Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kaikesta rakennustoiminnasta huolimatta maamme metsäpinta-ala on kasvanut 500 000ha 30 vuodessa ja puusto tuplautunut 70 vuodessa. Tuntuukin oudolta ,kun metsänomistajien päätäntävaltaa ollaan rajoittamassa vaatimalla lisää suojelua ,vaikka juuri he ovat pitäneet suuhteet luontoon kunnossa. Ainoa vika on ,että he ovat olleet aikaansa edellä moneen muuhun maahan verrattuna , mutta vielä pitäisi kiristää tahtia.
Nämä ”väärät ohjeet” olivat ihan yleisesti käytössä ,kun keksittiin ,että risuistakin voisi saada rahaa. Sattui vielä ohjeiden antaja olemaan mukana päävastuuhenkilönä yhtiön energiapuun korjuuta kehittävässä työryhmässä. Väitti kivenkovaan ,että kaikki rk-läpimitaltaan 4-senttiset risut ovat energiapuuta ja yli 8-senttisiin ei saisi kajota. Tuo 4 senttiä oli alarajana, kun kemeraehdot niin edellytyivät.
Toisella isolla toimijalla energiat hakattiin tuntitöinä ja kaikki tukkikokoon asti laitettiin samaan kasaan ,mutta edellä mainitulla urakkaperusteisesti . Tällä toisella olisi saanut ottaa energiaa vain 4:n – 8 : n puista . Myöhemmin toki hakattiin huonoja enskojakin.
PS.
Metsäteho mittasi käyttämäni energiapuukouran tuottavuuksia. Arvatkaapa oltiinko risukkokohteilla? No ei! Poistettavien puiden keskijäreys oli noissa mittauksissa pitkälti yli 100 litraa/runko. Tuotos oli myös jokseenkin eri verrattuna niiden kohteiden tuotoksiin , joita lopulta päädyttiin tekemään . Runkojen keskikoko oli tuskin kymmenesosa ,mutta taksa ei ollut olosuhteita vastaavasti kymmenkertainen. Oli vain kilohinta.
No… nämä ovat niitä pienimpiä murheita siihen nähden ,mitä mo menettää valitessaan e-puuvaihtoehdon nuoren metsän kunnostukseen ja jättää taimikot hoitamatta. Urakoitsija pääsee onneksi tuottamattomista romuista eroon. Huonon valinnan tehneen isännän metsä on enemmän tai vähemmän pilalla seuraavaan avohakkuuseen asti.
Taitaa iso osa tarkastuskohun kohteista olla juuri näitä lehtipuuhupun alta ensiharvennuksen yhteydessä vapautettuja kuusikoita . Aihetta käsitelleissä uutisissa on nimittäin kerrottu ,että männiköiden tiheyksissä ei ole ollut ongelmia. Sitä ei tosin ole kertottu ,kuinka monesta männylle istutetusta kohteesta on tullutkin ensiharvennukseen mennessä koivikko hoitamattomuuden seurauksena. Omalle kohdalle esimerkkejä jälkimmäisestä on kerynynyt lukuisia ja mahtuupa joukkoon ensiharvennus , josta kasvukisan hävinneet kuuset on kaadettu ennakkoraivauksen yhteydessä vallan ottaneiden koivujen seasta. Nämä tapaukset eivät kuitenkaan jostakin syystä ylitä valtakunnallista uutiskynnystä ,vaikka vahinko on paljon suurempi verrattuna lievään alitiheyteen , joka sekin alunperin on seurausta puutteista metsänhoidossa.
Tuli vielä mieleen sekin ,mikä vaikutus energiapuuhakkuilla ennen varsinaista ensiharvennusta on puuston kehitykseen . Ainakin minulle annettiin alkuvaiheessa ohjeita ,joissa kiellettiin kajoamasta ainespuukokoisiin ja jopa etukasvuisiin koivuihin kuusentaimikoissa tarkoituksena poistaa ne vasta ensiharvennuksessa. Käytännössä työ oli raivausta ,joka tehtiin raivaussahan sijaan motolla. Metsään tuli ajourat ja ylispuukoivut saivat jatkaa varjostamistaan. Nyt sitten ihmetellään , että runkoja jää liian vähän ,kun ne eivät olekaan kehittyneet odotettuun tahtiin täyttämään relaskoopin haarukkaa verrattuna hoidetun metsän puihin. Lisäksi osa kasvukisan hävinneistä kuusista on muuttunut kasvatuskelvottomiksi. Eihän vain tämä strateginen virhe ole syynä sille ,että tietyt tahot haluavat lakaista ongelman maton alle .
Yksi ongelma ovat pienirunkoiset kohteet ,joiden arvioinnissa relaskooppi ei aina anna oikeaa tulosta. Olisikin parempi siirtyä mittaamaan rungot samalla tavalla ,kun moton puomia avuksi käyttäen tehdään. Tarkastaja tarvitsee vain etäisyysmittarin, jolla pystytään mittaamaan millilleen mittauspisteestä käsin ,mitkä rungot ovat 11 metrin puoliympyrän sisällä . Keskiläpimitan määrittämiseen löytyvät välineet jo ennestään. Relaskoopit jotuavat museoon.
Se tuki ei valitettavasti päädy korvaamaan korkeampia työkustannuksia , vaan kasvattamaan hoitorästejä.
Tiukan paikan tullen koneyrittäjien on karsittava tuottamattomia rönsyjä toiminnastaan ,jolloin ensimmäisenä toimenpiteet kohdistuvat energiapuuhakkuisiin. Kalusto myyntiin tai romuksi ja kuskit sinne ,missä on tarjolla tuottavaa työtä. Tämä viestinä niille ,jotka kuvittelevat , aiemmin esitetyssä videossa näkyvän toiminnan olevan yleistymässä. Raivaussahoja kannattaa kaivella esille ,mikäli on halua saada metsät kuntoon. Energia tullaan keräämään paksummista puista . Huonolaatuinen tukki on verraton vaihtoehto.
