Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Perkolle on todettava ,että ne osaavimmat konekuskit ovat taatusti tekemässä töitä siellä ,missä saavat eniten tulosta aikaan eli avohakkuilla ,joista puuta kertyy kolme kertaa se määrä samassa aikayksikössä verrattuna jk-räpeltämiseen. Sama koskee jk-n onnistuneeseen korjuuseen tarvittavia järeitä hakkuukoneita. Jk:n korjuusta ei kuitenkaan makseta kolminkertaista taksaa. Järeä aukkokone on käytettävissä vain satunnaisesti ,kun avohakkuilla on hiljaisempaa eli kelirikkoaikaan. Suurin osa oikeista ammattilaisista on tuolloin ansaitsemallaan lomalla.
Paljonkohan pyytävät korvauksia puroja kunnostettaessa kuolevista raakuista? Tasapuolisuuden nimissä korvausvelvollisuus tulisi ulottua myös purojen kunnostustoimien yhteydessä tapahtuviin tuhoihin. Vielä suuremmalla syyllä ,kun tiedetään vesistössä olevan raakkuja.
Onhan suorastaan irvokasta ,että purot pilataan maata tonkimalla ja tapetaan ohessa suojeltavat raakut. Samalla kymmenen hehtaaria metsämaata kilometriä kohden ujutetaan harmaan suojelun piiriin. Paikoin suojelu estää puukauppojen syntymisen laajemmaltikin , kun suojeluvyöhykke estää kaupallisesti riittävän suuren leimikon muodostumisen lähialueellaan. Tätäkään ei korvata.
Osui juuri silmiini lähettämäni kuva otsikolla”pystykarsinta”. Siinä käsittelin motolla ”laadukasta” ylispuukoivikkoa, jossa haarottuneita runkoja oli ”pystykarsittava” repäisten haaroja irti päärungosta ja käsiteltävä haara kerrallaan. Kyseessä vähän isompi työmaa. Pelkästään koivukuitua karttui rapiat 1000 mottia . Tukkia sumasta 10 kiintoa. Vastaavia kokemuksia runsaasti, joten en suuremmin hehkuttelisi hieskoivu laatua.
Käykääpä vilkaisemassa kuvaa vähän tavallisuudesta poikkeavasta pystykarsinnasta. Kuva löytyy ,kun googlaa ja erottuu taatusti muista pystykarsintaa käsittelevistä kuvista.
Hieskoivu on artikkelin mukaan ”hoitovapaa” ja lopputulos päätehakkuun tuloksena kuitua tai energiaa. Mieluusti niitä lehtipuuvoittoisiksi muuttuneita havupuiden uudistusaloja kuitenkin tarjotaan harvennettaviksi ja kehuskellaan sillä ,että niistä saadaan mukavasti energiapuuta.
Taitaa olla tuhlausta koko korjuu. Harvennusten tuloksiakin moititaan harveikoiksi. Helposti käy huonosti ,kun mennään harventamaan puustoa keskenkasvuisena. Pitää olla kanttia odotella päätehakkuuta. Tulos on sitten mitä sattuu tulemaan.
”Itämaan ihme” on lähettänyt ansiokkaasti kuvia ja kommentteja siitä ,miten edelliseen tilanteeseen johtava kehitys pysäytetään heti alkuunsa.
Täytyy vetää äkkiä pois ajatus lupiinin kompostoinnista. Leviää tehokkaasti kompostoitunakin. Ahkera niittäminen tehokkain tapa torjua. Juurineen tuskin kukaan pystyy kaikkia kasvustoja poistamaan.
Omalla tontilla ei lupiineita näy . Haulikkoradalta olen käynyt niitä muutamana vuotena nittämässä . Viereisen kadun varsi saa tonttimme kohdalla saman käsittelyn.
Sanktioluonteinen tapa toimii varmimmin. Pysyvä veronkorotus , jos metsien hoito on retuperällä.
Hyvin hoidetun metsän tuotosta on helppo maksaa myös verot. Hoitamattoman kohdalla voi olla toisin. Parhaassa tapauksessa metsätila vaihtaa omistajaa ja saa isännäkseen aktiivisemman omistajan.
Jos lähes kolmannes avohakkuista uudistetaan liian pitkällä viiveellä ja jää myöhemmin hoitamatta , ei ole kenenkään etu. Verokepillä homma liikkeelle ja aktiivisille vähennyspohjaa lisää oikeaan aikaan toteutetuista toimenpiteistä. Jos työt etenevät etuajassa, palkkioksi pikku lisäbonus.
Tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, että uudistus- ja hoitotoimien laiminlyömisen voisi sanktioida. Tilalla , jolla asiat eivät ole kunnossa ,voitaisiin käyttää korkeampaa verokantaa puunmyyntitulojen verotuksessa. Olisi lisäksi aina varmistettava ,että taimikko on myös vakiintunut ja tarvittaessa varhaisperattu, jolloin lisäverosta on mahdollista vapautua. 1-3% lisää myyntiveroprosenttiin laiminlyönneistä laittaa varmasi liikettä niveliin .
