Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kun energiapuuhakkuu on tälläkin palstalla kirjoittelevien mielestä tehtävä ennen ensiharvennusta ,ei puhuta kuitupuusta. Onkivapoja on tarjolla. Tämä on ollut yleinen käytäntö sinä aikana ,kun energiarisujen kanssa vuosikymmenen verran touhusin. Paksumpikin tavara olisi toki kelvannut, mutta käytännössä oli tarjolla vain raivaamattomia ja pilalle menneitä riukumetsiä. Eli ylimainostettua näpertelyä koko homma.
Niitä pilalle menneitä nuoria metsiä tuli toki vastaan myöhemminkin . Niissä kasvoi raivauksen jälkeen monesti vain 20-40 litraisia riukuja. Palsta oli kasvatettu energiapuuhakkuulla korjattavaksi ,mutta heikon markkinatilanteen takia toimenpide muuttui tavanomaiseksi harvennukseksi, josta ei paljoa motteja kertynyt. Kemeraa paloi polttoaineen ohella vailla merkittävää lisäarvoa metsän tulevaisuudelle. Metsää hoidettiin kalleimmalla mahdollisella tavalla. Tällaista tuhlausta on vaikea sietää ,kun asiat voi tehdä paremmallakin tavalla.
Keskimääräisellä tilojen 32 ha:n pinta-aloilla homma menee näpertelyksi ,jos kasvatellaan energiapuuta. Visalla lääniä on enemmän ,mutta suurimmalla osalla metsänomistajista huomattavasti vähemmän. Jos tulosta halutaan ,energiapuu ei kuulu tuotevalikoimaan, ei varsinkaan taimikossa kasvatettuna.
Toisaalta näpertelyä on sekin ,kun pyritään korjaamaan puut keskenkasvuisina. Reilusti kuidun mitat täyttävän tavaran kanssa ei tule ongelmia. Sitä voi myydä sinne ,mistä saa parhaan hinnan. Alimittaisella tavaralla on vain yksi osoite ja rajalliset markkinat .
Mitä hyötyä suuresta runkomäärästä ,jos puut eivät kestä tuulta eikä lunta harvennuksen jälkeen? Juuret jäävät liian heiveröisiksi kovan keskinäisen kilpailun vuoksi. Pienikin tuulen saattelema lumikuorma saa puut kastumaan tai katkeilemaan ,kuin tulitikut.
Ja kuinkas sitten suu pannaan ,kun sitä giljotiinihärveliä ei saadakaan riittävän ajoissa harvennusta tekemään? Minä tiedän miltä palsta näyttää muutaman vuoden kuluttua , jos hakkuu myöhästyy tai jää tekemättä. Valitettavasti moni ei näytä tietävän.
Yli 2000 rungon hehtaaritiheys on melkoinen riski selviytymisessä luonnon voimia vastaan. Voi myöskin tulla yllätys puun kantohinnan kohdalla ,kun olemattoman laihat rungot pudottavat hinnan olemattomiin . Energiapuulla ei myöskään ole markkinoita ,jos kohteet ovat kooltaan alle 2 ha. Energiafirmoilla pinta-ala vaatimus on yleisesti jo 5 hehtaarin tuntumassa. Tätä pienemmissä kohteissa on varauduttava harvennuksiin muun hakkuun yhteydessä ja toimittava sen vaihtoehdon edellytyämällä tavalla.
Monet rästikohteet ovat sytyneet juuri energiapuumarkkinoiden toimimattomuuden takia, joten sitä vaihtoehtoa kannattaa varoa ja kasvattaa puut niissä tiheyksissä ,joissa yksittäiset puut järeytyvät nopeasti ilman kituvaiheita.
Älä nyt Visa väistele. Varhaisperkauksen voi tehdä ,jos haluaa ja ilman kemeraa ,milloin haluaa niin ,että muutama varataimikin jää jäljelle. Liika tiheys heikentää taimien ravinnonsaantia ja elinvoimaisuutta ja lisää hirvituhojen riskiä.
