Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Verrata voi ,mutta tulos on selkeästi huonompi.
Siirtymä alempaan läpimittaan ei liene pysyvä ilmiö. Group alentaa läpimittaa määräaikaisesti eikä UPM teknisistä ongelmista toetoisena lähtenyt koko leikkiin mukaan lainkaan.
Muistan elävästi ,mikä meteli syntyi kun Metsäliiton aikaan UPM:lle välitettävien kuusikuitujen joukkoon lipsahti pakkaskelillä vähän alamittoja. Tuntui jopa ,että kyseessä oli elämää suurempi asia. UPM:n edustajat olivat sitä mieltä ,että alamitat pirstoutueesaan aiheuttavat liikaa häiriöitä prosessiin. Tämä asia näyttää uudelta sukupolvelta jääneen huomaamatta muualla paitsi UPM:n leirissä. Puu ei kuitenkaan ole rakenteeltaan yhtään vahvempaa ,kun muutama vuosi sitten. Rangaksi tehtynä viiteen senttiin moton kouralla työstettyjä riukuja pirstoutuu tämän tästä. Tehtaan päässä sama tilanne jatkuu.
PS . Kokeilkaapa roikottaa viiden metrin onkivapaa vaakatasossa ohuemmasta päästä. Äkkiä selviää ,mistä on kysymys.
PPS. Ajelin juuri Finsilvan tulevan ensiharvennusleimikon ohi. Läpimitan muutoksella ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta raivaustekniikkaan. Kovalla kädellä oli sippikuidut lakaistu pitkälleen. Jos koivusta ei saada kahta kolmosen kuitua ,se pistetään nurin ja havupuissa on tavoitteena vähintään yksi 5-metrinen rankapölli. Lyhemmät aihiot raivataan.
Huonosti toteutetussa jaksottaisessa kasvatuksessa ja jatkuvan kasvatuksen metsissä on tismalleen sama ongelma . Myytävää kertyy vähän ja laiminlyönnit kostautuvat heikompana tuottona. Molemmat perustuvat uskomukseen ,että luonto hoitaa metsiä ihmistä paremmin tai haluttomuuteen tehdä tarvittavat hoitotoimenpiteet ajallaan.
Miettikääpä onko lopulta järkevää käyttää runsaasti päästöjä aiheuttavan koneen aikaa keräämään yli tuhat runkoa enemmän hehtaarilta verrattuna optimaaliseen alle 2000 rungon määrään? Lähi- ja kaukokuljetuksissakin kuormatiloissa on enemmän ilmaa ,kun kiinteää puuta , kun puu on peräisin pienirunkoisilta kohteilta. Ongelma korostuu ,jos täyspitkän rangan sijaan kuormissa on runsaasti vajaamittaista silppua. Ei ole kenenkään etu lisätä tämän silpun määrää.
PS. Se runsas tuhat ylimääräistä runkoa hehtaarilla tarkoittaa käytännössä vähintään yhtä kokonaista konetyöpäivää ko pinta-alan kuviolla. Puhutaan saantoon nähden hullusta tuhlauksesta.
Kuitupuun ja energiarangan kertymäero voi olla Visan esityksen kaltainen , mutta rahallinen saanto samoilla prosenteilla toiseen suuntaan järeämpään tavaraan pyrkivän eduksi myöhemmissä hakkuissa . Energiapuun kasvattaminen taimikonhoidon kustannuksella tulee kalliiksi. Eikö niistä hakkuun tuloksena harvaksi päätyneistä tiheiköistä ole vieläkään opittu ? Hetkellinen pula kuitupuusta ja tilapäiskäytännöt eivät saa sumentaa ajatuksia metsänkasvatuksen perusteista. Varsinainen tili saadaan kuitenkin päätehakkuusta .
Voi tulla yllättäin halu sahailla ne pienimmät kepit suosiolla nurin ,kun käytetään runkohinnoittelua. On nimittäin iso vaikutus kuutiohintaan ,jos keppejä alkaa olla enemmälti. Tosin motokuskit siinä tilanteessa polkevat jo ison osan rasseista raiteisiin.
