Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä hirvikärpäsiä vhp:n turkistakin löytyy.
.. ja asiaan
Joko avaajan pieniläpimittaisille puille on löytynyt ostaja?
Turha muutos tukiehtoihin. Jk-väki ei tamppaa! Aiheuttaa vain katteettomia odotuksia . On mielenkiintoista seurata ,miten töiden toteumista valvotaan . Muutaman aarin länttejä ei kannata käydä erikseen tarkistamassa. Saatiin vain yksi mahdollisuus lisää lypsää rahaa valtiolta tekemällä vain ilmoitus hankkeesta.
Eiköhän tuo ole Visan kohdalla paremminkin merkki siitä ,että puut on saatu kasvamaan ja metsä tuottamaan. Tässä tapauksessa kemerakin päätyy oikeaan osoitteeseen eli palkaksi tehdystä työstä. Tilanne olisi toinen ,jos kemera kuitattaisiin vain tekemällä ilmoitus tehdystä työstä ,mutta joku alipalkattu tekisi homman lähes talkoolla. Velka vaihtuisikin viimeksi mainutussa saatavaksi vain kirjoittamalla nimi paperiin.
….oliko todellakin niin ,että metsissäsi ei ole tarvittu giljotiineja eikä joukkokäsittelylaitteita? Jos näin on unohdetaan puhuminen keppimetsistä ,jos ei, väitteesi ei pidä täysin paikkaansa ja hieman petraamisen varaa vielä löytyy.
Katselin juuri vuosituhannen vaihteessa avohakattua ja kylväen uudistettua 50ha:n nuorta männikköä , joka on käsitelty niin ,että hakkuut vaoidaan toteuttaa normaalikalustolla puu kerrallaan. Se on selvä osoitus siitä , että kylvömännikötkin voidaan hoitaa niin ,että erikoiskoneita tarvita.
Vilautan vielä sitä ”hirvikorttia”. Mainitsemani metsäpalstan hoitohommat on tehty ajallaan ja riittävällä voimakkuudella hirvistä huolimatta ,joita alueella oli vielä todella runsaasti taimikkovaiheen aikana. Näyttäisin Visalle mieluusti lopputuloksen ja vähän muitakin vastaavia lähiympäristöstä. Visankin tilanne helpottuu kun nelijalkaisten piilopaikat vähenevät raivausten ansiosta.
Visakin saa tekemästään työstä palkan. Metsäomaisuus ja puusta saatavat myyntitulot ovat kasvaneet vuosien kuluessa metsähoitotöiden ansiosta huomattavasti. Autokin vaihtuu uuteen kolmen vuoden välein pelkillä kemerarahoilla ja aukot uudistetaan hakkuutähteistä saatavalla tulolla . Puun myynnistä saatavat tulot ovat pelkkää plussaa. Jos vielä tehtäisiin vertailu Perkon ja Visan tilojen hinnoissa tilanteessa ,jossa ne myytäisiin ,olisi hehtaarihinnoissa huima ero Visan hyväksi. Siinä olisikin Perkolla melkoinen työmaa selittää omaa toimintaansa kannattavaksi. EDIT
Pikkuisen jännittää siemenpuuasennossa näkemieni palstojen kohtalo. Erityisesti lähettämässäni tuoreimman kuvan kohdalla. Huomattava määrä puuta oli jo eilen pitkällään ja vaarassa on kaatua paljon lisää . Aluetta ei oltu vielä muokattu ,joten uudistusmenetelmän jotuu melkoisella varmuudella päivittämään. Varovainen arvio on ,että kuvion pinta-alan kohdalla puhutaan yli kymmenestä hehtaarista . Lisäkuva valaiskoon tilanteesta lisää . Kuvaajan selän takana on vielä vastaava määrä aukkoa ,kun etupuolellakin.
Jos Visan puut korjataan karsittuna rankana , tuntuu giljotiinihypetys hieman omituiselta. Myös tässä pari sivua sitten esiin nostetun kuvan palstan lokeroiminen energiapuukohteeksi asettaa mielipiteesi kyseenalaiseksi , mutta jos kaikesta huolimatta työmaasi ovat käsiteltävissä kaikissa vaiheissa ilman erikoiskoneita , on kokonaisuus kohdallasi ok ja väärinymmärrys täällä päässä.
Tuen maksaminen venäläiselle puulle vain esimerkki siitä ,kuinka tuki vääristää kilpailua. Lämpölaitokset tosin ostivat mieluusti venäläistä puuta ,kun sen saaminen oli helppoa ja laatu parempaa johtuen järeämmästä raaka-aineesta .
Luulisi energiapuukaupan olevan vilkkaampaakin. Ainakaan tukieuroista ei ole puutetta ,kun 2/3 on vieä käyttämättä. Taitaakin oikeasti olla puutetta sopivista kohteista eikä kaikkia tarjottuja risukoita osteta. Ostetaan mieluummin reilusti kuitukaliiberia. Suunta on tässä suhteessa ihan oikea.
