Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tulipa Jalkanen jälkeen todistaneeksi ,että liian tiheässä kasvavat puut kehittyvät hitaammin ja latvus supistuu niin varhain ,että harvennus on tehtävä korjuun kannalta aivan liian varhain. ( Tämä liian varhain tapahtumut korjuu oli muuten teemana niissäkin tilanteissa ,jotka johtivat harvennuskohuun.) 20 -litran kepit eivät elätä ketään ,mutta niitä ollaan mieluusti kasvattamassa energiapuun tuottamiseksi. Tuolla menetelmällä tuhotaan metsän tulevaisuus varmasti ,jos korjuu ei toteudukaan riittävän ajoissa. Ne keppimetsät eivät todellakaan ostajia kiinnosta. Varsinkaan, jos kuvio on alle 2 ha. Siinä kohtaa on raja , jota suurempia kuvioita energiayhtiöt voivat ostaa hyvien kulkuyhteyksien piiristä.
Mutta ,kuten alkuperäisessä tekstissä todetaan ,enää ei tehdä Sahalassa sitä virhettä ,että puita kasvatetaan liian taajassa.
Hirvet söisivät kantovesoja. Hoitamattomassa taimikossa lehtipuu on äkkiä niin pitkää ,että hirvi ei pysty sitä hyödyntämään. Varjossa kituva mehevöitynyt mänty on ainoa vaihtoehto. Lehtipuuvarpua kasvaa harvennetuillakin alueilla runsaasti. Sähkönsiirtoverkkojen johtokaduilla valtavasti. Tärkeinä on pitää taimikon kriittisin vaihe alue vapaana lehtipuuvesakosta.
Vastaan Visalle ,että pienempikin määrä riittää nykyisissä olosuhteissa. Taimet parempia ja muokkaus ihan eri tasolla verrattuna siihen ,kun istutustiheyksiä on aikanaan mietitty.
Raivauksella poistetaan vain turha ryönä ja muutama heikkolaatuinen taimi ja turvataan hyvät kasvuolosuhteet parhaille taimille.
Mitä aiemmin raivaukset tehdään ,sitä pienemmillä kustannuksilla ja vaivalla saadaan paras tuotto.
On pidettävä mielessä sekin ,että tuulituhot ovat suurin metsävahinkoja aikaan saava tekijä. Siksi kannattaa huolehtia siitä ,että puuston juuristo kehittyy vahvaksi ja runko muodoltaan tuulta ja lunta kestäväksi. Liian tiheässä se ei onnistu .
Entäpä ,jos ei olisi tullut kauppoja siitä energiarangasta eikä olisi tullut kemeraa. Tämä on tilanne suurimmalla osalla metsänomistajista. Pienet erät jäävät käsiin ja riukuuntumaan edelleen. Satalitrainen kelpaa kuienkin tilkkeeksi kakkosharvennuksen ja päätehakkuun oheen.
Kun katsotaan tulevaisuutta , keppimetsiin ei kovin himokkaasti tulla menemään harvennuskohun seurauksena . Tämän varmistaa tuleva leikkaus kemeravaroihin. Ajallaan riittävän voimakkaina tehdyt taimikonhoidot nousevat arvoon arvaamattomaan energiapuun korjuutuen poistuessa kuvioista.
Kysyn Gla:lta , mitä myyräntyötä olen mielestäsi tehnyt? En ole ollut kannattamassa pienten sorkkaeläinten kantojen kasvattamista enkä edistämässä leviämistä . Aina ole posauttanut elukan hengiltä , jos se jahtitilanteessa on eteeni tullut. Se ,että oikoo virheellisiä ajatuksia , ei liene myyräntyötä . Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava ,jotta kehitystä saadaan aikaan. Huonoksi todettuja vaihtoehtojakaan ei kannata montaa kertaa toistaa.
