Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

UPM tuomittiin siitä ,että sillä ei ollut esittää puolustuksekseen katkontalistoja. Kun oikeudessa on sen jälkeen osapuolien sana sanaa vastaan ,ajetaan asia yleensä heikomman osapuolen eduksi. On kokonaan eri asia ,kumpi lopulta oli oikeassa. Toisen osapuolen leimaaminen on tästä johtuen hyvin kyseenalaista varsinkin ,kun katkottu tavara ei ole ollut tarkastettavissa.

Apteja ”viilataan” asiakkaiden tarpeiden perusteella. Varastoon ei tehdä tarpeetonta tavaraa. Olisiko parempi jakaa runko huonomman taloudellisen tuloksen antavalla tavalla ja alentaa kantohintaa vastaavasti turhan työn ,varastoinnin ja mahdollisen hävikin aiheuttamien kustannusten verran. Useamman kerran sahalaitoksen vieraana olleena voin kertoa ,että mittoja toki voi lisätä ,mutta se näkyy sitten puusta maksettavassa hinnassa. Voi siis kukin tahollaan arpoa ,onko korkeampi hinta ja vähemmän lyhyitä mittoja parempi ,kun lisätä kantohintaa alentavia prosessiin huonommin sopivia mittoja ?

Kysymys oli tilanteesta 6 vuotta sitten ja niillä asetuksilla asiaa käsitellään. Tänään tilanne on toinen. Mitä hyötyä muuten siitä asiasta on enää jauhaa ,kun asia on korjattu? Ei ollenkaan fiksu tapa nostaa häntää 7 vuoden takaisilla asioilla. Voi melkein väittää ,että joku yrittää syöttää vanhoihin tapahtumiin pohjautuvaa virheellistä tietoa. Pitäisi löytyä näyttöä tuoreemmista tapahtumista ,vaan eipä taida löytyä. Pelkkä vihjailu ei riitä.

Tuolla edellä joku heitti ,että moton pituusmitta heittää. Poikkeamat huomataan viimeistään sahalla ,jos kuski ei niitä huomaa. Raakki on pituuspoikieamakin eikä niitä montaa prosenttia sallita( kaikki viat huomioituna korkeintaan 5%). Tekotaksa tippuu ,jos pituudet ja koneen kuutiointi ei pysy tiettyjen rajojen sisällä. Ja kuten jo toisessa ketjussa kerroin, palaute sahalta tulee kuljettajalle minuuteissa ja tehostettua tarkkailua jatketaan sen kuljettajan/koneen kohdalla niin kauan ,että homma on taatusti kuosissa. Jos ei onnistu, kuskille avautuvat uudet työmarkkinat .

Tuo mittojen oikeellisuus ja toimivat laitteet ovat elinehto sille ,että asiakkaat saavat tilaamansa dimensiot juuri siinä muodossa ,kun ovat tilanneet.

Kertailtuani tuota ylen juttua osui silmiini ,että Hyvärisen puukauppasopimuksessa oli maininta vain mitoista välillä 43-58 dm. 37dm mitasta tai lyhemmistä ei ollut mainintaa. Kuitenkin jälkimmäistä sopimuksesta puuttuvaa mittaa käytetään perusteena sopimusrikkomukseen. Eihän sitä ollut edes käytössä.

Se ,että printteri koneessa on rikki , kertoo ainoastaan ,että muste on käytön puutteessa kuivunut. Taisi olla omalla kohdallanikin tilanne ,että ko vempelettä ei käytetty enää kymmeneen vuoteen ,kun siirryttiin sähköiseen tiedonsiirtoon. Metsäkoneetkin menevät vaihtoon määrävälein ,jolloin niiden tiedostot on lain mukaan tuhottava ennen uudelle omistajalle päätymistä, joten onnettomien sattumusten summana on saatu selkänojaa metsänomistajan esittämille osin perusteettomillekin väitteille.

Jos on tarjolla laihoja puita ja kauppasopimukseen on piirrelty lyhimmäksi mitaksi 43 dm, tukkiläpimittaista puuta päätyy väkisinkin ja ihan sopimuksen mukaan kuitukasaan.

