Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Niin…valitettavasti jotkut haluavat syöttää koiransa ensin susille ja lopettaa jahdin vasta sen jälkeen. Tänäkin syksynä susia ”ei pitänyt” olla mailla halmeilla , mutta karvainen metsästyskaveri päätyi suden välipalaksi siitä huolimatta. Tilanne ei suinkaan parane, koska petoja on todettu olevan reilu kolmannes enemmän, kun edellisessä laskennassa. Vahingot kasvavat samassa suhteessa ja metsästys loppuu olosuhteiden pakottamana.
Metsästäjä naapuriseurasta Jyväskylän kupeesta soitteli eilen kuulumisia. Totesi hirviä olevan ennätyksellisen vähän. Viime kaudellakin lupia jäi käyttämättä.
Riistakameroissa vierailee vain petoja. Satunnainen susi, ilveksiä, neljä eri uroskarhua , kaksi eri naarasta pentuineen ja joukosta puuttuu vielä lähitienoolla vaikuttava nalle-emo kolmen pentunsa kanssa. Se ei ole halunnut linssiluteeksi. Autosta käsin otetuissa videoissa karhuperhe esiintyy useammankin kerran.
Toisen naapuriseuran edustaja länsipuolellamme totesi puolestaan hirviä näkyneen runsaasti. Meidän alueella hirviä on eksynyt poikkeuksellisen vähän riistakameroiden kuvattaviksi.
Edellä kertomastani voisi päätellä, että pedot aiheuttavat hirvien laumautumisen ja jakaantumisen erittäin epätasaisesti. Ei siis ihme, että pyyntilupia jää käyttämättä. ”Petovaralle” koetaan olevan tarvetta. Suden ilmestyessä jahtimaille metsästys loppuu siihen.
Perkon iloksi moni on jo lopettanut koiran pitämisen ,kun se on käynyt liian haastavaksi. Petojen hallitsematon lisääntyminen edistää tilanteen kehittymistä vielä enemmän Perkon toivomaan suuntaan. Siinä vain on pienenä sivuvaikutuksena hirvikannan kasvu vielä nopeampaa tahtia. Siellä ,missä metsästys on käymässä mahdottomaksi , hirvien määrä kiipeää lähemmäs luonnollista tasoaan 10-40 hirveen tuhannella.
Tähän asti kannan kasvua on onnistuttu vaihtelevalla menestyksellä vielä hillitsemään. Hirvikannan puolittaminen onnistui vuosituhannen vaihteen jälkeen vasta silloin, kun koiria saatiin kasvatettua riittävästi toimenpiteessä avustamaan. Nyt sitä keinoa ei voi enää täysimääräisesti käyttää petojen vallatessa maan.
Perkolla on varmasti pitkä rivi konsteja ,miten metsästys ilman koiria luonnistuu ja miten metsästäjien mielenkiinto saadaan säilymään, kun saaliina on pelkkää raitista ilmaa???
PS. Perko lanseerasi minulle aivan uuden ja vieraan termin kyyläävä tutka. Voisitko kertoa lähemmin sen ominaisuuksista?
Tuli mieleen tapaus ,jossa korvausvastuuseen vaadittiin entisen presidentin vävyä, jonka yritys oli myynyt asiakkaalle sähköpyörän. Pyörän akusta sai alkunsa mittavat tuhot aiheuttanut palo. Sitä en muista ,mikä oli lopullinen päätös, mutta yritys taisi joutua kohun tiimoilta vaikeuksiin.
Vähempikin riittää, mutta asetetaan tavoite Gla:n esittämään lukuun. Pohdiskelut sikseen. Nyt tarvitaan tekoja!
….ja pidetään mielessä:”Kuollut koira ei hauku hirviä” Pidetään koirat hengissä, kunnes petokysymys on ratkaistu. Tämä onnistuu, kun käytetään metsästyksessä vain kytkettyä koiraa tai pidetään se kotona siihen asti , kun petoja on selkeästi nykyistä vähemmän.
