näillä kulmilla ostotoimihenkilö saisi potkut, jos ostaisi noin pienipuista enskaa. Hakkuun ajoituksessa on ollut toivomisen varaa , koska alle 50 litraisen puuston koneellinen korjuu ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Visan ko kommentti.. ” Yhtään 20 litraista savottaa ei vielä ole kuluneen 50-vuoden aika ollut. Juuri päättynyt rantakohde oli kyllä hoikimmasta päästä, eli vain 35 litraista, mutta hinta oli siinäkin kolminkertainen muutaman vuoden takaisiin.. ”
<p>Mitä pohjoismaat menettivät , kun täällä ei ollut susia? Eivät mitään. Voitiin keskittyä oikeisiin asioihin. Sukupuuton ja suppean geeniperimän varjolla noita takkuturkkeja on turha hyyssätä. Antaa niiden olla siellä ,missä niille on oikeasti tilaa. Venäjällä sitä riittää. Se on sekä suden ,että ihmisen kannalta paras vaihtoehto. Kunnioitus puolin ja toisin säilyy paremmin.</p>
