Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Siellä Konnevedellä homman konsultoi jk-guru ,jolla on ylisukupolvinen kokemus jk:sta. Maanomistaja oli totaalisen pettynyt kokemaansa. Joutui uudistetamaan pakosti luonnontuhon kohteeksi joutuneen kuituharveikon. Kymmenien hehtaarien harsintahakkuusta saatu alempi kantohinta ja halpaan hintaan myöhemmin aukoksi päätynyt kuitumetsä ovat aika suolainen kokemus . Jk:ta markkinoitiin taloudellisena ja vähätöisenä vaihtoehtona. Kaikki olikin kääntynyt päälaelleen. Uudistamisessa lienee myöskin omat haasteensa ”sopivasti” heinettyneen kasvupohjan myötä.
Luontaisen uudistamisen onnistumiset ovat hakusessa. Vielä surkeampi tilanne on pidemmän päälle jk:n kohdalla. Viimeistään juurikääpä laittaa kuviot uusiksi . 50-vuotias ja metrinmittainen taimikko on vihdoin vapauduttuaan äkkiä biologisen ikänsä päässä ,eikä ole välttämättä selvinnyt kovin suureksikaan kituessaan liian kauan isompien puiden katveessa. Sataan vuoteen mennessä saavuttaa tukin tai kaksi antavaan järeyden. Se toinen tukkikokoinen pölkky tyvellä voi olla jo laho.Juurikääpäongelma koskee eteupäässä vanhoista luonnontaimista syntyneitä metsiä.
Minä katselen parhaillaan vastarannalla ruskistuvaa kuusikkoa puron suojeluvyöhykkeellä. Tuulen vaurioittamista puista homma alkoi ja finaali häämöttää. Kohta näkymä on pelkkää tuulen kaatamaa ja lahoavaa rytöä.
Samaa näkymää ihastelee jatkossa moni jatkuvaan kasvatukseenkin hurahtanut yläharventelijakin. Kuiduksi päätyy lopuksi koko roska ellei jopa suoraan energiapuuksi. Siinä onkin kummastuksen sormi ihmetyksen suussa ,kun pohditaan ,millä rahalla uudistaminen hoidetaan. Toki on mahdollista lohduttaa itseään sillä ,että ötökät voivat hyvin ja maailma pelastuu.
Korjuun haasteista on kyllä kerrottu. Vähintään kolmasosa taimista päätyy huonoon kuntoon jk-hakkuiden yhteydessä. Peitteisissä olosuhteissa uratkin osuvat monesti huonoon kohtaan. Jos ei näitä asioita haluta ymmärtää, pitäisi kuitenkin olla ymmärrystä jättää syyttämättä tahoa ,joka yrittää tehdä mahdottomasta mahdollista. Toki konekuskin syytähän kaikki on , jos olosuhteet syystä tai toisesta ovat hankalat. Sama ongelma on edesssä ylitiheissä riukumetsissäkin . Vain sillä erotuksella ,että aiheutuu vaurioita ja nirhaumia vain puiden tyville. Ison puun kaatuessa tärveltyy kuitenkin monta pienempää täysin latvasta tyveen ja taimet kaadetun puun oksien leveydeltä vedettäessä runkoa karsinnan aikana. Jos palstalle viedään liian pieni kone , seuraa fysiikan lakien vuoksi vielä enemmän hävitystä. Puu vie konetta , mutta kone ei vie puuta. Toivottoman rimpuilun jäljiltä metsä näyttää lähes samalta , kun olisi joutunut tykistöiskun kohteeksi.
Ihmetyttää kovasti ,miksi katkonta-asiaa edelleen kaivellaan ja käytetään uutisoinnissa vanhentunutta tietoa . Kaikki toimijat vakuuttavat asioiden olevan jo kunnossa .
Onneksi altavastaaja osapuolikin on reagoinut parantamalla toiminnan läpinäkyvyyttä ,mutta samalla ottanut käyttöön menetelmiä ,joilla leimikon laatu voidaan tarvittaessa selvittää jälkikäteen. Kuva-aineistoa leimikoista liitetään loppuraporttiin myöhempien tarpeiden varalle.
