Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Puuki saattaa joutua muuttamaan kantaansa. Harvennuskohu tulee vaikuttamaan yhtiöiden ostokäyttäytymiseen. Riskikohteet jätetään suosiolla ostamatta. Vältetään menemästä harventamaan ennen aikojaan. Tämä johtaa siihen ,että energiapuuvaihtoehdon korjuuajankohta siirtyy tuonnemmas . Siitä puolestaan seuraa ,että metsä on entistä enemmän pilalla ja valinnanvaraa vähemmän siinä vaiheessa ,kun hakkuu toteutetaan. Se jää monissa tapauksissa ensimmäiseksi ja viimeiseksi ennen päätehakkuuta. Näinhän on käynyt monesti jo tähänkin asti hoitamattomien metsien kohdalla. Mitään ei ole opittu.
Sisältyykö kemeratuki hintaan?
Voisi olla Visallakin haasteita saada vastaavista kaupat aikaan ,jos tilan pinta-ala olisi keskimääräiset 30 ha ja kuvion koko hehtaarin ja kahden välillä ja sijainti hieman sivummalla.
Anneli on tavallaan oikeilla jäljillä. Näin jotkut ajattelevat edelleen tehtävän ,mutta siinä ei ole vähääkään järkeä. Raivaukset raivauksina ja ensiharventamaan vasta ,kun puusto on riittävän kookasta ja hakattavaa on tarpeeksi.
Visalle toteaisin ,että yrityksessä ,jossa viimeksi työskentelin, oli määräys ,että moto lavetille ,jos kohde ei täytä urakointisopimuksen ehtoja. Näin myös tehtiin lukuisia kertoja. Tämän vuoksi varoittelin tuosta mahdollisuudesta ,jotta metsänomistajille ei tulisi paha mieli ,kun näin tapahtuu ja tarjosin keinoja ,millä estetään ,että ei tapahtuisi.
Niitä risukoita valitettavasti yritettiin kiilata muun kaupan yhteyteen ,mutta ne jäivät usein odottamaan seuraavaa kertaa. Otettiin kuva ja jätettiin pusikot väliin. Jos joku ihmetteli ,miksi hakkuu ei toteutunut joka kohdassa ,oli kättä pidempää perusteluksi.
Hirvittävän hitaasti näyttää ymmärrys siitä , missä vaiheessa metsäkoneita on järkevää käyttää, kehityyvän toiminnan asteelle . Erityisen pettynyt olen paljon lukeneeseen Anneliin. Haaveilee edelleen ,että koneella olisi mahdollista tehdä metsässä tuottavaa korjuutyötä ennen varsinaista ensiharvennusta. EI VOI! Kun vielä katsot ajatuksella tuon mainitsemani videon ja vertaat olosuhteita vastikään laittamani kuvan harvennusta odottavan palstan kanssa , pitäsi selvitä ,miten olisi viisasta toimia.
Eiköhän videolta / edellinen sivu selviä sokeallekin ,mistä kehityksestä olen ollut huolissani tällä palstalla nämä vuodet . Hemmetin valaiseva video! Ammattimiehen ja kalliin koneen aikaa haaskataan surutta tuottamattomaan raivaustyöhön. Videosta käy ilmi myös , mitä ne ”liian voimakkaat harvennukset” käytännössä ovat ja voi myös päätellä ,mitkä ovat monessa tapauksessa hiilinielujen romahtamisen perimmäiset syyt.
Luonnollisesti kuvio on kemerakohde ,jossa tuki menee täysin harakoille . Luonto olisi tehnyt ajan kanssa vastaavat ”hoitotoimet” ihan ilmaiseksi ja olisi päädytty kuitenkin lähes samaan lopputulokseen päätehakkuuvaihetta ajatellen.
Pienkonefriikeellekin jää hieman ajateltavaa. Pienillä koneilla ei saada tuotakaan vähää aikaiseksi. Nytkin olisi raivaussaha riittänyt. Paljon paksumpaa tavaraa lojui taimikossa kaadettuna eilen ”kakkosnelosen” varressa Jämsän ja Lahden välillä. Ei ollut kelvannut energiapuuksi edes pikitien vierestä.
Eikös tuo tavoite pitänyt Villen mielestä olla vielä neljänneksen verran isompi? Vai muistinko vääriin? Hirvittävä halu hirttäytyä ylivoimaisiin tavoitteisiin.
Eipä ne joka välähdyksestä muikkareita laita. Jämsän ja Lahden välillä tolppien kabrointi oli ainakin tänään ennallaan. Ei välähtänyt kertaakaan ,kun ajelin vain ”sopivaa” ylinopeutta. Sen huomasin ,että nopeusnäyttö antoi yllättäen nopeutta kesärenkailla vain 2km/h liian vähän . Talvirenkailla luku oli 4.
PS Oli muuten vekkuli keli aamulla Jämsän ja Kuhmoisten välillä. Annoin rekalle ihan mieluusti tietä raivaamaan edellä tuuman loskakerrosta tien pinnasta. Onneksi palluumatkalla tiellä roiskui vain vesi. Samoin Kuhmoisista Vantaalle.
