Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Muistan vielä hyvin,kun tulin järkyttämään palstalaisten mielenrauhaa 15 vuotta sitten ,kuinka jotkut kehottivat julkisesti työnantajaani antamaan minulle potkut ,kun esitin harvennustyömaiden olosuhteissa olevan toivomisen varaa . Ei ollut suotavaa ,että työntekijä kommentoi puutteista toimintaympäristössään. Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu ,jos hankalista asioista vaietaan. Moni ala hyötyisi avoimesta keskustelusta ja raikkaista tuulista tunkkaisen vaikenemisen kulttuurin sijaan. Pahinta tietysti on lakaista hankalat asiat maton alle ja haukkua asiat paremmin tunteva osaamattomaksi tai hölmöksi tai sensuroida epämiellyttävät  mielipiteet kokonaan.

Koivua on tulossa yllinkyllin ,mutta ylimääräiset kannattaa raivata suosiolla pois kolmea metriä lähempää istutettua havupuun tainta. Jos lähemmäs jätät, saat sanoa havupuulle tai ainakin laadukkaalle sellaiselle hyvästit. 10% lehtipuita riittää. Jos on huomattavasti enemmän, boorin puute alkaa korostua tietyillä alueilla ja vaikuttaa havupuiden laatuun.

Sitä on edelleen syytä korostaa ,että taimitiheyttä on alennettava , mikäli suositaan lehtipuita eikä suinkaan jätetä lehtipuita tilkkeeksi jo täystiheään taimikkoon.

Kun ei kasvata koivua kolmea metriä lähempänä havupuuta ,ei tarvitse karsia.

<p>Tuo seuran johtotehtävissä pitkään vaikuttaminen ei ole aivan yksioikoinen asia. Halukkaita ja kyvykkäitä ei ole liikaa. Olin aikanaan mukana laatimassa seuran sääntöjä ,joissa rajattiin puheenjohtajuus kolmeen kauteen. Se toteutui tasan yhden kauden ajan eli sen ajan ,jonka toimin puheenjohtajana. Sen jälkeen seuraajani toimi puheenjohtajana siihen saakka ,kun seura fuusioitiin toiseen- lähes 30 vuotta . Vetovastuuseen ei ollut halukkuutta eikä aktiivisimmilla aikaa muiden harrastuksen vuoksi. Itse jäin pois kaikista tehtävistä ikääni vedoten seurafuusion yhteydessä. Halusin tehdä tilaa nuoremmille. 50 vuotta ”firmassa” riittää perusteeksi siirtyä sivummalle .</p><p> Monessa pikkuseurassa puheenjohtaja voi hoitaa myös sihteerin ,rahastonhoitajan ja koiranohjaajan / metsästyksenjohtajan tehtäviä samaan aikaan. Edes perustehtäviin ei löydy halukkaita.</p><p> Varsinaisissa metsästystapahtumissakaan ei läheskään aina ole koko ”orkesteri” käytettävissä. Tämä vaikuttaa tehokkuuteen ja saa jahtikauden venymään esim. nuoren perheellisen henkilön kohdalla sietämättömän pitkäksi, jonka seurauksena siirrytään vähemmän sitovien harrastusten pariin. </p><p> Nyt voivotellaan hirvivahinkojen suhteen olemattomista ongelmista verrattuna siihen ,mitä nykykehityksen valossa on odotettavissa. Jos riistahallinnolle ja metsästäjille lisätään paineita vielä nykyisestään ,voi olla hankalaa saada riittävää määrää tekijöitä harrastuksen pariin. Taantuva talous laittaa myös ihmiset priorisoimaan harrastevalikoimaansa. Metsästys ei ole halvimmasta päästä. Varsinkin aloittavalle voi kynnys nousta liian korkeaksi.</p>

Gla:lle on todettava ,että tarkastetut hirvivahinkokohteet ovat varsin usein moniongelmaisia . Hirven tekoset eivät edes välttämättä ole ongemista suurin . Kaikki tuottoa alentavat tekijät määritetään kuitenkin mieliusti hirvien aiheuttamiksi. Tämä käy ilmi ,kun seuraa muitakin tiedotusvälineitä ,kun tätä palstaa.

Männyntaimia tuhoutui monta kertaa enemmän lehtipuiden varjostuksen tuloksena verrattuna hirvien tekosiin. Jos taimikko unohtuu pariksi vuosikymmeneksi ,ei ole montaa mäntyä jäljellä. Vikapääksi tapahtuneeseen todetaan kuitenkin hivi ,jos palstalta löytyy jäljet.

Noin puolessa maamme taimikoista on hoitohommat jätetty joko osin tai kokonaan tekemättä ,joten tuoton alenemaa löytyy muualtakin ,kun männiköistä. Kukaan ei ota kantaa siihen ,kuinka suuret menetykset siitä maallemme aiheutuvat. Ainakin laiminlyöntien paikkailemiseen kuluu runsaasti tukieuroja eikä niilläkään saada aina välttämättä aluetta kuntoon .

Metsästäjät ovat tehneet osansa hirvien torjunnassa. Nyt on metsänomistajien vuoro näyttää kyntensä ja puolittaa hoitorästit.