Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vähän tuntuu radalla käyminen kiinnostavan. Meillä ratamaksua ei peritä lainkaan kerran viikossa/2kk /kesä järjestettävissä harjoitusammunnoissa. Osallistujia järjestäjien lisäksi on monesti vain kourallinen, jopa vain yksi. Vielä 20 vuotta sitten harrastajia kertyi useita kymmeniä ,jolloin ehti ampua vain kerran tilaisuuden aikana. Tämä valitettavasti heijastuu myös koesuorituksiin. Harva onnistuu ensiyrittämällä. Luotetaan siihen ,että” kyllä se suoritus onnistuu ,kun saa ampua hyvältä tuelta”….ei vaan aina onnistu.
Silloin ,kun koesuorituksessa oli ammuttava myös liikkuvaan maaliin , oli pakko harjoitella ,mutta homman helpottuminen pudotti harjoitteluaktiivisuuden luvattoman laimeaksi. Itselläni on tapana käydä ampumassa vähintään laatikollinen/20panosta vähintään viisi kertaa kesässä, joista 8 laukausta pystyasennosta paikallaan olevaan hirvitauluun ja 12 liikkuvaan. Muutamassa harjoituksessa 2 laukausta samaan juoksuun. Työvälineenä on se tuttu työkalu, Tikka M -65/308 kiikarilla ja välillä myös ilman kiikaria. Avotähtäimilläkin on osuttava.
Ampua voisi toki enemmänkin , mutta tuokin määrä riittää kertomaan ,että joskus voi ampua ohikin. Toki haulikko laukeaa kiekon perään 2000-3000 kertaa vuodessa . Lahjattoman on pakko harjoitella.
Tehtäneekö sekin Groupin piikkiin? Ei taida riittää kuorma eikä kaksi korjaamaan tapahtunutta vahinkoa. Mitä lie päässä liikkunut ,kun on pitänyt mennä soheltamaan keskentekoiselle tielle kelirikkoaikaan. Nyt tarvitaan kaivuria pi….sti materiaalia tien saattamiseksi kuntoon. Mikäli muistan oikein Jessen lähettämän kuvan siitä tuoreesta tiestä , se oli kovin kapoinen ja pinnassa vain ripaus sepeliä.
Jos vähänkin käytetään älyä ,ei kalusto tästä kevene, ei ainakaan jk-metsissä. Järteitä pitää vehkeiden olla jo pelkässä puiden poiminnassa ja ajokonekin sellainen monsteri ,että puuta mahtuu kunnolla kyytiin ,jotta ei tarvitse montaa kertaa samoja piiiitikä ajouria könytä.
Metsiä toki voi yrittää käsitellä mo:n halujen mukaan ,mutta läheskään aina se ei onnistu. Ketjussa on koko joukko muitakin toimijoita ,joiden vaatimukset on otettava huomioon. Jos ei ole tähän valmis , saattaa jäädä markkinoiden ulkopuolelle metsiensä kanssa.
Puukilta kysyisin ,että mistä ne pienet koneet ja niille kuskit? Palkanmaksukykyä ei löydy kannattamattomasta toiminnasta . Käyttöä valille tai vähäiselle käytölle jäävät koneet aiheuttavat lisäksi turhia päästöjä ja työtä valmistuksen yhteydessä . Tuoreet tiedot kertovat myös ,että tulevaisuudessa on haasteita hakata teollisuuden tarvitsemat puut ,kun kuljettajia nykyisellekään kalustolle ei ole riittävästi. Saattavat ne keppimetsät jäädä entistä enemmän omistajiensa harmiksi.
Kyllä tuo vähäinen harjoittelu näkyy ampumaradoillakin. Joka syksy ilmestyy kokeisiin kandidaatteja ,joilta kuluu se satanen pelkkiin koesuorituksiin eikä välttämättä sekään riitä. 5 yritystä/kerta maksaa satasen ja ”koko rahalla” ampujia on huolestuttavan paljon ja niitäkin löytyy , joille yksi koetilaisuus ei riitä. Jos vielä olisi käytössä osio liikkuvaan maaliin , kävisi metsästäjäjoukossa kova kato.
Sata paukkua /vuosi hirviaseella on ehdoton minimi sen lisäksi ,että harjoitellaan pienemmillä ja tehdään kuivaharjoittelua. Liikkuvaa maaliakin pitää osata tarvittaessa ampua. Jos kohdistuslaukaukset hyvältä tueltakaan eivät osu maaliin , on paljon parannettavaa.
Sopiva kasvatustiheys on sellainen , että hakkuuta ei tarvitse tehdä ennen aikojaan liian pieneen puustoon latvusten supistumisen takia.
Alle 50 litran leimikoista seuraa ostotoimihenkilölle puhuttelu. Miksi siis vielä keskustellaan mahdollisuudesta sekaantua 20 litraisiin keppimetsiin? Sadan litran rungot eivät ole mahdottomuus , kun tehdään asiat alusta alkaen oikein. Tämä tulisi olla tavoite jo ilmastosyistäkin. Pienirunkoisen puuston korjuu aiheuttaa suhteettoman suuret päästöt korjattua puukuutiota kohti.
Toki omatoiminen mo voi tehdä miten haluaa, mutta laajemmassa mitassa puusto on saatava kookkaammaksi korjuuta ajatellen , mikäli halutaan vähentää puunkorjuuseen kohdistuvia päästöjä. Päästöt ovat nimittäin pian ”tikun nokasssa” , kun hiilensidontaa ei voida lisätä. Maailma pelastuu vain päästöjä alentamalla.
Tulipa Jalkanen jälkeen todistaneeksi ,että liian tiheässä kasvavat puut kehittyvät hitaammin ja latvus supistuu niin varhain ,että harvennus on tehtävä korjuun kannalta aivan liian varhain. ( Tämä liian varhain tapahtumut korjuu oli muuten teemana niissäkin tilanteissa ,jotka johtivat harvennuskohuun.) 20 -litran kepit eivät elätä ketään ,mutta niitä ollaan mieluusti kasvattamassa energiapuun tuottamiseksi. Tuolla menetelmällä tuhotaan metsän tulevaisuus varmasti ,jos korjuu ei toteudukaan riittävän ajoissa. Ne keppimetsät eivät todellakaan ostajia kiinnosta. Varsinkaan, jos kuvio on alle 2 ha. Siinä kohtaa on raja , jota suurempia kuvioita energiayhtiöt voivat ostaa hyvien kulkuyhteyksien piiristä.
Mutta ,kuten alkuperäisessä tekstissä todetaan ,enää ei tehdä Sahalassa sitä virhettä ,että puita kasvatetaan liian taajassa.