Olen Visakallon kanssa (6.31) täysin samaa mieltä. Eli parempi tehdä jotain ,kun ei mitään. Kritiikkini koskeekin sitä ,että energiahommaa tarjotaan varteenotettavana vaihtoehtona taimikon hoitoon korvaamaan raivaussahatyötä.Varjopuolet olen luetellut jo useampaan kertaan. Viivyttelystä taimikonhoidossa aiheutuu vain kasvavia kuluja ja monesti ne lankeavat täysin ”viattoman ” tahon kustannettavaksi. Siitä kehityksestä tulee päästä eroon. Ei ainakaan tietoisesti ole syytä kannustaa käyttämään huonoja vaihtoehtoja.
Tänä päivänä kannattaa tosiaan purkaa niitä työrästejä ,mitä on kertynyt . Kun markkinat toimivat , tilannetta pitää käyttää aktiivisesti hyväksi. Toivottavaa myös on , että rästit todellakin vähentyvät ja pidetään huolta siitä ,että uusia rästejä ei synny tekemällä oikea-aikaisia ratkaisuja. Puuston nopea järeytyminen kannattaa ottaa ykköstavoitteeksi. Kokkaammalla puulla on kysyntää ,mutta risuilla harva rikastuu.
Kalustokysymyksetkin on helpommin ratkaistavissa ,kun ei tarvitse pelata liian pienten puiden kanssa. Ajallaan hoidetut metsät antavat myös pelivaraa tulevien hakkuiden ajoittamisen suhteen. Ei tarvitse rynnätä ajolähtötilanteessa latvukseltaan kuihtuvan riukumetsän kimppuun tilanteessa ,jossa merkittävä osa puuston tulevaisuudesta on jo menetetty.
Tarpeeksi isot puut ja tavaralajimenetelmään sopiva koura kantokäsittelyllä on paras vaihtoehto. Saadaan puutkin mitattua samantien . Pienemmät riu’ut voi hoitaa raivaussahalla kylmemmillä keleillä, mutta mieluummin ennen hakkuuta.
Onkohan sitäkään loppuun asti mietitty ,miten paloturvallinen vanhalle turvetuotantoalueelle perustettu aurinkovoimala tulee olemaan?
MaalaisSepon malli onkin jo ihan käypäinen tapa toimia. Korjuu onnistuu myös ihan normaalilla kalustolla ilman erikoistyökaluja. Puutkin on mahdollista myydä sinne ,mistä saa parhaan hinnan.
Sen suhteen olen ollut kriittinen ,että korjuun kohteeksi tyrkytetään nippanappa kuidun mitat täyttäviä ja tiheydeltään 3000-5000 runkoa/hehtaari kohteita. Tämä tarkoittaa sitä, että rungot istutus-/kylvöriveissä ovat jopa alle metrin etäisyydellä toisistaan . Tämän seurauksena puuston kehitys on kärsinyt jo pahasti. Kun puusto harvennellaan tiheyteen 1000 runkoa/hehtaari , voi näkymä olla karu ja lopputulos osoittautua vuosien mittaan kehnoksi. Hiilensidontakin romahtaa pitkäksi aikaa alle puoleen ja toipuminen kestää vuosia.
Lisäksi saadaan jutun juurta liian voimakkaista hakkuista. Näyttäähän se pahalta ,kun kolme neljäsosaa rungoista raapaistaan kerralla pois. Tavoitetiheys enskan jälkeen on kuitenkin suositusten mukaan runkolukuna tuhannen kahtapuolta hehtaarilla .
Visalle totean vielä ,että esimerkkejä puiden kasvatustavoista löytyy lähempääkin. Olen tiiviisti seurannut männikön kehitystä kohteella ,jossa poistin siemenpuut 1990-luvun loppupuolella. Sielläkään ei ole tehty vielä harvennuksia eikä puuston kehitys niitä kiirehdi. Palsta löytyy lukijoiden kuvista kuvassa ,jossa sulanut metsätie halkoo nuorta männikköä.
Myös viime vuosisadan lopussa tehty 50 ha:n aukko ,joka äestettiin ja kylvettiin , toimii hyvänä havaintokohteena. Osallistuin itsekin aukon tekoon neljän muun kollegani ohella ,joten sen kehitys kiinnostaa ihan erityisestä syystä. Puustolla on ikää reilut 20 vuotta ja th on tehty alueelle vajaa 10 vuotta sitten. Varsinainen energiapuuharvennus ei kyseisen kohteen osallakaan ole tarpeen. Ainespuuksi on menossa ,kun se hetki koittaa. Hyvin kehittyneitä runkoja kasvaa vähän alle 2000/ hehtaari eli eivät nojaa toisiinsa evätkä haittaa toistensa kehitystä. Täytyy vielä mainita ,että kemeroita ei ole käytetty ainakaan esimerkkini siemenpuukohteilla eikä muissakaan nuorissa männiköissä sen lähialueilla.
Erityinen herkkupala on vuosituhannen vaihteessa kulotettuun maahan istutettu männikkö ,jossa th:t on tehty ajallaan ja joka tällä hetkellä odottelee raivattuna ensiharvennusta tänä tai tulevana vuotena. Kaunis katsella ja on mitä ottaa ,kun harvennus toteutuu. Missään vaiheessa runkoluku ei ole ollut yli suositusten. Ei myöskään alle . Johtuneeko siitä , että palstan omistaa entinen kollega…..