Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ja Suomessa pitäisi sekuleidenkin saada elää!! Eihän nuo sudet muuta kun lisäävät hirvien laumautumista ,liikkumista ja ruokahalua liikkumisen myötä.
Mutta on se vain kumma ,että maaseudulla karjaa ja kotieläimiä terrorisoiva susi ei ole vaarallinen , mutta taajamassa jostakin syystä luokitus muuttuu ja sudesta tehdään henkipatto. Olisiko tasa-arvovaltuutetulle töitä?
Ruotsissa on oikea suunta ja Suomenkin tulevalle maatalousmisterille ajattelemisen aihetta. Vihreät tuskin pystyvät joukossaan kehittyneen ”luontokadon” vuoksi asiaan puuttumaan .
En ole missään kehottanut jättämään th:a väliin. Olen koko ajan kannustanut tekemään kaikki metsän vaatimat toimepiteet ajoissa. Tuolloin kustannustaso on matala ja hyöty paras mahdollinen. Jesse muistaakseni oli jossakin vaiheessa saanut herätyksen Groupin asiakastilaisuudessa ,jossa pelkästään varhaisperkauksen todettiin vievän pitkälle. Th on tehtävä kuitenkin tämän lisäksi lähes aina. Valitettavan monelta molemmat jäävät tekemättä . Ei ole fiksua palkita siitä tavasta toimia.
Ainoa ,mikä ei tuhoudu , on kannokosta syntyvä vesakko.( Edellisen sivun video)
Olen vuosia tarjonnut lääkkeeksi vesakoitumisongelmaan taimikon raivaamista hyvin varhain ja jatkokäsittelyä vuoden kuluttua. Ensimmäinen kerta pitkään kantoon sormenvahvuiseen kasvustoon ja uusinta seuraavana kasvukautena ennen ruskaa. On monta kertaa helpompi tapa hoitaa taimikkoa verrattuna yleiseen Hämiksen kuvaamaan tapaukseen. Työmäärä kahteen kertaan ajoissa tehtynä on huomattavasti pienempi ,kun Hämiksen tapauksessa yhdellä kertaa ja vesakoitumisongelma ratkaistu lähes täysin.
Edelleen on todettava ,että pienien kuvioiden kohdalla ( alle 2 ha) työ ei ole ylivoimaista monellekaan. Hämiksen tapaus vaatii rautaista ammattilaista. Se ,että pitkäksi mennyt hoitotoimenpide siirreään koneella tehtäväksi on sulaa hölmöyttä. Työ toteutetaan erittäin kalliisti eikä lopputulos täytä odotuksia.
Toinen hölmöys on ,että moisesta viivyttelystä vielä maksetaan. Velka muuttuukin näin menetellen tuloksi. Tarvitsee vain kirjoittaa kemereahakemukseen nimi alle.
Palataan varsikaiseen aiheeseen , ja siihen ,miksi harvennukset on tehty liian aikaisin. Sehän ei liene salaisuus ,että kemeraa on käytetty ennakkoraivauksiin. On kuitenkin tullut yllätyksenä (ei minulle), että puusto onkin liian pientä hakattavaksi ,mutta hakkuu on pakko toteuttaa tai jää kemerat saamatta. Ei ole varaa odottaa muutamaa vuotta raivauksen jälkeen ,että puusto järeytyisi riittävästi. Virhe pannaan auliisti toteuttajan piikkiin , vaikka päätökset on tehty muualla.
Visalle totean ,että kannot ja energiapuu ovat niitä ,joiden korjuuta ensiksi vältetään liiallisten etäisyyksien vuoksi . Hyvä enska puolestaan kelpaa mainiosti isomman puukaupan oheen . Huono ei. Voi jäädä se kokonaisuuskin toteutumatta ilman sitä hyvää enskakuviota liian alhaisen kokonaiskertymän takia. Pienillä tiloilla kuviokohtaiset kerymät ovat niukkoja ,joten kaikki mahdollinen kannattaa kerätä yhteen korjuupakettiin ja huolehtia siitä , että jokaisen korjuu onnistuu samalla käynnillä.
Olisi muuten mielenkiintoista tietää ,kuinka suuri osa hakkuurästeistä johtuu markkinointivaikeuksista ja kysynnän puutteesta. Ei varmaan paljon naurata ,jos ”hellästi vaalittu” energiapuukohde ei kelpaakaan ostajalle. Pienet erilliset kuviot kaukana kulkuväylistä ja käyttökohteista jäävät varmasti omistajansa harmiksi. Jos vielä ododellaan erikoiskoneita työtä toteuttamaan ,voi tulla aika pitkäksi.
Näytti Finsilvan aukoissa kasvavan alle 2000 männyntainta hehtaarilla mätästetyllä vajaan 10 ha:n kuviolla. Kasvuvauhti oli hirvittävän kova. Varhaisperkaus tehty viime kesänä ja menee taatusti noilla asetuksilla vaivatta enskaan asti . Energia tulee eskastakin aikanaan se 60%,mutta tavara kulkee sitä ennen biotuotetehtaan prosessin kautta. Turhia rukkasenjälkiä ei matkalla kerry.
Tanakkaa oli kasvu kuusentaimikoissakin. Sellaista ei voinut avojuuritaimien aikana edes kuvitella 40 vuotta sitten. Äestys on korvattu lievällä mätästyksellä, joten hoitotoimiksi riittää varhaisperkaus ellei kuviolta ole nostettu kantoja. Varsinaista energiajaetta niiltäkään kuviolta tuskin koskaan saadaan ennen biotuotetehdasta.
Kyllä Anneli(11.42) on asian ytimessä . Ei ne puut liho, jos elävä latvus puuttuu. Juuristokin jää kehittymättä tulevia haasteita varten. Tuo 2500 on kyllä ihan ehdoton yläraja. Muuten menee näpertelyksi ja syödään eväät tulevaisuudelta.
Äsken ajelin vastikään hakatun enskan ohi , jossa oli otettu pelkkä ainespuu. Hakkuutähteissä latvuskin oli katkaisun jälkeen niin lyhyt ,että ulottui hädintuskin kouran ulkopuolelle eli noin kaksi metriä latvasta jäi lannoittamaan maaperää.
Kun tiheydet pidetään alunalkaen kohdallaan tulos on kertomani kaltainen . Kysyntä puolestaan määrää ,mihin puu lopulta päätyy.
