Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
<p>Mitä pohjoismaat menettivät , kun täällä ei ollut susia? Eivät mitään. Voitiin keskittyä oikeisiin asioihin. Sukupuuton ja suppean geeniperimän varjolla noita takkuturkkeja on turha hyyssätä. Antaa niiden olla siellä ,missä niille on oikeasti tilaa. Venäjällä sitä riittää. Se on sekä suden ,että ihmisen kannalta paras vaihtoehto. Kunnioitus puolin ja toisin säilyy paremmin.</p>
<p>Ne muutamat eläkeläisten postaukset eivät tee kenellekään vahinkoa ,mutta kieroontuneen elämänkatsomuksen omaavan itsevaltaisen dosentin esitykset sekoittavat helposti koko yhteiskunnan. Eikä ole kysymys vain yhdestä mädästä omenasta.</p><p> Hyvin oli ominaisuuksiltaan mielipiteitä jakava dosentti onnistunut junailemaan itsensä nimikkeiden perusteella arvovaltaisen joukon puheenjohtajaksi neuvomaan valtiovaltaa päätöstenteossa. Samaaan tarkoitukseen värvätään julkisuuden henkilöitä hyödyllisiksi idiooteiksi nyökyttelemään sen joukon päätöksille.</p><p> Monen mieltä on jäänyt vaivaamaan maastamme lähtevä ristiriitainen viestintä EU:n suuntaan . Lähtevätkö nämä ristiriitaa aiheuttavat viestit luontopaneelin suunnalta ja kuunnellaanko sitä rajojemme ulkopuolella jopa paremmin ,kun maamme virallista johtoa ? Maallemme epäedullisiksi koituneet päätökset ovat aivan luontopaneelin ansiota ja vaikutukset maksatetaan kansalla. Edustava esimerkki onnistuneesta myyräntyöstä.</p><p> Mitä vielä tuohon naapurimaassamme tapahtuvaan meilläkin paheksuttuun tapaan maailmankuvan muuttamiseksi tulee ,siellä kirjoitetaan historia uusiksi ja eriävät kannat kielletään jyrkästi. Sama meininki on meneillään täälläkin luontoasioiden suhteen. Voikin miettiä ,minkä tahon etua kaikki tämä palvelee.</p><p> </p>
<p><p>Yliopisto on hyvä alusta aivopesulle . Siellä huonoon suuntaan hurahtanut tai jopa ulkoisten voimien avulla ohjailtu dosentti voi aiheuttaa mittaamatonta vahinkoa nuorten vähän elämänkokemusta omaavien opiskelijoiden ajatteluun. Mietitäänpä ,mitä esimerkiksi dosentti Bäckmanin tavoin toimiva korkeassa asemassa oleva ihminen voi saada aikaan puhumattakaan siitä ,että hänen kaltaisiaan on soluttautunut useita sisälle ylopistomaailmaan. Dosentit toimivat kuin desantit ,mutta eri ympäristössä.</p><p> Monta kertaa on tullut mieleen ,että luonnonsuojelulla on verhottu härskisti toimintatapoja ,joilla on tarkoitus aiheuttaa ainoastaan ristiriitoja ja haitata maamme taloutta. Milloinkahan silmät alkavat avautumaan tässä suhteessa. Terveen järjen käyttöä on pyritty hankaloittamaan jo aivan liian monessa kohtaa eikä kritiikkiä sallita. Se lytätään tylysti korkeamman oppiarvon tuoman arvovallan turvin. Tarkoitus pyhittää keinot.</p></p>
<p>Tuolla yltiösuojelulla on toinenkin vaikutus. Olin aikanaan toteuttamassa suojelu-uhan alla olevaan metsään avohakkuuta ,jonka kokonaiskertymä oli 28 000 mottia. Ensin hakattiin vain raitoja ,jotta metsää ei olisi voitu kutsua enää koskemattomaksi ja sen jälkeen loput. Vesiistöön rajoittunut alue hakattiin puuttomaksi rantaviivaan asti ,kuten metsäpalonkin jäljiltä olisi käynyt. Kelot polttopuuksi ja kanahaukan pesäpuut nurin. Tämä kaikki vain siksi ,että isäntäväki veti herneen nenään suojeluaikomuksista. </p><p> Pienempiä aavistushakkuita samasta syystä mahtuu kolmen vuosikymmenen varrelle useita. Kaikesta tästä huolimatta en ole metsissä liikkuessani havainnut luonnon köyhtymisen merkkejä . Köyhtyminen on turhaa höpinää. Nykyiset metsienkäsittelykäytännöt sertifikaatteineen pitävät siitä huolen.</p>
<p>Suomessa riittäisi ,kun poronhoitoalue laajennettaisiin Ahvenanmaalle asti tai, että kaikkiin kotieläinvahinkoihin voitaisiin reagoida tasapuolisesti samalla tavoin , kun porojen kohdalla tapahtuu. Ei se lampaan henki ole yhtään arvottomampi poroon verrattuna.</p><p> Nyt on olemassa suuri vaara ,että ihmiset ”suojellaan ” asutuskeskuksiin erinäisten suojelutoimenpiteiden seurauksena. Tavoite pitäisi olla kuitenkin pitää maa turvallisena ja kauttaaltaan asuttuna . </p>
<p><p>Entäpä tilanne siinä vaiheessa ,kun laaja metsäpalo yllättää. Näin kävi Kanadassa ,jossa yhdessä kesässä kärähti lähes maamme metsäpinta-alan verran metsää. Meni monimuotoisuusasiat kerralla uusiksi isolla pinta-alalla. Olisiko luontopaneelilla tähän korjausehdotuksia?Lähempänäkin vastaavaa tapahtuu. Venäjällä vastaavassa mittakaavassa.</p><p> Lahopuiden ja monimuotoisuuden eteen ei erityisiä ponnisteluja tarvita nykyisten lisäksi. Homma on hoitunut mallikkaasti ihan itsekseen kaskitalouden ja tervanpolton aiheuttaman todellisen luontokadon jäljiltä. Myrskyt ja lumituhot hyöneisten höystäminä tuottavat lahoa ja monimuotoisuutta yli kylkien ja moninainen metsänomistajarakenne pitää huolen siitä mosaiikista.</p><p> Ei myöskään löydy kahta samanlaista tapaa hoitaa ja hyödyntää metsäomaisuutta. On aktiivista ja passiivista omistajaa ,joista viimeksimainittujen osuus vain kasvaa vanhenevan väestön myötä. Ei nimittääin ole mitenkään tavaton tapaus ,kun neiti 90v toteaa hoitokodissa omistavansa hyvät metsät. Lisää viellä ,että en ole kaatanut mailtani eläissäni puutakaan.. .eikä muuten kaatanut isänikään… Näitä tapauksia löytyy joka pitäjästä riittävästi turvaamaan sen ,että vanhat metsät eivät lopu. Tosin nimi testamentissa ,jossa perintö on määrätty esim. uskonnolliselle yhteisölle voi muuttaa tilanteen kerralla jossakin vaiheessa kokonaan toiseksi.</p></p>
