Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
On todettava Visalle, että palstalla keskustelevat muutkin kuin me kaksi. Ei ole kauaa ,kun useampikin vannoi energiapuun korjuun nimeen taimikonhoitomuotona ja pyrki maksimoimaan jokaisen hoitotoimenpiteen yhteydessä tukien määrän. Tukiportaat ovat tuolle porukalle sama kun metsänhoito-ohjeet. Biologia ja se ,mihin kuntoon metsä ko strategian seurauksena päätyy tuntuu olevan yhdentekevää. Pääasia on ,että välttyy työltä ja saa parhaimmillaan toimenpiteen teettämisestä pienen korvauksen. Kaiken tämän alle häviää puuston kehityksen hidastuminen ja se valtava ylimääräinen työ ,jota laiminlyönneistä/ viivyttelystä aiheutuu.
On ihan hyvä, että Visakin on alkanut alleviivata ajatusta siitä, että rehevillä mailla taimikko vaatii useampia käsittelyjä eikä ole myöskään varaa odotella niin kauaa , että raivauksiin saisi ehtojen mukaista tukea. Tällä mallilla tuotetaan edullisesti markkinakelpoista ainespuuta , jota voidaan hädän tullen vaikka polttaa . Korjuukin onnistuu tehokkaasti sillä kalustolla jota on helpoiten saatavissa eikä varastointi muodostu ongelmaksi.
Aika pitkä pinna on oppilaiden vanhemmilla Liedon seudulla. Lähimmät suden tappamat lampaanraadot 250 metriä koulusta. Vanhempien saatettava lapset koulun sisätiloihin asti eikä lapsia lasketa ulos välitunnille aamupäivän aikana. Herää kysymys. Missä ovat paikkakunnan tervekätiset miehet? Valtiovallasta ei tunnu olevan apua.
Suden kohtaamisen voi välttää ja pitää koiran hengissä, kun ei viedä sitä metsään. Entistä useampi jättää koiran kotiin ja vaihtaa jopa harrastuksia. Kuolleesta koirasta ei ole hyötyä lemmikkinä eikä metsästyskaverina. Hirvijahtiin jää monen kohdalla tauolle, kun lukee uutisia susikannan kehittymisestä ja petojen hampaisiin päätyneistä koirista. Petoja ensin reilusti vähemmäksi . Palataan hirviasioihin sen jälkeen.
Et sitten ilmeisesti lukenut viimeistä kommenttiani ajatuksella. Edellisessä vastasin ehkä vähän huonoin sanakääntein mainitsemaasi raivauksen korkeaan hintaan ja sekin kerrottuna kolmella. Summan saa toki kasvamaan viiteensataan/ kerta, jos odotetaan ensimmäistä tukiporrasta viisi vuotta istutuksesta ja edelleen toista samansuuruista kustannuserää jälleen minimissään viiden vuoden kuluttua. Taimikko ei hyödy ensimmäisestä raivauksesta, kun kantovesat jarruttavat kasvua ja ennen kaikkea havupuuntaimen juurien kehittymistä jo seuraavalla kasvukaudella. Kymmenvuotiaassa taimikossa on edessä jo supervesakko ,ellei raivausta tehdä aikaisemmin. Sen raivaaminen maksaa tonnin. Raivataan mieluummin pienissä erissä kolme kertaa ja estetään samalla isojen kantojen kehittyminen ja niistä syntyvien kantovesojenaiheuttama raivauskierre ,joka jatkuu hakkuita edeltävien ennakkoraivausten muodossa päätehakkuuseen asti.