Olihan tälle Hyväriselle tarjottu mahdollisuutta (näin ainakin häneen puheistaan ymmärsin) seurata katkontaa työkoneen kopista käsin ,mutta totesi homman olleen hänelle vaikeaa ymmärtää. Kuitenkin ajatus siitä oli selkeä ,että puut oli katkottu väärin ja mielipiteet jyräsivät tylysti faktat.

Ja mitä tulee vielä näihin tietojen luovuttamiseen kolmannelle osapuolelle, on niistäkin laki olemassa. Jos yritykset A ja B ovat tehneet kirjallisen sopimuksen siitä ,että tiettyjä asioita ei kerrota ulkopuolisille ,niin niitä ei kerrota. Jos sopimusta rikotaan ,se purkautuu ja pahimmassa tapauksessa seuraa kutsu leivättömän pöydän ääreen. Näissä tapauksissa on kyse paljon isommista asioista verrattuna yksittäiseen metsäkauppaan ,jossa toisen osapuolen odotukset eivät ole täyttyneet.

Kukaan muuten ei ole kyseenalaistanut puustoarviota ,joka turposi hakkuussa . Oliko kyseessä osittain riukuuntunut metsä , josta ei yksinkertaisesti saada tukkia sitä määrää ,mitä riukuuntumattomasta. Metsä on voinut olla myös puustoltaan kaksijakoinen . Muutama iso ja paljon pieniä runkoja. Mielikuva puustosta värittyy helposti niiden suurempien perusteella ,mutta pienempien lukumäärä voi olla moninkertainen. Tukkiosuuteen kokonaismäärästä tällä seikalla on suuri merkitys. Tämä vielä korostuu ,jos apt-tiedosto laaditaan virheellisten lähtötietojen pohjalta . Niitäkin on erilaisia erityyppisiin kohteisiin. Tarkat ennakkotiedot leimikosta ovat ensiarvoisen tärkeitä sopivaa apt-ohjelmaa valittaessa.

Metsänhoidon rästit alkavat näkyä puuston laadussa. Runkolukua on ,mutta ei riittävää järeyttä ja laatua tukiksi . Kun lopputulos ei miellytä ,pestään kädet ja syytetään huonoa katkontaa. Mhy:kin on ollut osaltaan edistämässä tätä kehitystä tarjoamalla aikanaan mahdollisuutta korvata taimikonhoito energiapuunkorjuulla ja odottelemaan hoitamattoman taimikon kanssa muhkeampaa kemerapottia. Onko oma energiabisnes ajanut hyvän metsänhoidon ohi?Toki energiaakin tarvitaan ,mutta puute ei ratkea risukoita pöyhimällä. Taimikonhoidon laiminlyönnit kostautuvat aina tukkiosuuden menetyksenä ,kun puilla on tilaa kasvaa vain pituutta ,mutta ei paksuutta.

Tämän palstan todelliset tukinkasvattajat (mm Timppa,Visa)eivät näe katkonnassa ongelmia. Johtuisikohan se siitä , että heillä on ammattilaisen otteet puunkasvatuksessa ja odotukset kohdallaan ,kun tietävät ,mitä ovat myymässä.

Laajennan edellistä esimerkkiäni vielä siten ,että kyseessä oli harvennus. Enskaosuudella mo vaati tiukasti jätettäväksi 1200 runkoa hehtaarille (oli lukenut lehdestä). Kävi kuitenkin niin ,että koealamittaukset osoittivat runkoluvuksi 900 runkoa hehtaarilla jo ennen hakkuuta. Hiukan oli siis haastava työmaa jo lähtökohdiltaan ja erimielisyyden aiheita jo valmiiksi. Hengissä siitäkin onneksi selvittiin vaikka nuorempi kollegani koki joutuneensa painostetuksi ja mahdottoman tehtävän eteen. Kahdella koneella tehtiin saaressa töitä pelko persuksissa ,kuinka kauan jäätie kestää ja saadaanko palsta valmiiksi.