Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Aina ,kun hirvikanta on alhainen ja vasahavaintoja kertyy vähän ,naaraita säästetään. Näin on ollut tähän asti ja tulee olemaan jatkossakin. Voi miltei väittää, että kyseessä on vakiintunut käytäntö. Siinä tilanteessa varovaisuusperiaate ottaa vallan . Ei ole sen ihmeellisemmästä asiasta kysymys.
Pääpaino mielipiteilläni on ollut siinä ,että hirvien kannalta olosuhteet ovat olleet suotuisat. Ruokaa ja suojaa on riittänyt. Keskimäärin kulutetut yhdeksän bensalitraa hehtaaria kohden tarkoittaa aivan selkeästi ,että poistettavaa on ollut reilusti.
Tuore mielipidekirjoitus Maaseudussa vahvistaa käsitystä ,että raivaussaha on hyvä väline hirvivahinkojen ehkäisyssä. Kirjoituksessa suositellaan aktiivista otetta raivaussahan sarviin suurmetsänomistaja Kujalallekin ja kehotetaan jättämään valitukset vähemmälle.
Ei varmaan kovin montaa ,kun on yritetty olla varovaisia. Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa kerrotaan , mitä metsästäjät ovat yleisesti mieltä petoasioista. Jos kolmannes on aikeissa pidättäytyä metsästyksestä petotilanteen takia ei ole kyseessä aivan pieni juttu. Yli 90% /4500 kyselyyn vastanneista oli tyytymätön vallitsevaan petopolitiikkaan. Lähes puolet haastatteluun vastanneista kokee petojen haittaavan metsästystä tällä hetkellä.
Siinäpä pohtimista ,miten korvataan metsästäjävaje. Kun koiranohjaajat laittavat koirat vapaalle eivätkä hanki uusia, on edessä totinen paikka. Ilman koiraa ei metsään ole muitakaan halukkaita. Meikäläisenkin helppo viedä viimeisetkin tuliluikut sulatettavaksi.
Mitenkäs Anneli kuvittelee ,että naarasvoittoinen verotus onnistuu yleisellä tasolla ,kun ei ole joka paikassa onnistunut tähänkään asti. Vaikeuskerroin lisääntyy ,jos kolmannes metsästäjistä jää kotihommiin. Jos porukalla on vain yksi koira ja petouhka suuri , painelee koko seurue telakalle odottelemaan ongelman ratkaisua. Osa lopettaa kokonaan. ”Maastullin” uutinen metsästäjille järjestetystä kyselystä on karua luettavaa. Tulos ei mikään yllätys ainakaan minulle.
Voi päästellä samalla kertaa, jos ei lasketa havupuita liian isoiksi.
.. .niin kolmannes hirvenmetsästäjistä harkitsee jäävänsä tauolle petouhan vuoksi. Vaatiikin kekseliäisyyttä, miten hirvikanta pidetään edes nykyisellään. Viisaat neuvojat pääsevät näyttämään konkreettiset kykynsä.
Äläpäs sekoita asioita. Jos taimikon raivaukseen saa kulumaan yli 9 litraa hehtaarilla/ kerta , ollaan myöhässä. Selvästi alle puolet riittää, kun raivataan riittävän ajoissa pientä vesakkoa. Isompaa tavaraa ei kannata eikä tarvitse raivata ,kun toistaa toimenpiteen kahden vuoden kuluessa. Täytyy olla todella rehevä paikka ,jos tarvitaan kolmas kerta.
Mitä enemmän syötävää taimikossa on ,sitä varmemmin hirvet sinne majoittuvat. Pienet taimikot kannattaa pitää täysin puhtaana ylimääräisestä kasvustosta. Hirville on kyllä syötävää varttuneempien taimikoiden sivuoksissa ja alle hiipineessä vesakossa ,joka ei enää siinä vaiheessa haittaa taimikon kasvua. Taimikkovaihe ja alttius tuhoille on lyhtaikaisempi ,kun mikään ei ole hidasteena taimikon kehitykselle.
Raivaukset on syytä tehdä alkukesästä. Nutullaan olevat kesän aikana kuivuneet risut eivät ole läheskään yhtä houkuttelevia hirville verrattuna syyspuolella kaadettuihin versoihin, jotka tuoksuvat vielä houkuttelevasti talvenkin tullessa.