Sitäkin on syytä pohtia ,löytyykö jatkossa suhdanteiden joskus mahdollisesti parantuessa yrittäjiä ja työntekijöitä korjaamaan ja kuljettamaan puutavaraa. Korkeasuhdanne on aiheuttanut painetta investointeihin. Toisaalta kireä taksataso ei ole antanut mahdollisuutta luoda taloudellisia puskureita huonompia aikoja varten. Ollaan siis todella isojen ongelmien edessä. Kun yritysten omavaraisuusaste on alhainen ja rahan tulo loppuu , ovat näkymät synkät. Ja tämä tilanne juuri sen porukan kohdalla, joka on pitänyt tähän asti Suomen päätä pinnalla. Metsäalan toimijat ovat lähes ainoana ryhmänä pitäneet talouden kehityksen plussan puolella. Nyt sielläkin mennään vinhaa vauhtia alamäkeä.
Visa hoi! Et lukenut kommenttiani ajatuksella loppuun. Raivaamaan silloin, kun hehtaari hoituu päivässä. Ei maksa 500/ha. Omatoiminen voi kehuskella hyvällä tienestillä määrittämällä työpäivän hinnaksi 200. Se riittää yrittäjllekin. Viidellä sadalla taimikko perataan kolmeen kertaan ,kun ei lasketa kasvustoa liian isoksi. Metka-kohteella ei 500/ha välttämättä riitä edes kertakäsittelyyn. Saattaa palaa jopa tonni, kun työpäiviä kertyy monta. Työmäärä karttuu viivästyessään vähintään 10%:n vuosivauhtia . Säästöt löytyvät helposti ajoittamalla työt oikein.
Motokuskilla on kyllä käsitteet hallinnassa toimintatapoja myöten.
Susipuut poistetaan elleivät ne kasva reiässä. Tällöin ei puhuta yläharvennuksesta, vaan laatuharvennuksesta. Ei se isäntäkään mielellään susipuita katsele. Haaroittuneet rungot kuuluvat samaan joukkoon. Jäljelle jää iso kanto, vaikka on poistettu huonolaatuinen puu, jonka lumi tuhoaisi ennemmin tai myöhemmin.
Mitä energialeimikoita? Entistäkin tavaraa talven tarpeet teiden varsilla.
….joo 500 on ihan sopiva taksa ,kun taimikko hoidetaan ajoissa( ei vasta silloin ,kun kohde on tukikelpoinen). Oikea aika on silloin ,kun hehtaari hoituu päivässä. Se on ihan toimeksiantajasta kiinni, haluaako tehdä asiat halvalla, vai kalliilla. Työtunti on samanarvoinen. Työmäärä riippuu olosuhteista.
Kallen listaan jatkoksi
…ja alinopeutta ajavat autot, mopot ja traktorit???? Erityisesti kesäkuskin ohjastamat hitaasti keskellä tietä raput alhaalla matelevat matkailuautot , jotka tulppaavat liikenteen ja aiheuttavat niskan punotusta ja valtimoiden pullistumasta. Pahimmillaan jonon hännillä hermo pettää , ja ohitusta yrittävät päätyy vastaantulijan keulaan ,kun jonoon ei pääse takaisin ajoneuvojen edetessä ”tappituntumalla”.
Ei se raivaus mikään kauhistus ole, kunhan työlle löytyy maksaja. Ennakkoraivauksia tehtiin usein rospuuttoaikoina pari vuosikymmentä sitten. Yhtiöille työ kelpasi ja siitä maksettiin. Yksityisiltä ei valitettavasti työtarjouksia tullut. Yritys ,jossa työskentelin piti yhteen aikaan jopa metsuria palkkalistoillaan. Siitä kuitenkin oli pakko luopua, kun usean koneketjun ennakkoraivaukset kaatuivat yhtä aikaa niskaan ,eikä niistäkään töistä haluttu maksaa.
Euro on hyvä konsultti. Kun tarjoaa työstä asianmukaisen korvauksen, tekijöitäkin löytyy. Ei tarvitse tyytyä orjatyövoimaan ,kuten nyt näyttää olevan tapana.
Ei muuta , kun raivauspäätöksiä tekemään! Tekijöitä on , toivottavasti myös maksavia asiakkaita!
