Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa muuten loppua karhujahtikin Suomesta kokonaan kannanhoidollisilla perusteilla. Kaikki suurpedot ovat samalla viivalla ja tiukan suojelun piirissä KHO: n tuoreimman päätöksen perusteella. Valtio saakin alkaa kasvattaa korvausmäärärahoja kasvavien petovahinkojen kattamiseksi ja lammastaloudelle saadaan yleisesti sanoa heippat .
Juuri noin ,kuten jätkä edellä toteaa. Lisätään vielä ,että kylmät lihakset edelliseen yhdistettynä tietävät tuskaisia aikoja selälle.
Istumatyössä istuimen ominaisuudet ja oikea työskentelyasento ovat erityisen tärkeitä asioita. Maataloustraktorilla puutavaraa käsiteltäessä ergonomia ei ole paras mahdollinen . Selkä ja niskat ovat ns paskana jo ennen ,kun on saanut hankinnoilleen edes kunnolla katetta ja pelkkä harrasteli tulee muuten kalliiksi.
Liike on paras lääke selälle ,jos jotain ei ole täysin rikki. Sen huomasin 80-luvun lopulla ,kun minulle tapahtui juuri saman tunteen aiheuttanut venähdys , kuin Visakallolle ,nostaessani raivaussahaa suorin jaloin maasta. Putosin tilanteessa polvilleni , mutta pääsin heti ylös. Vain lämpöinen tunne alaselässä alkoi pikku hiljaa tunkea tajuntaan.
Huomenissa tuntui jo pistävää kipuakin ,mutta se ei saanut vaivata , kun betonisen kellarirakennelman rakentaminen oli edessä. 150 neliön ala , jonka vapaa korkeus oli 3,60 metriä , oli ypäröitävä 20cm vahvalla kotitekoisella betonikuorella. Onneksi betonikattoa piti tehdä vain sadan neliön verran.
Lattiaraudoituksien tekeminen sai selän oikeasti pahalle päälle ja valupäivän aamuna kierin sängystä lattialle ja konttasin ruokapöytään. Murot naamaan ja betonimassaa tekemään. Työn kuvaan kuului säkkisementtiä ,kaksi traktoria ,joista toisella sorat isoon myllyyn ja toisella massa kohteeseen.
Sementtisäkin onnistuin tyhjentämään vaivoin myllyn uumeniin ja sain itseni kammettua traktorin pukille käsien varassa. Pienikin väärä liike ,niin homma tyssäsi hetkeksi. Parissa päivässä lattiavalu oli valmis ja seinäelementitkin kuukauden sisällä. Ne valettiin lattialastan päällä muotteihin samalla kaavalla ,kun lattiakin. Tuplaraudoitukset 10 ja 8 millin piiskoista rakentelin niihinkin.
Parin ensimmäisen viikon aikana selkä oli melko arka ja kipu vei joskus polvilleen. Syyskuun alussa ,kun valu-urakka oli ohi selän puolesta voi tehdä jo mitä tahtoi. Kaikki tämä vain liikuttamalla selkää ja ilman pilleriäkään särkylääkkeitä. Tapahtumeen jälkeen olen pyrkinyt välttämään huolimattomia nostoja. Ompa selkä kestänyt motossa istumistakin yli 30 vuotta ja toimii edelleenkin siedettävästi.
Kyllä tulee monesti vakuustalletus mieleen epäonnistuneita uudistusaloja katsellessa. Aktivoisi kummasti maanomistajaa ,jos omat rahat olisivat panttina taimikon vakiintumistarkastukseen asti. Järjestelmä oli voimassa vielä silloin , kun kuuluin metsänomistajien joukkoon.
Nyt maksetaan hintaa vapauksista ja luottamuksesta siihen ,että ihmiset huolehtisivat uudistamiskuluista ja uuden kasvun varmistamisesta vapaaehtoisesti. Monet eivät halua maksaa mistään sen jälkeen ,kun puutili on saatu haltuun.
Samaan syssyyn vakuustalletuksista luopumisen kanssa tuli ”oivallus” kasvattaa energiapuita taimikoissa. Kun vielä poistettiin velvollisuus maksaa metsänhoitomaksua , vietiin merkittävä määrä neuvontaan suunnatusta rahoituksesta pois. Neuvontapalvelujen hinta kohosi ja moni metsänomistaja halusi säästää tässäkin ja luopua neuvontapalveluista kokonaan. Ei siis ihme ,että hoitorästit lisääntyvät ja metsien kasvu hiipuu. Vapauksia on , mutta liian monelta puuttuu vastuu.