Se jäi epäselväksi ,teitkö kuusikon varhaisperkauksen ilman tukia? Tuen saaminen ei nimittäin tarkoita ,että työ olisi tehty riittävän ajoissa. Ajoitus on kuitenkin onnistumisen edellytys mahdollisimman pienellä työpanoksella ja alhaisilla kustannuksilla edellä mainitsemaani artikkeliin viitaten.
Minulle on jäänyt käsitys ,että kemera on ohjannut vahvasti valintojasi. Mikäli olet tehnyt varhaisperkauksen ilman kemeraa , olen ymmärtänyt viestisi väärin. Taimikonhoitokemera on kuitenkin sijoittunut liian myöhäiseen ajankohtaan taimikon kehityksen kannalta. Kyse on siis ajoituksesta. Jos on ollut oikeutettu kemeratukeen ,on toimenpide ollut myöhässä vuoteen 2015 asti . Voi siis kertoa ,että toimenpiteet on tehty ,mutta myöhässä ,mikäli lakia on noudatettu.
Mitä hirvien talvehtimisalueisiin tulee ,olen taatusti kierrellyt niitä enemmän ,kun Visa ja nähnyt ,miten tilanne on kehittynyt parissa vuosikymmenessä useilla paikkakunnilla. Monta talvehtimisaluetta on jäänyt vaille asukkaita ja tuhot vähentyneet samassa suhteessa.
Varhaisperkaus ei ole järjetöntä kylvömänniköissäkään. Liian tiheä taimikko kituu samalla tavalla ,kun lehtipuiden varjostamakin ja maistuu hirville. Elinvoimainen ja hyvässä kasvukunnossa oleva taimi tuottaa tehokkaasti maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita ja latvus kasvaa nopeasti hirviltä karkuun. Ylitiheys pitkään jatkuessaan ei ole ratkaisu hirviongelmiin. Pikemminkin kasvattaa sitä mahdollisuutta.
Ja siitä kemerasta kuusentaimikkoon…. Tukea sai vuoteen 2015 asti tutkitusti useampia vuosia myöhemmin ,kun se taimien kehityksen kannalta olisi ollut parasta. Eli jos kemeraehto täyttyi ,oltiin jo myöhässä. Onneksi nykyinen käytäntö ohjaa kehitystä järkevämpään suuntaan. Siitä artikkeli ”Viljelykuluista säästämisestä” ( Makasiini 2/3023) on hyvä esimerkki. Kiitos siitä Mikolle ja Antille!
Kyllä tuo kalustoasia on tyrmätty jo monelta taholta. Hakkuukoneen tulee olla kooltaan ja ominaisuuksiltaan sellainen ,että sillä pystytään toimimaan vaivatta ajouralta käsin ja käsittelemään tarvittaessa ne kaksijaksoisen metsän ylispuutkin harvennuksen yhteydessä. Kun noudatetaan yleisiä metsänhoidon suosituksia metsän kasvattamisessa , ei tarvitse edes haaveilla pienistä koneista ,joita ei ole yksinkertaisesti saatavissa kaikille niille enskoille ,joille niitä odotetaan. Rästit senkun kasvavat.
Viimeisessä makasiinissa on lähes täydelliset askelmerkit siihen ,miten metsät tulisi uudistaa ja millä aikataululla taimikoita hoitaa. Kannattaa lukea, että ei tarvitse kiistellä enää joutavista ja voidaan käyttää nykyoloduhteisiin kattavasti sopivaa kalustoa silloin ,kun hakkuu on ajankohtainen. Ohjeet ovat myös hyvät siinä suhteessa ,että niissä kerrotaan kustannustehokkain tapa toimia. Energiapuuhakkuu hoitotoimenpiteenä on monesti kaukana siitä .
