Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Visan kommentin voisi laitaa raameihin. Ammattilaisen tekstiä! On onneksi niitäkin ,jotka ymmärtävät kokonaisuuksia.
Sehän tässä hommassa ihmetyttääkin ,että yritetään iskeä ketjun heikoimpaan lenkkiin eli motokuskiin painostamalla hänet tekemään vasoin ohjeita. Ei ole yksi eikä kaksi konekuskia ,jotka ovat vaihtaneet alaa kokiessaan vaatimukset ristiriitaisiksi . On aivan liikaa ”pomoja” , mutta on vain yksi työnjohto-oikeuden omaava ja se on hän ,joka maksaa palkan ja antaa vaadittavat ohjeet ….kirjallisena.
Ei ole muuta mahdollisuutta ,kun tehdä ohjeiden mukaan . Tilanne ei poikkea motokuskinkaan kohdalla muista työntekijöistä. Jos et tee tai teet asiat huonosti, työt loppuvat.
Minäkin olen katkonut puita moottorisahalla vuosia. Siihen aikaan ei tunnettu lainkaan optimointia katkonnassa . Konehakkuisiin tarpeen mukaan kohdennettu katkonta (optimointi) tuli käyttöön jo 1990-luvun alkupuolella parantamaan sahojen kilpailuedellytyksiä maailmanmarkkinoilla. JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) oli motto.
Sitä ihmettelen , miksi edelleen roikutaan katkonnan kohdalla moottorisahakaudella , kun kokorunkohinnoitteluun siirrytyäessä olisi vain voittajia, paitsi ne jotka eivät osaa kasvattaa puitaan. Miksi tehdä varastoon tavaraa,jolle ei ole markkinoita ja ,jotka pahimmillaan aiheuttavat vain lisäkustannuksia. Ei ainakaan sitä kautta kannattavuus parane eikä luonnollisesti synny kykyä maksaa puustakaan enemmän.
Vielä tuohon Hyvärisen tapaukseen sen verran ,että ”neljäkolmosten” tekemättä jättäminen ei kaikissa olosuhteissa tarkoita ,että tukkiosuutta ei olisi tehty mahdollisimman tarkkaan. Siitä puolentoista tukin puusta (tukkivahvuutta esim. 8 metriä ) onkin tehty pisin kauppakirjan mukaan käytössä oleva mitta 58dm ,kuten kuuluukin eikä niistä puista ole lyhyempiä järkevää tehdäkään. Jos hoikkia runkoja on paljon , ei neljäkolmosia tehdä ennen ,kun tukkiosuus on vähintään 86 dm. Toimitaan siis täysin kauppakirjan ehtojen ja mahdollisuuksien mukaan ,mutta kuitua kertyy metsän rakenteellisista syistä paljon. Sama tilanne on silloinkin ,kun puidenn tyvet ovat mutkaisia. Saattaa käydä niin ,että kolmimetrisen kempuratyven lohkaisun jälkeen ei enää löydykään 4, 3 metriä tukin läpimittavaatimukset täyttävää puuta. Nämä asiat eivä valitettavasti selviä tukkilistoja lukemalla. On nähtävä metsä ja kukin runko ihan livenä.
Se ,että” oikeutta ”lähdetään hakemaan vasta kuukausien kuluttua siitä ,kun puut on viety pois palstalta vaikuttaa enemmänkin taktiselta vedolta. Kaikki puolustukselle tarpeellinen materiaali on käytännössä pelattu pois pelilaudalta. Katkontalistakin voisi esimerkkini valossa antaa täysin vääristyneen kuvan tilanteesta pienirunkoisessa metsässä . Jos ei ole ainesta kahteen tukkiin ,lyhintä mittaa esiintyy vähän tai ei lainkaan. Ero tukkikertymässä puolestaan selittyy sillä ,että on kuviteltu puolentoista tukin puut vähintään kahden tukin puiksi ,mutta arvio ei ole osunut kohdalleen.
Päätös perustuu ihan samaan seikkaan ,kun tapauksessa jossa nainen väittää tulleensa hyväksikäytetyksi eikä mies pysty todistamaan ,että näin ei olisi tapahtunut. Ukko istuu linnassa sen vuoksi ,että heikomman osapuolen kanta voittaa ,kun on sana sanaa vastaan. Monta syytöntänon istunut murhistakin ,kun alibi puuttuu . Näin simppelistä asiasta on esimerkkitapauksessakin kysymys ja sillä leimataan koko katkontakäytäntö ja elvistellään oikeuden päätöksellä ,joka on vähäintään kyseenalainen.
Helpoin homma ,jos epäilyttää ,on pyytää motokuskilta lista esimerkiksi sadasta viimeksi katkotusta rungosta ja mittailla myhityksen metsäasiantuntijan kanssa pölkyt ja arvioida laatu ja katkonta. Voi niitä toki mittailla enemmänkin ,mutta sata runkoa antaa jo aika hyvän kokonaiskuvan.
PS. Mittasaksien kanssa yhdistyksen toimihenkilö leimikolla on hyvin harvinainen näky ,mutta siitä huolimatta markkinoidaan katkonnan valvontaa. Ei onnistu pelkästään listoja vertailemalla . Puita on pakko mitata ja pyöritellä ihan oikeasti.
