Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Syövät risuja ja rehevämmin kasvavien mäntyjen sivuoksia ja myöhemmin hakuutähteitä. Tärkeintä on pitää hirvet pois taimikoista taimikon kehittymisen alkuvuosina. Siihen tepsii se raivaus.
Ja Gla:lle. Oleellista ei ole taimikoiden määrä ,vaan missä kunnossa ne taimikot ovat. Sinne hirvet pakkautuvat ,missä on runsaasti syötävää. Suorittavat pelkän ohimarssin , jos vatsa ei rupea täyttymään.
Pikitie on siunaus ja kirous. Hyvä liikkua, mutta surmanloukku koirille. Suuri osa jahtiajasta kuluu koiran varjelemiseen , että se ei päädy auton alle. Kun tähän lisätään petojen aiheuttama uhka (Lounais-Suomi) , ei ole ihme ,että tavoitteisiin ei aina päästä….ja petovaraakin pitää jättää. Jahti toimivan koiran avustamana syvemmällä korvessa on helpompaa ja saalis tallessa jo ennen lumia.
Taimikoiden hoitamisessa ei vastaavia ongelmia ole. Se on kuitenkin toimiva keino vähentää vahinkoja.
Eipä siitä dronesta isoa hyötyä ole ,jos tiet on tukossa tai käyttökelvottomia. Hirvet pyörivät paikallaan ,kuin pieru nahkahousussa , kun tunnistavat turvallisen paikan. Pahimmillaan drone tuhoutuu törmätessään esteisiin hirviä jahdattaessa. Yksi risu riittää.
Dronen käytöstä vielä sen verran ,että seuramme yritti käyttää dronea apuna hirvikannan arvioinnissa lumikelillä jahdin jälkeen. Koko alueelta löytyi vain naaras ja vasa . Tienoo on dronea lennättäneelle läpikotaisin tuttu kymmenien vuosien ajalta koiranohjaajan ominaisuudessa. Eli taatusti tietää, mistä etsiä.
Toimiva koira on paljon varmempi apukeino hirvien löytämiseen ja se toimittaa saaliin ammuttavaksi. Siksi olen huolissani siitä ,että tätä keinoa ei voi käyttää täysimääräisesti petouhan takia. Seuraukset näkyvät esim Gla:n kotikonnuilla ,jolla hirvivahinkoja ei ole saatu kaikkien toivomalle tasolle.
PS. Yksi jahtia rajoittava tekijä on myös pakastimen kansi. ”Emännyys” totesi äsken ,että uutta hirvenlihaa ei taloon tuoda ennen, kun entiset on syöty. Pitää ilmeisesti jättää tuleva jahtikausi väiin…En usko , että taloutemme on ainoa ,jossa kyseistä asiaa pohditaan. Vähenevän porukan pakastimen kansi tulee vielä nopeammin vastaan. Liha säilyy käyttökelpoisena paremmin elävänä metsässä ,kun pakastettuna arkussa.
Taimikonhoitoa lyödään laimin yleisesti. Kuusivoittoisilla alueilla vahinkoja ei synny , kun kuusi ei kelpaa, mutta mäntyvoittoisilla alueilla vahingot korostuvat, kun mäntykin maittaa . Lehtipuun runsas esiintyminen lisää syöntipainetta . Vahinkoja esiintyy harvemmin siellä ,missä lehtipuita on niukasti.
Muistutan vielä , että hirvikanta on tällä hetkellä vain korkeintaan puolet siitä , mitä se olisi minimissään maamme olosuhteita vastaavissa olosuhteissa ,jos kantaa ei säädeltäisi. Normaali taso olisi kymmenkertainen. Tämä siitä syystä ,että ravintotilanne vastaa jaksottaisesta metsänkasvatustavasta johtuen luontaisen metsäpalon jälkeistä tilannetta ,jossa on runsaasti ravintoa tarjolla ja hirvikanta kasvaa räjähdysmäisesti ellei tilanteeseen puututa. Tässä on se syy ,miksi hirvikannan hallitseminen ei aina onnistu. Metsästyspaineen aleneminen näkyy muutaman vuoden viiveellä ikävinä yllätyksinä. Paikalliset notkahdukset metsästyspaineen kohdalla näkyvät myös vahinkoriskin kasvuna. Suurin haaste tulevaisuudessa tuleekin olemaan ,miten saadaan paine säilymään hupenevilla resursseilla petojen kyllästämillä jahtimailla. Hirvi ottaa halukkaasti tilan haltuun.
Mikäli harvennettavaa ja elinkelpoisia puita on tarpeeksi ,ei ole vaaraa liian voimakkaista hakkuista. Näin ,mikäli suosituksia noudatetaan. Riukuuntuneista metsistä löytyy harvemmin ainakaan tasaisesti riittävästi elinkelpoisia puita . Harvaksi päätyy ja harvaksi jää riippumatta siitä ,mitä suosituksissa edellytetään.
Kylläpä runosuoni taas pulppuaa. Yksinkertaisesti jk-n voisi leimata vaatimattomaksi puuhasteluksi ja unohtaa menetelmän markkinoinnin taloudellisin perustein ,koska niitä ei ole. Harrastuksella ei liene väliä ,kuinka kallis se sitten lopulta on. Mitä kalliimmaksi tulee ,sitä parempi. Jk täyttää tämän määritelmän erinomaisesti.
Kiitos samoin! Hirvikanta vaihtelee halusimme tai emme . Siitä konkreettista kokemusta yli 50 vuoden ajalta. Kanta tuskin alenee nykyisestään ja niiden kanssa on vain opittava tulemaan toimeen. Jätä vain taimikkoon runsaasti syötävää ja kerjää hirvituhoja. Se on toki jokaisen oma valinta .
