Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
On olemassa rhy:n laatima hirvikannan koon ja rakenteen perusteella laadittu verotussuunnitelma alueellisen metsästyksen pohjaksi . Verotussuunnitelman tavoitteet jyvitetään kullekin paikkakunnan seuralle erikseen. Karkeasti ottaen puolet paikkakuntamme luvista(80) on kohdistettava aikuisiin hirviin ,joista yli puolet pitää olla naaraita. Käytännössä jokaiselle seuralle(12) annetaan mahdollisuus ampua vain yksi uros ja muutamalle kaksi. Vasoihin on käytettävissä 40 pyyntilupaa lupaehtojen mukaisesti (puolet pyyntilupien kokonaismäärästä),mikä tarkoitta 80 yksilöä. Tavoiteltava kokonaissaalismäärä on tältä pohjalta yhteensä 120 yksilöä.
Jos kaatoprosentti jää 80:een ja aikuisten pyyntiluvat käytetään kaikki , jää käyttämättä 16 pyyntilupaa ja vasoiksi muutettuna henkiin jää 32 vasaa suunniteltua enemmän ja vain 88 yksilöä 120:stä mahdollisesta kaadetaan. Kaatoprosentiksi muodostuukin 73 jos , käytetään pyyntilupaehtojen suosituksien mukaista saaliin kokonaismäärää.
Oman seurani kiintiö on yksi uros , yksi naaras ja 6 vasaa. Sitä mukaa ,kun aikuiset hirvet on kaadettu , ammutaan vain vasoja olipa vierellä kuinka iso ja komea aikuinen hirvi hyväänsä. Toki joillakin seuroilla on ollut paha tapa poiketa suosituksista ja käyttää kahteen vasaan tarkoitettu pyyntilupa vasojen puuttuessa uroshirveen. Nyt se tie on käyty loppuun ja riistakeskus on uhannut sanktioilla, jos suosituksia ei noudateta.
Edellä mainitut suhteet ovat käytössä lähialueillamme. Muualla ne voivat poiketa ja kaatosuositukset olla painotuksiltaan erilaisia. Tärkeää on kuitenkin noudattaa ehtoja mahdollisimman tarkasti ,jotta hirvikannan rakenne ei vinoutuisi ja sen seurauksena jouduttaisiin turvautumaan vielä yksityiskohtaisempaan ohjeistukseen ja sanktioimaan tehdyt poikkeamat. Enää ei onnistu käytäntö laidasta nurin , mikä oli vallalla silloin , kun räjähtänyttä hirvikantaa alettiin leikkaamaan yli 20 vuotta sitten. Nyt jokainen laukaus on mietittävä tarkkaan.
Hirvet tulevat mieluusti vasta raivattuihin taimikoihin ruokailemaan tuoreista vesojen katkaisupinnoista lähtevän tuoksun houkuttelemana. Lehtipuuvesakon latvukset ,jotka monilla raivaustyömailla ovat olleet aiemmin jo hirvien ulottumattomissa , ovat raivauksen jälkeen sopivalla korkeudella syötäväksi.
Aika kevyellä pohjalla Visankin havainnot ovat ,jos vasta nyt on aikomus ruveta pitämään niistä kirjaa. Jotta kirjanpidosta olisi jotain apua ,pitäisi tietää myös kirjatun elukan ikä ja sukupuolikin. Tätä nimittäin metsästäjät joutuvat pohtimaan toteuttaessaan valikoivaa metsästystä niukan kannan tilanteessa tavoitteena jättää metsästyksen jälkeen yksi uros ,yksi naaras ja yksi vasa tuhannelle hehtaarille. On myös hyvä tietää ,mikä otus on jäljet jättänyt ,että ei lasketa koiraa sellaisten ”jakeiden” jäljille ,joiden suunnitelman mukainen kaatokiintiö on täynnä.
Pienenä tarkennuksena edelliseen voin antaa vinkin ,että hirviporukat ovat erityisen kiinnostuneita vasoista. Juuri niiden puuttumisen seurauksena annetut kaatokiintiöt eivät täyty. Kaatoprosentit lasketaan kokonaisista pyyntiluvista , mutta pääluvuksi muutettuna onkin käytettävä kerrointa kaksi ,kun yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa kaksi vasaa. Juuri se vasojen osuus suunnitelman mukaisista pyyntiluvista jää lähes poikkeuksetta vajaaksi. Aikuiset hirvet kaatuvat aina ja uroksia jostakin syystä jopa suosituksia enemmän.
Gla:n asuinympäristössä taitaa olla hiekkapintaisia teitä. Täällä suurin osa teistä on päällystettyä tai tiukaksi pakkaantunutta mursepintaa ,joista kummastakaan ei hirven jälki erotu kovin helposti. Kylät ovat myöskin autioituneet ,jonka seurauksena ympäristöä seuraavat silmäparitkin ovat vähissä .
