Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Edellisen sivun Visan kommenttiin on todettava ,että ei ole suinkaan aivan sama ,miten metsiä kasvatetaan. Toimenpiteiden viivästyminen aiheuttaa väistämättä työmäärän lisääntymisen laiminlyönnin seurauksena. Omatoimiselle mo:lle vuoden myöhästyminen tarkoittaa vähintään kymmenen prosenttia lisäkuluja ja hikikarpaloita ja kulu jatkaa kasvuaan siihen asti ,kun homma on tehty.
Jos työ teetetään ulkopuolisella saattaa suolaisemman hinnan ohella muodostua ongelmaksi työvoiman saatavuus. Rästikohteet ovat ammattilaisten heiniä. Omatoimisilla ei välttämättä riitä osaaminen eikä sitkeys. Oikea-aikaiset toimenpiteet onnistuvat vaatimattomammallakin fysiikalla ja osaamisella. Keskiverto mo:n 30 ha:n metsäomaisuus on varsin viaivatonta pitää kunnossa, kun seuraa metsän kehitystä ja tekee työt oikealla hetkellä. Työvoiman saatavuus ei muodostu ongemaksi ,kun mo hoitaa toteutuksen itse.
Isommat pinta-alat ovat hieman eri asia ,mutta periaate sama. Visan metsäomaisuuden määrää en tiedä ,mutta kolmen vuoden aikana hän on uhrannut metsiinsä työpanoksen ,jolla katettaisiin lähes tuhannen metsähehtaarin metsätilan raivaustarpeet / vuosi ,mikäli töiden ajoitus olisi kohdallaan. 5% pinta-alasta tulisi raivattua joka vuosi. Toteutus pitää sisällään 3-4 raivauskertaa /kuvio kiertoajan kuluessa.
Toki metkatkin kannattaa hyödyntää ,jos ehdot täyttyvät ,mutta kolmas kierros voi jäädä haaveeksi metsän kasvun ylitettyä tukeen oikeuttavat raamit oikein ajoitettujen toimenpiteiden seurauksena. Se riski kannattaa kuitenkin ottaa.
Jos taimikon harvennuksen jättää vaiheeseen ,jossa puiden pituus on kymmenen metriä , menetetään merkittävästi puuston säänkestävyydessä. Liian lähellä toisiaan kasvavat puut kehittyvät sekä latvukseltaan että juuristoltaan toispuoleisiksi eikä vahinkoa voi enää korjata.
Kasvutilaa tulee olla tasaisesti ja sopivasti kussakin kehitysvaiheessa. Se kymmenmetrisen taimikon harventaminenkin on monelle tekemätön paikka. En odottelisi taimien kasvua viisimetriseksikään. Homma hoituu vähemmällä vaivalla sitä ennen ja lopputuloskin on varmasti parempi.
Kas ,kun oli eksynyt kuva allekirjoittaneesta luontopaneelin vaatimuksista kertovan artikkelin yhteyteen. Kuvanottohetkestä on kymmenkunta vuotta aikaa , mutta nuo näkymät yleistyvät ,jos paneelin esittämiä vaatimuksia aletaan toteuttaa. Metsä jää heitteille ,kun sen käyttöä aletaan rajoittaa ja metsästä saatava taloudellinen hyöty vähenee.
Jyrkkä ei luontopaneelin vaatimuksille!
…niin se markkinaehtoisuus ei kuvaamassani tapauksessa sisältänyt tukia . Päätökset tehtiin biologisin perustein ja talouden sanelemilla ehdoilla. Kun tarvittavat toimenpiteet tehtiin ajallaan , pysyivät työkustannukset kurissa ja saavutettiin kokonaisuutta ajatellen paras taloudellinen tulos.
Korjuussa nuo alle 12 metriset ovat akuutti ongelma. On ollut mahdollisuus verrata markkinaehtoisesti ja tukien avulla kasvatettuja kohteita keskenään. Markkinaehtoinen kasvatustapa on vienyt voiton kirkkaasti. Tyhää ei ole tarvinnut niillä kohteilla kopeloida . Kertymä on ollut lähes poikkeuksetta vähintään kolmanneksen isompi jo ensiharvennuksessa eikä ole tarvinnut jännitellä ,jääkö riittävästi puita kasvamaan . Varhaisperkaukseen suunnatun tuen vaikutus yksityisellä puolella ei tosin ollut nähtävissä vielä siinä vaiheessa. Yhtiö oli ottanut ko työmuodon työkalupakkiinsa jo paljon aiemmin. Siellä katsotaan ,mitä toimenpiteitä metsä vaatii, ei sitä ,missä vaiheessa ja millä ehdoilla ko toimenpiteeseen saa tukea .
Kaksi ensimmäistä tukea oikein käytettynä ja toteutettuna pitäisi johtaa siihen ,että alle 12 metrisiä metsiä ei puuston kehityksen kannalta tarvitse vielä hakata. Kolmas tukikerta jää tarpeettomaksi.
Saamani tiedon mukaan pienpuun tuki jäi voimaan vain ulkoisista syistä johtuvan energiavajeen takia eikä jatkosta ole takeita. Fokus kannattaa asettaa vain kahden tukikerran toteutumiseen tämänkin takia ja ne ovat varhaisperkaus ja th .
Tuossa edellä Kupsa vahvistikin elävällä esimerkillä , mistä on kysymys. Jännityksellä odotan, jatkuuko ongelma edelleen ,kun tuki ohjataan alle 12 metristen puiden korjuuseen ja metsät kasvatetaan tarkoituksella ylitiheinä siihen asti riittävän hakkuukertymän turvaamiseksi.
Liika tiheys syö tuottoa johtuipa se sitten hoitamattomuudesa tai liiasta varovaisuudesta taimikon käsittelyssä. Porkkanoita ei ainakaan pitäisi asetella siten ,että ne suosivat virheellisiä ratkaisuja puuston kiertoajan kuluessa. Tavoitteena tulee olla taata metsille mahdollisimman häiriötön kasvu kaikissa vaiheissa. Tilanteesta ,jossa hoitotyöt ovat myöhässä tai toteutettu vajavaisesti ja hakkuut tämän seurauksena on tehtävä liian varhain ,olisi vähitellen päästävä eroon.
Visakin kuuluu siihen joukkoon ,joka säntää tekemään harvennuksia ennen aikojaan. Olisikohan enskan hakkuuajankohta nykyisen kaltainen ,jos toimenpiteeseen ei saisi voiteeksi tukea? Ei se asianmukaisesti käsitelty nuori metsä mene pilalle ,vaikka odottaa , että se kasvaa pari metriä pidemmäksi ennen hakkuuseen ryhtymistä.
Kyllä se metsä täytyy olla kahden täysmittaisen kuitupöllin metsää korjuuvaiheessa. Alle 12 metrisestä tulee liikaa lyhyitä mittoja. Tämä on yksi kriteeri Finsilvankin hakkuun ajoittamisessa . Puuston latvus ei ole ehtinyt kärsiä tuosta ratkaisusta vähääkään ja materiaali saadaan metsässä käyttökelpoisempaan muotoon ja hakkuukertymä kasvamaan.
