Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Normaali malli. Luovuin sporterista ,kun en viitsi kanneksia niin painavaa näillä aamuilla. Sporterilla ammuin vartalotuelta kyynärpää lonkan päällä. Tällä kevyemmällä on ammuttava vapaalta kädeltä ,kun tukki on vartalotuen käyttämiseen liian matala.
Tulos oma ennätys ja toinen sarja vuoteen. Ensimäinen oli vähän haeskelua ja sanoin kavereille ,että metsälle pitäänee hommata jo tukikeppi. Jostain kumman syystä toinen sarja muutti vähän ajatusta. Karhumerkki olisi tullut kirkkaasti ilman mitään tukea. Tulisiko toisella yrittämällä ,onkin jo ihan eri juttu.
Jotain apua hirviammuntaan koitui ilmeisesti nopeatempoisesta haulikkoammunnasta ja aktiivisesta lenkkeilystä polkupyörällä. Laskeskelin juuri ,että tasan neljä vuotta sitten aloitetun pyöräilyharrastuksen aikana on tullut pyöräiltyä yli 12 000 kilometriä. Onnistunut ammunta vaatii vähän kuntopohjaakin. Kroppa on keventynyt ko aikana 8 kiloa. Pitovoimaa käsiin on kehittynyt soutulenkeillä.
….ja vähemmän turvetuotantoa. Täällä turpeelta potkaistiin jalat alta eikä ole enää aikaa jäädä näpertelemään risujen kanssa. Siinä touhussa iskee vilu pienemmissäkin kaupungeissa ,ellei saada jäykempiä puita poltettavaksi . Tähän johtaneet päätökset tehtiin juuri siellä isoissa kaupungeissa .
”Onneksi” järeämmän tavaran kysyntä sakkaa ja siltä puolelta saadaan täydennystä energiapulaan. Risukoista ei saada korviketta tähän hätään ,eikä pienipuisten kohteiden kantavuuskaan ole tällä hetkellä paras mahdollinen sateiden takia. Kaikki ylimääränen roju on survottava raiteisiin. Energiarisukasa ei paljoa kasva. Veikkaan ,että huonolaatuiset avotkin päätyvät energiapuuksi.
… niin se uusi puusto kasvaa istutuksen seurauksena. Vuoden 2004 hakkuun jälkeen jäljelle jääneet puut eivät kasvaneet enää pituutta ja toisen käsittelyn jälkeen isompi puusto ei enää toipunut ,vaan kärsi tuhoista. Ainoa jatkomahdollisuus on istutetuissa puissa eli jk ei enää jatku . Tämäkö on sitä onnistumista? Moni hykertelee tyytyväisyyttään ,kun on vanhan puuston alla on valmiit taimet. Tyytyväisyys laimenee ,kun jälkeen jääneet rungot eivät kehitykään normaalisti ja toisen harvennuksen jälkeen seuraava puusukupolvi kärsii tuhoista. Tämä yksinkertaisesti siksi ,että taimiaines ja jäävä puusto on ollut alunperin biologiselta iältään vanhaa ja osoittautunut elinkelvottomaksi.
Sillä tilalla ,jonka isäni aikanaan osti , oli keskipuusto harsinnan seurauksena 75m3/ha. Se saatiin korjaantumaan vajaassa 40 vuodessa jaksollisin menetelmin 110m3:iin/ha.
Niillä tiloilla ,joilla suojuspuukikkailun (=kiertotie harrastaa jatkuvaa kasvatusta) avulla ei saatu metsää uudistettua, pakollisessa päätehakkuussa kertymät olivat järjestään alle 100m3/ha. Näin ainakin moton mittalista näytti. (Kokemukset hakkuistani 30 vuoden ajalta)Omistamallani tilalla lukemat olivat 70m3/ha , kun udistushakkuu kiireisimmille kohteille tehtiin. Tukkia kertyi vajaa puolet koko puumäärästä. Nämä kohteet olivat juuri niitä ” helposti itsekseen uudistuvia” kaski-ja hakamaita. Muuten hyvä yritys ,mutta taimia ei vain näkynyt. Ne oli ostettava ja istutettava.
”Saman verran puita” toimii ,kun käytetään mittauuna tilakokonaisuutta. Jos puustopääoma tasaisesti alenee tilakohtaisesti pidemmällä aikajaksolla ,ollaan väärällä tiellä. Visan tapauksessa puustopääoma on selkeästi kasvanut ”täystuhoista/”100 ha huolimatta. Puustopääoma alkoi kasvaa myös aikoinaan omalla kohdallani ,kun siirtyminen harsinnasta jaksottaiseen kasvatukseen alkoi tuottaa tulosta. Tosin tulokset olisivat olleet vielä paremmat ,jos itselläni olisi ollut nykyiset menetelmät käytössä. Kunnollinen muokkaus ja uudistaminen välittömästi avohakkuun jälkeen olisivat tuottaneet merkittäviä lisähyötyjä. Ennen odoteltiin hakkuutähteiden mastumista ennen istuttamista vähintään vuosi tai kaksi .
Myös tilasta saamani hinta myyntitilanteessa olisi ollut merkittävästi alempi ,jos olisin jatkanut harsintalinjalla ja lisäksi jättänyt metsäautotiet tekemättä. Se totinen paikka jatkuvan kasvatuksen porukalle tulee viimeistään siinä vaiheessa ,kun tila vaihtaa omistajaa joko myynnin tai perinnön seurauksena. Ei käy perillistä kateeksi.
Kyllä ne kaski-ja hakamaat uudistuvat kaikkein huonoimmin. Kasvavat korkeintaan lepikkoa ja lahovikaista huonolaatuista kuusikkoa ellei maata muokata ,lisätä puuttuvia ravinteita loppuunkäytettyjen tilalle ja istuteta sopivilla taimilla viipymättä muokkauksen jälkeen. Hakamaiksi ajautuivat luonnostaan kohteet ,joiden metsätaloudellinen merkitys huonon kasvun ja uudistumisen perusteella oli vähäinen.
PS. On toisaalta hyvä ,että jk-asiaa pidetään esillä ja onnistuneesti toteutuneiden tulosten ja tapahtumien perusteella voidaan moniäänisesti todistaa , kuinka epävarmasta ja mielikuvituksen luomiin odotuksiin perustuvasta menetelmästä on kysymys. Mitattua tietoa onnistumisista ei ole tähän mennessä siunaantunut.