Varmimmin hirven löytää koira ,jos aina sekään. Moni metsästäjä ei enää nykytiheyksien vallitessa nää ainuttakaan elävää hirveä koko syksynä. Toki niitä voi osua silmiin jahtikauden ulkopuolella ja jossakin muualla ,kun siellä missä metsästetään. Havaintona ne ovat kuitenkin merkityksettömiä. Jatkuvasti päivystävät kamerat nuolukivien läheisyydessä antavat edes jonkinlaisen kuvan metsässä vallitsevasta tilanteesta.
Oman seuran toimintatavoista voin kertoa sen verran ,että metsälle lähdetään loppusyksystä vain varmojen havaintojen perusteella. Muuten ollaan toisissa askareissa. Ja mistäpä muualta se varma havainto tulisi ,kun kiven vieressä päivystävästä kamerasta. Sekään ei takaa ,että kuvattu kohde päätyy eräksi. Saman voi todeta niillekin ,jotka kuvittelevat dronen olevan mullistava mahdollisuus jahtien toteuttamisessa. Kuvasta on pitkä matka pataan .
Raivattavaa Visan tiluksilla on ollut reippaasti. Pari vuotta sitten Visa tuskaili ihan julkisesti,kuinka hankalaa ojanvarsien pöheiköiden raivaus on. Ja 500 bensalitran polttaminen vuodessa vaatii jo suuria pinta-aloja ja rutkasti rästejä joukossa ,ellei osaa bensoista lurauteta auton tankkiin. Oikea-aikaisiin raivauksiin riittää paljon vähäisempi määrä.
Visakallo unohti mainita ,että kivi sijaitsee hirvien muuttoreitin varrella ja järvien välisellä kannaksella. Kuusialuskasvostakin on ollut. Hirviä suojaavaa aluskasvosta on kuitenkin ymmärrykseni mukaan niitetty viimevuosina ahkerasti ,joten näkösuojan poistumisen seurauksena hirvien majanpito alueella hankaloituu. Tilanne on ollut hyvin houkutteleva hirvien kannalta vielä nykyistä runsaamman kannan aikaan viisi vuotta sitten. Tiheikötkin olivat vielä raivaamatta.
Esitänkin tarkentavan kysymyksen: Onko tilanne akuutti vai tapahtunut vuosia sitten? Kapeat järvien väliset kannakset hirvien muuttoreiteillä ovat ongelmallisia ilman nuolukiviäkin .
Vaikka puhutaankin metsätaloudesta , puolet maamme taimikoista on huonolla hoidolla ja niihin ne vahingot tilastojen perusteellakin enimmäkseen keskittyvät.
Korostan vielä ,että kiven päällään pitävä ”kameratolppa” kerää aktiivisesti havaintoja ,jotka eivät päädy tilastoihin ,mutta ovat käyttökelpoisia operatiivisessa toiminnassa. Ei kiveä eikä kameraa jolloin havaintoja ei kerry. Tällöin myös metsästysaktiivisuus luonnollisesti laskee , kun tullaan johtopäätökseen ,että riistaa on niukasti. Metsästäjä uskoo vain näkemäänsä.
Eikös se olekaan metsänomistajien murheita ,kun hirviä jää kuleksimaan?Varsinkin näitä vasoja ,joiden ruokahalu on suuri .
Se monipuolista ravintoa tarjoava hoitamaton taimikko on hirven mielessä kuitenkin monta kertaa houkuttelevampi kiveen verrattuna. Sitä vain lipaistaan ,kun se sijaitsee polun varrella ja satutaan kulkemaan ohi . Jos kiven sijoittaa kauemmas kulkureitistä , se sulaa usein paikoilleen yhdenkään hirven koskematta. Polun varteen sijoitetun nuolukivenkään lähistölle hirvet eivät tee pesää. Viipyvät hetken ja jatkavat matkaa.
Hirvien kulkureitit kulkevat joka tapauksessa niiden itsensä valitsemissa paikoissa. Nuolukivien puuttuminen ainoastaan vaikeuttaa havaintojen tekemistä ja hirvien löytymistä. Helposti jää jahtireissujakin tekemättä ,jos alueelta ei kerry hirvihavaintoja. Monta kertaa kiven vieressä sijainnut riistakamera on kavaltanut alueella liikkuvat hirvet. Muuten niistä ei olisi ollut mitään viitteitä.
Tuore ajantasainen tieto on ensiarvoisen tärkeää metsästettäessä entistä pienemmillä porukoilla valikoiden sopivia yksilöitä saalistettaviksi. Jos 2/3 saaliin pääluvusta tulee olla vasoja , on tärkeää löytää juuri oikeat yksilöt jahdin kohteeksi. Esim. kun uroskiintiö on täynnä ,ei koiraa kannata ohjata uroksen jäljille ,vaan sinne ,missä on varmaa tietoa vasoista. Kivi ja kamera sen läheisyydessä helpottaa oikean valinnan tekemistä kummasti. Koiran eksyminen väärille jäljille pilaa usein koko metsästyspäivän ja tilanteen toistuessa vähentää porukan motivaatiota jatkaa jahtia. Vasahavaintojen niukkuus on tällä hetkellä keskeisimpiä syitä alhaisiin kaatolukuihin.