Mielenkiintoinen yksityiskohta näyttää olevan sekin ,että ”pitkää listaa” kaipaa ainoastaan yhtiöiden kanssa samoilla apajilla liikkuva mhy. Varsinaiset metsänomistajat eivät niinkään. Epäkohdista ja niiden korjaamisesta on onnistuttu pääsemään yhteisymmärrykseen sopimusosapuolien kesken ilman pitkiä listojakin Hyvärisen tapausta lukuunottamatta. Sekin sijoittui kauas viime vuosikymmenen puolelle , vaikka sitä uutisoitiin tuoreena juttuna. Palsta kasvoi tv- kuvissa jo omistajaansa pidempää tavaraa ja ainakin taimikon varhaishoidon osalta toimenpiteillä olisi jo kova kiire. Mahdolliset taimikonkäsittelyn myöhästymisen vaikutukset tulevaan tukkikertymään eivät huoleta isäntää yhtään. Huolta kannetaan vasta ,kun vahinko joskus huomataan puuttuvina kuutioina tukkilistassa.
Tarkenna vielä hieman edellistä kommenttiani siinä suhteessa ,että ihan koko alue ei ollut tiedoiltaan noin reilusti poikkeava. Nuorempi kollega oli kuitenkin saanut tiukkaa palautetta ja vaatimuksia osalleen. Mo tuli myös minun luokseni samoissa aikeissa ja vaatimuksin ,jolloin kiipesin koneesta .Kättelin, kuuntelin saarnan ja totesin lopuksi,että otetaampa selvää runkoluvusta . Asiaan perehtymisen jälkeen ei maanomistajaa palstalla näkynyt. Myöhemmin firman vakavailmeistä opetatiivista osastoa sitäkin enemmän . Normaalisti puheliasta porukkaa ei paljon puhuttanut.
Mainitsemani esimerkki puustoarviosta ,joka oli mennyt pahasti pieleen tai tehty markkinataktisista syistä ,oli vain esimerkki työn toteuttajan kohdalle sattuneesta haasteesta. Tällä kertaa virheelliset leimikkotiedot eivä olleet peräisin mhy:lta. Virheen voi tehdä kuka tahaansa ja luoda katteettomia odotuksia eri osapuolille. Ko tapauksessa mo ei ollut lainkaan kartalla puuston tilasta. Työn toteuttajalle lankesivat suurimmat paineet ,kun olisi pitänyt jättää metsään alkuperäistä enemmän runkoja ja samaan aikaan olisi pitänyt taikoa jostakin tuhat mottia lisää puuta , jotta kauppa olisi saatu täyteen sen lisäksi ,että oli hakattu 500 kiintoa jo alkuperäisen leimikon ulkopuolelta. Taru ei kerro ,kuka arviointi virheen oli tehny enkä ole sen perää kummemmin kysellyt.
Edellä oli äärimmäinen esimerkki arvioinnin puutteista . Pienempiin törmättiin jatkuvasti. Pettymykset katkontaan ilmenevät juuri näissä poikkeustapauksissa. Siksi katkonnan arvostelussa on oltava tarkkana ,että ei haukuta väärää puuta tai leimata tahoa ,joka ei ole millään tapaa vaikuttanut arviointiin.
Tuolla joku heitti esimerkin siitä ,että puutavaraliikkeessä katkottaisiin tavaraa lyhemmäksi myyjän piikkiin ja maksettaisiin vain ostetusta tavarasta. Nythän onkin kyse siitä ,että se asiakas saa suoraan sopivanmittaista lautaa ja muusta rungonosasta saadaan toiseksi paras vaihtoehto ja rahaa siitäkin. Kauppaliikkessä syntyvät hukkapätkät jäävät liikkenomistajan kuluiksi ,jos pidemmästä laudasta halutaan lyhempi pätkä.
Sitä vallitsevaa tilannetta ei voi kuitenkaan muuksi muuttaa ,että markkinoiden kysynnästä riippuu miten puita katkotaan. Hävikkiä ja turhaa työtä pyritään minimoimaan ,jos halutaan olla kilpailukykyisiä ja tähdätä tuottavaan toimintaan. Toki on olemassa poikkeusmittoja ja lyhyitä mittoja ,mutta nekin valmistetaan tilausten perusteella rajattuun tarpeeseen ja niiden toteutuminen jonkun kohdalla on onnenkauppaa ja harvinaista herkkua.