….ja se kielto ostaa keskijäreydeltään alle 50 litran puita on edelleen voimassa. Kaupat jäävät silloin tekemättä, jos puut ovat liian pieniä.
Varmin tapa pelata itsensä paitsioon puukaupoissa on tarjota keppimetsiä myyntiin. Viime talvi opetti yhtiöt varovaisiksi. Enää ei haluta mainehaittaa harvennusjäljestä ja siitä ,että on menty harventamaan ennen aikojaan. Toki runkoa voi syöttää jonkun sentin pidemmälle , mutta se ,että merkittävä osa sumasta olisi latvaläpimitaltaan viisisenttisiä kolmosia on toiveajattelua. Tavoitepituus on kuitenkin viisi metriä eikä apumittoja saa olla määräänsä enempää. Puhdasta kikkailua koko läpimitan pudotus. Sama konsti ,kun houkutellaan ihmisiä kauppaan tekemään heräteostoksia kahvitarjoilun voimalla. Läpimittaa alentamalla houkutellaan myymään.
Gla on sisäistänyt varsin hyvin ,että metsätaloutta käsiteltäessä on monta muuttujaa. Ei kannata tukeutua vain yhteen hyvätä tuntuvaan ,vaan on huomioitava mahdollisimman monta ja mieluiten kaikki. Tulos mitataan vasta sitten ,kun puut ovat poikki ja pinossa ja rahat tilillä. Kustannuksia ja riskejä voi puolestaan välttää helpoimmin tekemällä kaikki tarvittavat toimenpiteet oikealla hetkellä ja riittävällä voimakkuudella. Tekemättömyys kasvaa kustannuspuolella korkoa vähintään 10:n vuosivauhtia ja laiminlyönnit pudottavat tuloksen puoleen.
Kasvatusmenetlmän osuutta tuotantoketjussa ei myöskään voi ohittaa. Väärä valinta voi johtaa jäämiseen kokonaan kaupallisen toiminnan ulkopuolelle. Halpa menetelmä onkin tullut kalliiksi ja koko hommalta on pohja pois.
En jättäisi harvennuksia pienkoneiden varaan. On kuitenkin todennäköisempää saada enska sovitettua muun hakkuun yhteyteen ,kun löytää pienkone ,jota kuljettaa riittävän ammattitaidon omaava kuljettaja. Muun hakkuun yhteyteen sovittaminen onnistuu ,kun pitää metsän taimikosta lähtien kunnossa. Pelivaraa hakkuun ajoittamiseen saadaan tällä keinolla vuosia lisää. Pienkonetta odotellessa (jota ei tule) ,ehtii mennä metsä pilalle.
No ,onneksi on energiapuulla on toistaiseksi kysyntää ja huonot sopivasti pilalle menneet kuviot voivat tehdä kauppansa. Priimkuntoon metsää harvoin saadaan. Se jää monesti odottamaan hakkuun jälkeen vajaapuustoisena vuosikymmenien kuluttua tapahtuvaa päätehakkuuta. Vain muutama prosentti metsänomistajista on yhtä onnekas ,kun Pekka.
Eräs seikka on jäänyt pienkoneita käsiteltäessä huomioimatta tai asiaa on jopa vääristelty. Kehutaan miten tasaiseen kasvuasentoon metsät niiden jäljiltä jäävät. Onnistuu toki kantavilla ja tasaisilla mailla ,mutta maaston muuttuessa vähänkin haastavaksi ,homma ei onnistu edes huonosti. Kun kuormain ei ulotu ja lähelle ei pääse ,jää piellospäitä väkisinkin ja vähänkin isompi puu leimikolla on iso ongelma. Metsuri tarvitaan avuksi ,jos ensiharvennuspuusto on syntynyt esim. ylispuiden alle ja aika monessa tapauksessa kokemusteni perusteella on. Ylispuukoivut tarjoavat haasteita jo kookkaammillekin koneille ja kokeneille kuljettajille saati sitten pienille ”himmeleille”.
