Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Salametsästyksen rangaistavuus ei ole ongelma ,vaan tietyn ryhmän yksipuoleisesti soveltama laki. Kun tähän lisätään kotieläinvahinkoja kärsineiden ihmisten ulkopuolelta tapahtuva uhkailu ei kannata ihmetellä ,että omankäden oikeus otetaan käyttöön.
On käsittämätöntä ,että jonkun direktiivin avulla kävellään selkeästi enemmän mahdollisuuksia yarjoavan lain yli. Sen saman lain ,jota muun muassa Ruotsissa ja Baltiassa tulkitaan toisin eli huomioidaan myös sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Baltian maiden paremmat ehdot varmistettiin niiden liittyessä EU:iin suomalaisten varoitusten siivittämänä. Haluttiin välttää Suomessa tehdyt virheet.
Näitä salametsästysasioita pohdittaessa kannattaa pitää mielessä vanha viisaus:” Mikä ei ole oikeis ja kohtuus , se ei voi olla lakikaan.” Toimimaton lainsäädäntö toimii helposti tarkoitustaan vastaan ja motivoi ihmisiä tulkitsemaan pykäliä oman halunsa mukaan ,jolloin todelliset rikollisetkin kuvittelevat olevansa oikealla asialla. Nyt kuitenkin omaisuuttaan puolustavakin luetaan rikollisten joukkoon.
Visankin toteamus vahvistaa sitä seikkaa ,että hirvikannan on annettava kasvaa ,jotta pedoilla riittää syötävää. Kun kuitenkin metsään tulee jättää tietty määrä eri-ikäisiä yksilöitä , metsästys keskeytetään siinä vaiheessa ,kun tavoite on saavutettu riippumatta siitä tappaako esim. vasan metsästäjä vai peto. Jos ei ole vasoja ,ei metsästetä aikuisiakaan. Rauhoituskin tulee jossakin vaiheessa kuvaan mukaan tarvittaessa ja näin on jo paikoin tapahtunutkin.
Metsästäjätkin vähenevät. Ainakin Pohjois-Savossa. Yli 200 asetta takavarikoitu ja yli 40 ihmistä metsästyskiellossa. Kuinka suuri joukko jättää tapahtuneen johdosta vielä protestiksi aseet naulaan?
Jos petopolitiikka ei muutu , näitä tapauksia tulee vielä lisää tilanteen käytyä kestämättömäksi.
Nyholmhan esitti ,että hirvikannan on annettava kasvaa ellei susien määrää voida vähentää. Otti siis kantaa vain ravinnon riittävyyden suhteen ,jota on nyt niukasti tarpeeseen nähden. Varsinais-Suomessa tilanne on toinen ,mutta sielläkin huomioidaan hirvien kohdalla ”susivara”.
Järkyttävää luettavaa joidenkin suhtautuminen pedoilta suojautumiseen kotieläintiloilla. Toiset kehottavat takemään vankat aidat ja hankkimaan vielä laumanvartijakoirat karjaa suojaamaan. Kun tämä keino osoittautuu toimimattomaksi neuvotaankin jättämään kotieläimet aitaamatta ,koska pedot eivät tapa heidän mielestä huvikseen. Aitaaminen saa pedon käyttäytymään poikkeavasti ja tappamaan kaiken ,mitä kiinni saa.
Suojasi kotieläimet tai jätti suojaamatta , teki siis aina väärin. Ei ihme ,että lampurit turhautuvat moiseen menoon. Ei myöskään ole ihmeellistä ,jos näissä olosuhteissa omankädenoikeus otetaan käyttöön silläkin uhalla ,että tuomio on isompi ,kun miestaposta…..mutta tuomio uhkaa vain niitä ,jotka jäävät kiinni…
Pitkissä kantimissa on Perkonkin 1,3 m/ 40v taimen kehitys tukkipuuksi ,joka vastaa kooltaan Visan 65 vuotiaana kaatamaa jaksollisesti kasvatettua puuta. Esimerkin lähtötilanteessa käytettiin vielä huomattavasti nykyistä huonompaa taimiainesta , istutettiin kenties nykyiseen käytäntöön verrattuna hieman myöhemmin ja mahdollisesti vähän vaatimattomammin muokattuun maahan ,kuin nykyisin. Seuraava puusukupolvi voi olla hakkuukypsää jo vuosia edellistä aiemmin ja puumääräkin isompi . Ero jk:n tuotoksiin vain kasvaa .
Tutkija Nyholm oli kommentoinut susien ravintotilannetta ,kun häntä oli haastateltu viimeaikaisista lampaisiin kohdistuneista susivahingoista Tohmajärvellä . Totesi ,että hirviä on tällä hetkellä liian vähän syötäväksi , jonka takia hirvikantaa on kasvatettava ,ellei susien määrää voida vähentää.
Lampurit ovat heittämässä jo pyyhkeen kehään susivahinkoihin kyllästyneenä. Perinnemaisemien ”hoitajat” päätyvät teuraaksi eikä uusia kasvateta. Monimuotoisuutta romutetaan kaksin käsin typerällä petopolitiikalla ,joka on osoittautunut hyvin kotikutoiseksi ongelmaksi.