Mitähän apua niistä 10 vuotta vanhoista listoista olisi????? Mototkin vaihtuvat viiden vuoden välein ,jolloin tiedostot poistetaan omistajanvaihdoksen yhteydessä.
Ne listat ovat käyttökelpoisia vain silloin ,kun puut ovat vielä metsässä levällään arvioitavana. Muuten listojen luovuttaminen on kuin antaisi hullulle kirveen. Puuston laatua ei voi määrittää konttorityönä puita näkemättä , joten katkontalista on täysin arvoton työkalu ilman maastokäyntiä hakkuun aikana. Pinojenkaan pöyhiminen ei auta selvittämään koko totuutta. Runko ja pölkky kerrallaan asia on tutkittava ,mikäli homma epäilyttää.
Toleranssit ovat pienentyneet. Katkaisuikkuna on kaventunut kahteen senttiin . Samoin katkaisuvara hukkapätkien lyhentämiseksi. Jos pölkky ei ole katkaistu säädetyissä rajoissa, se on raakki. Raakkeja kaikki viat mukaan lukien sallitaan enintään 3-5% pölkkyjen määrästä. Toistuvat tätä suuremmat poikkeamat pudottavat tekotaksaa ,joten Tolopaisen kannattaa päivittää aatoksensa tähän päivään. 52:n on käytännössä 5.18 tänä päivänä. Vaihteluväli pari senttiä puoleen ja toiseen.
Poikkeusmitatkin ovat arkipäivää . Ne ovat yksittäisiä 30 sentin jaosta poikkeavia dimensioita. Pituusmitosta ja kuutioinnista ei isäntien tarvitse olla huolissaan puunjalostuslaitokset pitävät tiukasti huolen ,että saavat juuri sitä ,mitä ovat tilanneet. Sanktiot poikkeamista seuraavat välittömästi.
Puun katkomista ohjataan mitta- ja laatuvaatimuksilla . Molemmat vaikuttavat tukkikertymään. Näistä jälkimmäinen tekijä on unohdettu täysin tässä prosessissa. On pelattu virheellisesti vain numeroilla. Ja loppupeleissä käytetyt tukkimitatkin ovat löytyneet ihan kauppakirjasta. Ammattilaiselle on täysin selvää ,että kysyttyä lyhintä mittaa(43dm) on varmasti käytetty. Erimielisyys katkonnasta on tuotu käsittelyyn muistaakseni varsin pitkän ajan kuluttua itse hakkuutapahtumasta ,jolloin puu on ollut jo parhaimmillaan jalosteena käyttökohteessa. Puuston laadun ja oikean katkonnan voi määritellä aidosti vain toteamalla asiat työmaan ollessa käynnissä ja valmistettu tavara levällään palstalla. Tähänkin tavaralajisuhteisiin vaikuttavaan tekijään on UPM:n ollut täysin mahdoton esittää näyttöä oman kantansa tueksi jälkikäteen. Tälläkin kohtaa on jäänyt tilanteeksi sana sanaa vastaan , jossa oikeuskäytäntöjen mukaan näytön puuttuessa tehdään päätös heikomman osapuolen esittämän kannan mukaan.
On siis aika rankkaa syyttää toista osapuolta näinkin laajasti epärehelliseksi ,kun toinen ei ole pystynyt osoittamaan madollisesti ja jopa todennäköisesti virheellistä väittämää vääräksi. Nyt on tuomittu siitä ,että toinen osapuoli ei ole voinut toimittaa riittäviä argumentteja puolustuksekseen. Ei siitä, että olisi toimittu tietoisesti väärin. Jos missä, niin tässä on tapahtunut oikeusmurha.
Puuttuupa niistä apteista joskus tavaralajejakin , mutta siitäkin selvitään ,kun tilataan toimistolta uusi. Kuski on kuitenkin sen apt-tiedon varassa ,kun hän ei tiedä kauppakirjan sisältöä. On vain tehtävä niillä ohjeilla ja mitoilla ,mitä työohjelman laatija antaa . Kaikki on kuitenkin inhimillistä ja virheitä voi tapahtua. Nopean tiedonsiirron aikaan virhe voi ehtiä moneen paikkaan ennen ,kun se todetaan.
Kiinnitin Visan kanssa huomiota samaan asiaan. Jos kyseinen kasvatustapa on ollut mo:n käytössä jo tuon ”kohuleimikon” varhaisessa kasvuvaiheessa ,on perusteetonta syyttää katkontaa ,jos tukkisaanto on laiha.
Mökinmummolle toteaisin ,että kysyntä ratkaisee ,mitä tuotetaan. Esimerkkinä Ostaisitko itsellesi sopimattomat kengät varastoon pyörimään? Katkontalistat ja optimointi perustuvat ihan puhtaasti siihen ,mikä on tilauskanta.
Joskus voi käydä hyvä tuuri mittojen suhteen ,kun tulee erikoistilaus lyhyitä mittoja . Muuten niitä ei kannata sahailla. Pahimmillaan sopimattomat dimensiot on vietävä kokonaan eri tuotantolaitokselle, mikä aiheuttaa vain kuluja ja vastaavasti moduulin pidempi pöklkky olisi kuvainnollisesesti fileen arvoinen. Näitä vaihtoehtoja puun myyjä ei voi tietää ,kun ei vastaa jalosteiden kaupasta .
