Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän se jälki harvalta äkkinäisestä näyttää ,kun ennakkoraivauksessa poistetaan kymmenentuhatta aluskasvosräippää ja tehdään vielä harvennus päälle.
Varapuut hidastavat varsinaisen taimikon kehitystä ja tämän vuoksi pitävät taimikot pidempään alttiina mahdollisille tuhoille. Ylitiheydestä aiheutuvat kasvun ja laadun menetykset ovat yleisellä tasolla paljon suurempi uhka ,kun hirvieläimet. Jos vielä märkä lumi yllättää tiheikön ,on käsillä helposti täystuho. Liian tiheässä kasvaneet puut ovat myrskyriskin suhteen pahimmassa vaarassa heikon ja monesti toispuolisen juuristonsa takia. Kun poistat lähekkäin kasvaneista puista toisen , kaatuu toinenkin pian perässä. Suoja tuulelta poistuu juuri siltä puolelta ,jossa juuret ovat heikommat ja vastaavasti toispuoliset oksat vielä kasvattavat taakkaa rungon väärällä puolella.
Tämä viikonloppu näyttää ,miten liian tiheässä kasvaneet koivut selviytyvät sateesta ja tuulesta. Ovat nimittäin ensimmäisenä rähmällään , kun tuulee ja sataa yhtä aikaa.
Raivaushelvetin voi välttää ,jos poistaa kuvion lehtipuuston viimeisessä harvennuksessa ja tekee varhaisperkauksen ja th:n riittävän ajoissa . Helvetin portit aukenevat ,jos jättää jonkun näistä tekemättä ajallaan. Mieluummin vähän liian aikaisin ,kun vuodenkaan liian myöhään.
Minäkin olen sitä mieltä ,että istutustiheyksistä voi tinkiä ,samoin ”varapuiden ” määrästä ,joista viimeksimainittuja on monesti vähintäänkin puolet taimien määrästä ja tämä vielä varsinaisen taimikon suositustiheyden lisäksi.
Vasat vähenee ,mutta ei lopu. 25% jäävästä kannasta on oltava vasoja. Jos ei vasakiintiö täyty ,ei metsästetä kaikkia aikuisiakaan , mitä lupaehdot sallisivat. Näkyi selvästi lupien käyttöasteossa jo viime syksynä. Paikoin käytettiin vain reilu puolet pyyntiluvista ja valtakunnan keskiarvokin oli vain 80%.
Metsästyshalukkuus vähenee nopeammin ,kun tuo lauma metsästää. Kun reviiri on iso eikä lauma halua kilpailijoita alueelleen ,hirvet lisääntyvät joidenkin hartaista toiveista huolimatta. Petojen saalistusvaikutus ennakoidaan lauman reviiriä laajemmallakin alueella alentamalla metsästyspainetta. Tämä näkyy tulevan jahtikauden ohjeistusessakin.
Kaikkea hölmöä voidaan kokeilla ,kun elämänkokemusta on vielä vähän. En suosittele sitä jatkuvan kokeilua ,koska itse paikkailin reilu kaksikymppisinä jatkuvan kasvatuksen ja harsinnan seurauksia runsaan kymmenen vuoden ajan. Metsässä oli puuta alkuvaiheessa vain keskim. 80 mottia hehtaarilla vaikka harsinnasta oli kulunut jo lähes 20 vuotta eikä edellnen omistaja,isäni, päässyt sinä aikana juurikaan puuta myymään lukuunottamatta muutaman vajaatuottoisen kuvion uudistamista.
Kun puun tasolle mennään ,tili voi yhden puun kohdalla jk:ssa olla jopa 120 vuoden päässä ,mutta jaksottaisesti kasvatettu puu on realisoitavissa jo 60 vuodessa ja kaiken lisäksi näitä yksittäisiä puita on jaksottaisessa käytännössä enemmän hehtaarilla ja laatukin on parempi. Kannattaa asettaa se korkovaatimuskin kattamaan koko puun ikä eli jatkuvassa 120 v ja jaksottaisessa 60 v.