Huom! Edellä mainittu ei tarkoita metsästyksestä pidättäytymistä. Edellä kerrotulla tavalla toimimalla pystytään osoittamaan ,miten hyvin metsästys ilman koiraa tuottaa tulosta. Petokannan pienentämisen sijaanhan on tarjottu ajometsästykseen siirtymistä. On myös väitetty metsästäjiä vastuuttomiksi ,kun pitävät koiransa irrallaan. Nyt on mahdollista osoittaa,mitä siitä seuraa , kun toiveet toteutuvat.
Noiden paskanäytteiden perusteellahan se susien määrä oli pakko tunnustaa nykyisiin lukemiin. Eri elukoista peräisin olevia näytteitä kun sattui olemaan huomattavasti enemmän verrattuna ilmoitettuun viralliseen kanta-arvioon . Määrä oli isompi vielä senkin jälkeen ,kun luvuista vähennettiin viranomaispäätöksellä poistetut yksilöt. Kun otetaan huomioon se ,että jokaisen hukan ulosteita ei ole onnistuttu keräämään talteen, on petojen määrä huomattavasti tilastoihin merkittyä isompi.
Metsät eivät todellakaan kuulu vain metsästysharrastajien käyttöön. Sitäkin metsä on vain osan vuodesta.
Metsässä liikkuvia ja luonnonantimia kerääviä on lopettanut metsäiset harrastuksensa runsastuneen petokannan myötä. Ei auttaneet täälläkään selitykset petojen vaarattomuudesta ,kun karhu vieraili keväällä taajamassa tämän tästä . 112:een lähti lukuisia soittoja.Moni ei uskalla vieläkään lähteä edes lyhyelle metsälenkille. Ajavat mieluummin kuntosalille tai jättävät liikunnan kokonaan väliin.
Marjastuksesta on tullut katoavaa kansanperinnettä. Marjametsään uskaltautuvat vain harvat. Marjaturistien laumat muodostavat sääntöä vahvistavan poikkeuksen.
Mitä Ruotsin tilanteeseen tulee, siellä metsästettäisiin kernaasti enemmänkin ilman viherterroristien jarrutustoimia. Suomessa pelataan puolestaan virheellisen alhaisten kanta-arvioiden pohjalta ,josta korkeaksi kohonnut viranomaistyönä poistettujen petojen määrä vain kertoo. Kanta on kasvanut huimasti huolimatta siitä, että tappomääräyksiä on kirjoitettu kiihtyvään tahtiin. Tappomääräyskin on laiha lohtu , kun ennen sitä on ehtinyt tulla jo vahinkoja. Miljoonia on syydetty ” suven persiiseen” , kun lasketaan vahingot ja työmäärä , mikä pedoista tänä päivänä aiheutuu.
Petomäärän reippaalla pudottamisella mahdollistettaisiin mittavat säästöt valtiontalouteenkin. Maaseutukin pysyisi edelleen asuttuna, jos petoja olisi vähemmän. Tällä hetkellä pitovoimaa on niukasti ,ja sekin vähenee samaa tahtia, kun petokanta kasvaa.
Meillä ei ole eikä tule ongelmaa petojen geeniperimän kohdalla . Itärajan takaa on luvassa täydennystä rajattomasti. Onko valkohäntienkään perimässä valittamista? Niiden kanta on saanut alkunsa maassamme vain kourallisesta yksilöitä. Ongelmaksi on vain muodostunut se ,että ne menestyvät maamme olosuhteissa paljon paremmin, kun jotkut toivoisivat. Pedot menestyvät vahvempina vielä paremmin. Lisääntyivät ja voivat hyvin silloinkin, kun niitä metsästettiin. Nyt vain taivas on rajana niiden hyvinvoinnille. Eivät tapa edes toisiaan normaaliin malliin, kun syötävää on yllinkyllin ja ravinnon määrä kasvaa, kun saaliseläimiä on mahdoton metsästää.