Kyllä tuo avauksen otsikko vähän hysteeriseltä vaikuttaa tämän hetken tilanteeseen peilattuna. Vauhtia haetaan vielä Keski-Euroopan ja Ruotsin metsätuhoista ,joissa hirvieläinkannat ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Täälläkin tunnelmaa pidetään yllä 20 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden voimalla.
Visa ottaa kantaa metsästäjien tarpeisiin. Minä puolestani olen ottanut kantaa siihen ,että nykyinen hirvimäärä ei välttämättä enää riitä pitämään metsästäjien kiinnostusta yllä. Kolmanneksen kato seuravahvuudessa vuoden sisällä on yksi konkreettinen esimerkki kiinnostuksen vähenemisestä. Toimeliaimmat lähtevät kyllästyneenä tyhjänpyytämiseen .Mistä ammennetaan joukot torjumaan seuraavaa hirvi-invaasiota lähimmän kymmenen vuoden sisällä? Hirvikanta kääntyy kuitenkin väistämättä kasvuun jo lähiaikoina. Tästä on riittävästi esimerkkejä vuosikymmenien varrelta.
PS. Kolme koiraa metsässä eikä yhtään havaintoa koko päivänä. Jo kolme havaintovapaata päivää viidestä tähän mennessä.Näillä spekseillä metsästyksen voisi lopettaa tältä syksyltä vaikka heti.
Hirvien puille mahdollillisesti aiheuttamista vahingoista keskusteltaessa unohdetaan aktiivisesti se seikka ,että vioittunut jalostukseen päätynyt raaka-aine on peräisin siltä ajalta ,kun hirviä oli puolet nykyistä enemmän. Tämän päivän hirvimäärillä vauriot ovat vähintäänkin puolittuneet ja riskiä voi pienentää pitämällä taimikot vähemmän houkuttelevina ja lisäämällä männyn istuttamista tai kylvöä.
Ei tietenkään ole kiellettyä vähentää hirviä siellä ,missä niitä todetaan olevan liikaa. Turha hysteria vahinkojen suhteen on syytä kuitenkin lopettaa. Ne hirvet ovat saaneet kuolemantuomion ,jotka ovat aiheuttaneet 20 vuotta sitten ja sitä myöhemmin tapahtuneet vahingot .
Mutta se giljotiini on vieraillut tilalla ja se on rakenneltu nimenomaan keppimetsiä varten. Visa on pitänyt kovasti esillä ,että hirvien takia taimikko on kasvatettava tiheänä. Viimeisimmän tiedon mukaan ylitiheys ei ole tarpeen. Tarjoaa vain enemmän syötävää ja houkuttelee hirvet paikalle. Tästäkin mahdollisuudesta olen varoitellut jo kauan , mutta viesti on kaikunut kuuroille korville. Muisti pätkii muuallakin.
Mitä tulee noihin metsästäjien aviisin mielipiteitä jakaviin kirjoitelmiin ,tuntuu siltä, että harjoittelijat on laitettu tekemään tutkimuksia vailla laajempaa kokemuspohjaa ja tuloksilla revittelevät tahot , joilla ei ole kumisaappaita tai pitkävartisia maastokenkiä. Tarinat haiskahtavat vahvasti herrojen haaveilta .
Eikös varapuut olleetkaan oikea ratkaisu ,kun neuvo tuli metsästäjien puolelta. Minä en ole kuitenkaan koskaan näin takarivin metsästäjänä suosinut varapuuteorioita . Visalla pitää olla salaatit ja kepit kasvatettavien taimien hidasteena. Eihän sitä energiapuutiliä muuten saada …ja kemereoita.
Visan esimerkkiin on todettava ,että läheskään kaikki tyvimutkat eivät ole hirvien aiheuttamia. Turvemailla on lähes mahdotonta löytää mutkattomia tyviä. Sama tilanne on yhdessä vaiheessa liian isoihin ja routiviin mättäisiin istutettujen mäntyjen kohdalla. Etukasvuiseksi kehittynyt lehtipuuvesakkokin on taimien surma lumisina talvina painaessaan alemman kerroksen taimet mutkalle tai poikki lumitaakan alle taipuessaan. Taimivaiheen lumitaakka on suurimpia syitä koivujenkin tyvimutkiin. Boorinpuute vaikuttaa kaikkiin puulajeihin laatua alentavasti.
Jotkut laittavat mieluusti kaikki ongelmat hirvien aiheuttamiksi. 70%:n laatupoikkeamat männikössä hirvien ”ansiosta” ovat aika vahvaa mutua.
