Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Näyttipä Kotiaho vaatineen muutakin. Maanomistajille hakkuukiintiötä ja suojelualueiden lunastusta osamaksulla.
Joitakin vuosia sitten ei ollut käytössä reaaliaikaista havaintojen kirjaamisjärjestelmää. Tieto oli käyttökelpoisessa muodossa vasta pari vuotta myöhemmin . Nyt jo viikon sisällä. Tänä päivänä on lisäksi runsaan lupamäärän puolesta mahdollista tehostaa metsästystä jo kauden aikana ,jos tarvetta ilmenee. Tälläkin alueella vielä kolmannes luvista reservissä. On täysin paikallisten käsissä ,millä tasolla hirvikanta halutaa pitää. Jos ei puolestaan ole kykyä tai haluja ,tilastot menettävät merkityksensä.
Jospa ollaan jo tilanteessa ,jossa metsästys on paikoin syystä tai toisesta lakannut kiinnostamasta eikä jahtiin löydy enää riittävästi osallistujia . Orastava lamakin laittaa priorisoimaan harrastuksia ja ajankäyttöä. Tuttu tilanne 90- luvun puolivälin tienoolta.
.. mutta…Lounais-Suomea lukuun ottamatta ei tämän syksyn tilastoista löydy tukea Visan väitteille. Näkyy olevan enemmän hirvitalousalueita ,joissa hirvikanta on tässä vaiheessa jo reilusi pienempi ,mitä arn on esittänyt tavoitteeksi.
Finsilvan ensimmäiset harvennukset tehtiin viimeaikoina puustoihin ,joiden pituus poistettavien runkojen kohdalla oli 14-15 metriä ja rungon käyttökelpoisesta osasta oli mahdollista saada kaksi 5,5 metrin kuitupölliä. Tähän on helppo päästä ,kun taimikot pidetään hyvässä kasvukunnossa alusta alkaen ja puiden tilajärjestys kohdallaan. Ei ole salatiedettä ja onnistuu kustannustehokkaasti ,kunhan työt tulee tehtyä ajallaan.
Tuo pienpuulle maksettava korjuutuki on todella outo porkkana. Se maksetaan , kun on jätetty työt rästiin ja työn toteuttaa joku muu taho saamatta siitä riittävää korvausta. Lisääntynyttä työmäärää pidetään tuen perusteena mutta tuki ei päädy sille osapuolelle ,jota edellä mainitusta aiheutuneet kasvaneet työkustannukset koskettavat.
Onneksi pienpuuhun kohdistuva korjuutuki on ohimenevä ilmiö. Tuki olisi jo kumottu ilman Putinin sotatoimien aikaansaamaa energiavajetta. Tuen lähtölaskenta alkaa viimeistään sotatoimien päättyessä. Vaarana tosin on ,että tukien priorisointi alkaa jo sitä ennen siinä vaiheessa ,kun valtion kassa ehtyy.
Meinaatko ,että Finsilvakin ampuu ohi maalin? Edellä kertomieni taimikonhoitojen tuloksena en ole nähnyt pienpuuvaltaisia korjuukohteita ,joihin tarvitaan erikoiskoneita . Enskassa poistettavan puuston keskijäreys on usein yli 100 litraa ja poistuma jopa 100 mottia hehtaarilta. Tarkastustulosten perusteella korjuujäljissäkään ole puuston tiheyksien osalta huomautettavaa ,kuten yksityisen puolen risukontuotantopalkkioilla toteutetuilla kohteilla on ollut . Kenenkähän ajatukset sitä päivitystä lopulta vaativat? Joko jännittää ,että kemeravirran mahdollinen kuihtuminen ei enää tarjoakaan mahdollisuutta rahoittaa sillä autonvaihtoa kolmen vuoden välein? Pienpuun korjuutuki enskalle on tuen törkeää väärinkäyttöä.
Eihän Jesselle kelvannut raivaussahakaan vielä muutama vuosi sitten. Risukot olisi pitänyt hoitaa motolla. Kun se moto lopetti ko kohteissa hommat kesken tai kohde ei kelvannut lainkaan ,alkoi raivaaminenkin kiinnostaa ja hyvä niin. Risukon kasvatusta puolustavia kannanottoja on kuitenkin riittänyt viime vuosiin saakka. Taisi kuitenkin kulua kymmenen vuotta ilman ainuttakaan energiapuukauppaa suurista toiveista huolimatta.
Kun Visakin jatkaa raivaustouhuja viimevuosien tahtiin, käy risukontuotantopalkkio hänenkin kohdallaan tarpeettomaksi tai muussa tapauksessa taimikoita ei ole saatu sen hetkisen tuen edellyttämään kuntoon. Pienpuun korjuuseen tarkoitettua tukea ei tarvita ,kun varhaisperkaus ja th tehdään ohjeiden mukaan ja riittävän ajoissa eikä palstaa ole pakko kiirehtiä käsittelemään ennen aikojaan latvusten liiallisen supistumistumisen uhatessa.
Niin.. yhdeksän litran hetaaria kohden käytetyllä bensamäärällä päästään reilusti yli 50 ha:n vuosittaiseen raivausmäärään ,kun kokonaiskulutus on 500 litraa. Tämä vielä useana vuotena peräkkäin. Minä en kyseenalaista noita määriä ,vaan sitä ,että hoitorästejä on taatusti ollut kulutuksesta päätellen ja sekin ,että giljotiiniakin on tarvittu, tukee vahvasti sitä käsitystä.
Kun olen seuraillut esim. Finsilvan mallia toimia, ei saada bensaa kulumaan millään Visan käyttämää määrää hehtaarilla ja giljotiini on tuntematon käsite metsien käsittelyssä. Puut saadaan kasvamaan paremmin ilman tukiaisia ja vähemmällä työllä verrattuna Visan tapaukseen.
Mitä hyötyä on kyttäillä tukia , joiden ehtojen toteutuminen johtaa kasvavaan työmäärään ja hitaampaan puuston kehittymiseen. Pienpuun korjuuseen tarjolla oleva tuki johtaa valitettavasti edellä mainittuun tilanteeseen. Toki tuki tulee käyttää ,jos edellytykset täyttyvät ,mutta ei kannata samalla kovin paljon kehuskella metsänhoidon laadulla.
Eiköhän kannattaisi lisätä volyymia ihmisen suojelemiseksi. Heidän elinympäristönsä tulee saada turvalliseksi ja kotieläintuotanto mahdolliseksi ilman pelkoa pedoista. Nythän lakiin vedoten kiusataan maaseudun ihmisiä hermoraunioiksi ,kun ilmiselvien ongelmien korjaaminen tehdään lainsäädännöllä mahdottomaksi. On aivan naurettavaa ,että esimerkiksi ihmisen kutsuminen ne….riksi tuntuu saavan aikaan suuremman tunnekuohun verrattuna siihen ,että ammatinharjoittaja menettää suuren osan eläimistään suden persiiseen ilman mahdollisuutta puuttua asiaan. Taloudellisen vahingon ohella henkinen kolaus voi jälkimmäisessä tapauksessa lamauttaa ihmisen kokonaan ja tehdä laillisen ammatin harjoittamisen mahdottomaksi. Näitä taakan alle lamaantuneita on jo maaseudulla ihan liikaa. Yhtään ei tarvita enää lisää. Ei ainakaan takkuturkkien tekojen seurauksena .