Tuo kim1:n näkökanta on myös syytä ottaa huomioon. Tuskin hirvieläimimiä yhdettömiin metsästetään ,jos uusien saaliin käsittelytilojen rakennuskustannukset rahoitetaan myymällä lihaa. Jos rahoitus on hankittava metsästäjien pussista ,voi jäsen -ja liittymismaksuihin tulla suuria korotuksia ja osallistumisaktiivisuus metsätystouhuihin laskee. Harrastus tulee liian kalliiksi ja aloituskynnys nousee .
Ei ole montaa vuotta siitä ,kun etelä-suomalainen kaveri oli kovasti kiinnostunut liittymään paikalliseen metsästysseuraan , mutta kiinnostus loppui siihen , kun ilmoittivat liittymisen maksavan kymppitonnin. Täällä maaseudulla puhutaan onneksi vain satasista liittymismaksujen kohdalla. Hyvä , kun silläkään hinnalla tulijoita löytyy.
Eli suo siellä ,vetelä täällä.
Tiukat vaatimukset lihannkäsittelylle ja asiallisten käsittelytilojen puute on varmasti alussa hidastanut valkohäntien päätymistä eräksi. Nyt ollaan jo paremmassa tilanteessa . Käsittelytiloja ja osaavia lihanleikkaajia löytyy. Normejakin on järkiperäistetty ja viimeisimmät helpotukset astuvat voimaan tulevalla metsästyskaudella . Valolaitteitakin saa vielä toistaiseksi käyttää erikoisluvalla ja koirien käyttö yleistyy ,mikäli petotilanne pysyy hallinnassa. Valitettavasti ennuste sillä suunnalla on huono . Kerran koiransa sudelle menettänyt ei välttämättä enää hanki uutta.
Lupamäärä on mitoitettu niin ,että tavoite täyttyy noin 80%:n käyttöasteella ja ne parikymmentä prosenttia luvista on käytettävissä tihentymien leikkaamiseen. Kun ollaan tavoitehaarukassa ,metsästetään vain tuotto. Jos ollaan alarajoilla tingitään siitäkin. Tämä siksi ,että edes jonkinlainen mielenkiinto metsästykseen säilyy. Nyt se on uhkaavasti hiipumassa.
Kyllä ne valkohännätkin vähenee , kun kannanhoitosuunitelma käytäntöön vietynä alkaa purra. Nyt on vain katsottava miten tilanne etenee. Hosumalla ja väärillä ratkaisuilla se ei kuitenkaan parane. Hirven kohdalla tavoite saavutettiin kuudessa vuodessa kannanhoitosuunnitelman tultua käyttöön.
Gla voi selata pari sivua tasksepäin ja lukea ”rukopiikin” kommentin ,jossa jälleen palataan vhp:n statuksen muuttamiseen vieraslajiksi. Kommennttini koski sitä ja käsittääksein olemme gla:n kanssa samaa mieltä siitä ,että sillä toimenpiteellä ei saavuteta hyötyjä.
Kommenttini on tarkoitettu myös niille ,jotka eivät osallistu keskusteluun ja joiden mailla hirviongelma ratkeaa tekemällä th-toimet ajallaan. Tarkoitukseni on myös hillitä sitä tarpeetonta kuusettamista sellaisilla alueilla ,joilla sorkkaeläinongelmaa ei ole. Talvehtimisalueiden ja muutaman paikallisen sorkkaeläinkeskittymän takia ei kannata tehdä huonoja ratkaisuja muualla eli suurimmassa osassa metsäsuomea.
Valkohäntien lisääntymisestä syytetään ruokintaa. Aivan sama mekanismi toimii hirvenkin kohdalla , kun sille on tarjolla ylenmäärin mieluista syötävää. Sitä eivät metsätäjät kuitenkaan ole tarjoamassa. Seurauksista metsästäjien päätä ollaan kuitenkin vaatimassa vadille. Milloin taimikonhoitorästit saadan puolitettua hirvikannan tavoin? Valkohäntienkin kohdalla alkaa kanta vähetä. Th -rästit vain kasvavat .
