Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Annelin kommenttiin:

Kartalla tilanne voi näyttää tuolta , mutta vaikutukset ulottuvat idässä alemmas. Niiltä alueilta kertyy petohavaintoja niukasti ,kun ihmiset ovat pettyneet päättäjiin ja petopolitiikkaan eivätkä kirjaa enää turhautuneina tekemiään havaintoja. Koirien käyttö on käynyt ko alueilla lähes mahdottomaksi petojen takia ,joten jahti-into hiipuu samaan tahtiin . Hirvet sitävastoin lisääntyvät lisääntymistään. Kun lupamääriin vaikuttaa vielä luonnonpoistuma (sisältäen  petovaran)  , on kanta jo tästä syystä perustasoltaan korkeampi.

Paikoin ollaankin jo tilanteessa ,että ylisuurta hirvikantaa pidetään yllä pelkästään petojen takia . Tämähän se susiensuojelioiden perimmäinen tarkoitus olikin eli tehdä metsästyksestä mahdotonta ja tarjota susien leviämiselle hyvät olosuhteet .

Kertomani kuvaa koko paikkakunnan tilannetta ,jossa on ollut sitä yhteistoimintaa jo yli 30 vuoden ajan kattavan yhteislupamenettelyn muodossa. Valtakunnan tasolla asetettuihin tavoitteisiin on päästy ,mutta nyt sen vaikutukset näkyvät kiinnostuksen laimenemisena lajia kohtaan. Ikääntyminen on yksi tekijä , mutta vasta aloittaneita nuorempiakin on siirtynyt muiden harrastusten pariin . On aika huolestuttavaa , jos vuosittain lopettavien kahden tai kolmen henkilön tilalle on tulossa vain yksi ja hänkin suuntaa muualle muutaman vuoden jälkeen.

Seurojen yhdistäminen on yksi mahdollisuus ,mutta prosessi kestää kokemuksieni mukaan vuosia ja aiheuttaa lisäksi katoa metsästysmaissa , koska kaikki maanomistajat eivät hyväksy ”vieraita” metsästäjiä mailleen ja jättävät maansa vuokraamatta. Myös seurojen sisältä löytyy voimia, jotka vastustavat yhdistymisiä . On jopa mahdollista ,että hanke kaatuu siinä vaiheessa ,kun seuraa ollaan lopettamassa yhdistymistä varten ja riittävää enemmistöä lopettamiseen ei löydykään. Tällöin palataan lähtöruutuun ja hanke vesittyy vuosiksi.

Mitä valittamiseen tulee , tuntuu porua riittävän oli hirvikanta isompi tai pienempi. Joillekin tuntuu olevan erittäin vaikeaa myöntää ,että hirviä on vähemmän kun vuosikymmeniin. Kun olen esittänyt lukuja ja perusteluita , on se tulkittu valittamiseksi . Ei tilanne minun tekemisiini vaikuta , mutta jos kerron missä mennään ,se tulkitaan valittamiseksi.

Kohta ei ole enää metsästäjiä ,joita syyttää hirvikannan koosta . Mitkä ovat keinot siinä tilanteessa. Hirvien määrä kaksinkertaistuu jo kolmessa vuodessa ,jos metsästyspainetta ei pystytä ylläpitämään.

Hirvi ei ole nykytiheyksillä läheskään suurin uhka metsänkasvatukselle ,kun se ei ollut sitä edes kannan ollessa merkittävästi nykyistä isompi. Tuuli, lumi , hyönteiset ja kasvitaudit ovat selkeästi isompi uhka. Taimikoita menee monin kerroin enemmän huonoon kuntoon hoitamattomuuden ,kun muutaman hirven takia . Tämä tilanne siis metsäsuomessa. Vain kaupallisiin tarkoituksiin ruuhkasuomessa kasvatettu hirvieläinkanta voi aiheuttaa paikallisesti merkittäviä tuhoja. Varsinais-Suomen tilanne on oma lukunsa.

Jos lupien käyttöasteet ovat keskimäärin alle 80%, on hirvien määrä jo kohtalaisen niukka. Kolmasosan pudotus pyyntilupiin viime vuoteen verrattuna  kertoo asiaan perehtyneille ,missä mennään. Hirvikanta on alimmillaan lähes 50 vuoteen.

Kyllä ne oksat karisevat ,kun puut ovat alunalkaen tasaisesti sijoittuneena ja kaikki kehittyvät samaan tahtiin. Ei se lehtipuu edistä karsiintumista ,kun se enimmäkseen karkaa pieksämään havupuun taimien latvat huonoon kuntoon. Tästä on seurauksena laatuvikoja tyvitukkiin ja tuloksena paksua kuitua.

Edelleenkin kiinnitetään liian vähän huomiota siihen ,että ylitiheys taimivaihessa johtaa heikosti kehittyneisiin ja heiveröisiin juuristoihin. Puut myöhemmässä vaiheessa erittäin alttiita luonnontuhoille. Tämä on se näkymätön uhka , joka realisoituu ensiharvennuksen jälkeen. Siis kaikki  ajoissa pois ,mikä hidastaa kasvua!