Nuakka puhuu vain omasta puolestaan. Maksatko konekuskille työehtosopimusten mukaisen palkan ja hoidat työnantajan velvoitteet ?… tai jos teet itse , maksatko itsellesi riittävästi eläkemaksuja ? Jos vastaus on ei ,”lehmä lypsää lihoistaan ” eikä voida puhua kannattavasta liiketoiminnasta.
Visan jälkimmäiseen kommenttiin totean ,että siinä kohtaa on keppimetsää ,jossa tarvitaan joukkokäsittelyä tai poistettavien runkojen keskijäreys alittaa 50 litraa.
Niin…se jäi vielä mainitsematta ,että useita kertoja kunnostaessani nuoria metsiä palstan lähellä oli satoja metrejä vankkaa lepikkoa ja muuta ryönää kasvavia peltojen reunoja ja teiden varsia- oikeita huippukohteita energiapuuksi. Niitä varten laitteet oli alunperin suunniteltukin. Kun otin aiheen puheeksi ostotoimihenkilön kanssa ,hän totesi ,että niihin ei kosketa ,kun eivät ole kohteena kemerakelpoisia….
Energiabuumin alkuaikoina ei koneellisista taimikonhoidoista puhuttu halaistua sanaa. Giljotiineja kehitettiin puhtaasti energiapuun korjuuta varten. Kohteina teiden varret ,peltojen reunat ja vajaatuottoiset vähäarvoista puuta kasvavat kohteet. Niitä ei tullut tarjolle riittävästi tarpeisiin nähden joten toimintaa pyrittiin laajentamaan pitkäksi menneiden nuorten metsän kunnostuksien avulla. Tarkoitus oli poistaa hoitorästejä kemerakohteiden huonommasta päästä . Pian oltiin kuitenkin vonkaamassa kalustoa jo varsinaiseen taimikonhoitoonkin . Siinä vaiheessa mopo karkasi käsistä ja energia-ajatus suistui sivuraiteille , jossa se on joidenkin mielessä sitkeästi edelleen. Jätettiin tyystin huomiotta ,että laite kun laite tarvitsee risuja huomattavasti jäykempää tavaraa kitusiinsa, jotta toiminta on kannattavaa. Koneen palstalle tekemät raiteeet taimikkovaiheessa eivät pelottaneet lainkaan ,vaikka pienetkin painumat normiharvennuksissa aiheuttivat valtavan äläkän. Korjuuseen saatu kemeratuki pyyhki kerralla pois kaikki synnit.
Tuo nostokoukun tarina tuntuu tutulta. Yrittäjä joutuu pakosti karsimaan huonosti tuottavia rönsyjä menestyäkseen. Ensimmäisinä listalle ilmestyi heikkoa taloudellista tulosta tekevä energiasektori. Nipsuttimet ja kantojen nostoon tarkoitetut kaivurit laitettiin kiertoon. Nipsuttimien kohdalla työmaat alkoivat olla järjestään sopimattomia taloudellisessa mielessä. Ei ihan riitä ,jos työstä saatava korvaus kattaa hädintuskin kuljettajan palkat ja polttoainekulut ( suora lainaus yrittäjän suusta). Kaivurit olivat puolestaan kuvioiden pienuudesta johtuen enemmän lavetilla ,kun oikeissa töissä sen lisäksi ,että kolvi sai olla alituiseen kuumana paikkailtaessa rankassa työssä syntyneitä vaurioita. Kuskien selkävaivat tämän lisäksi vauhdittivat monen kaivurin siirtymistä toisiin hommiin .
Tunnen muutaman isännän ,jotka hankkivat traktoriin energiakouran. Tositoimiin niistä ei monestikaan ollut. Kaksi eri isäntää nosti käpälät ylös jo pelkkien tienvarsien siistimisen kohdalla. Ne työmaat kävin tekemässä vähän isommalla kalustolla. Yksi isäntä ei saanut edes puretuksi ostamaansa kouraa tehtaan pakkauksesta kahteen vuoteen. Oli sitten kovasti vailla työpanostani omien pelllonreunojensa siivoamiseen. No eipähän kuluneet maalit uudesta kourasta.
Huonot kokemukset tuntuivat olevan energiapuun korjuuseen luppoaikoina erikoistuneella kaivuriyrittäjälläkin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen energiapuukoura hänen kohdallaan . Tekee hommia niin kauan ,kun vehkeet pysyvät kasassa. Uusia ei aio hankkia.
Virheostoksen myönsi aulliisti sekin isäntä tehneensä ,joka hankki traktoriin energiapuukouran hoitaakseen taimikot sillä raivaussahan sijaan. Huonostihan siinä kävi ja nyt samainen isäntä puhuu innokkaasti raivaussahan puolesta ja ei vain puhu ,vaan myös käyttää sitä sahaa. Energiapuukouralla ei ole pystytty siistimään edes metsäteiden reunoja .
