Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jakavatko ”narisija” ja ”Kalle K” Anderssonin tuntemukset : ”Vituttaa ,kun pientä eläintä”?
Nostokoukku! Älä älä sotke enää kemeraa tähän soppaan enempää ,kun sitä on tähän asti sotkettu! Sillähän ne hirvet on kasvatettu vuoteen 2015 asti ,johon mennessä varhaisperkaus ei olut vielä tuen piirissä. Tuota aiemmin ”oikea” aika raivata taimikoita oli vasta ,kun hommaan saatiin kemeraa. Jos toimenpiteen ajoitus venähti tästäkin , liikkeelle lähdettiin vasta kohteen tultua energistuen piiriin. Tämän jälkeen yleisesti ihmeteltiin ,mihin mänty oli kuviolta kadonnut. Kun palstalta löytyi hirven jäljet , oli löytynyt syyllinen nuoren metsän huonoon tilaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole edes pohdittu. Nyt ”nautitaan” tuloksista täysin siemauksin.
Niin… olen hieman mainostanut ,että yhtiöiden taimikoista pidetään hyvää huolta ja hakkuussa palstoilta löytyy muutakin ,kun terveisiä. Hirvivahingotkin ovat minimaalisia , mutta käytössä ei olekaan kemeraa.
Nostokoukun 10:28 esittämä tapa oli käytössä silloin ,kun aloitin hirvitouhut 50 vuotta sitten. Antoi käytännössä kovasti boostia hirvikannan hallitsemattomalle kasvulle. Vähitellen ja olosuhteiden pakosta pitkin hampain alkoi maattomiakin mahtua porukkaan. Laajempi pohja metsästäjäkunnassa on auttanut pitämään hirvien määrän edes jotenkin hallinnassa ja huomattavasti paremmin ,kun Ruotsissa tai Norjassa.
Kerrataan nyt vielä ,että hirviä on tällä hetkellä maassamme ennätyksellisen vähän sitten vuoden 1995, jonka jälkeen monelle seuralle annttiin vain lupa kaataa ainoastaan peijaishirvi. Pitäjässäni hirviä kaadettiin tuolloin 15,mutta kuusi vuotta myöhemmin 190. Nämä lukemat kertovat ,kuinka nopeasti hirvet hyvissä olosuhteissa lisääntyvät.
Tätähän se useasti pyrkii olemaan. Itketään parista hirven syömästä varvusta , mutta kuvio on hoidon puutteessa riukuuntumassa pilalle.
Visakallolle on todettava ,että olen harvennellut metsiä juuri niillä pahimmilla 2000-luvun vaihteen hirvikeskittymäalueilla Keuruu-Multia-Mänttä -akselilla. Silläkin noin 1000 ha:n suoalueella ja lähiympäristössä olen harvennellut, jossa laskettiin pahimmillaan talvehtimassa lentokoneesta käsin yli 200 hirveä ja koko paikkakunnalla kaadettiin hirviä vuosia kolminkerainen määrä nykyiseen nähden.
Olisi siis pitänyt kaiken todennäköisyyden mukaan tulla tuhottuja kohteita vastaan. Kyselin myös pääasiakkaamme Finsilvan metsänhoidosta vastaavalta henkilöltä , että onko hirvituhoja esiintynyt. Totesi ,että ovat hänen tontillaan merkityksettömiä. Tämän olen myös omin silmin todennut. Kun tietokoneelle ilmestyy kerralla 50-100 ha:n harvennuskokonaisus , pitäisi osua syötyäkin kohdalle . Ainakin ohi tai kuvion läpi joutuisi ajamaan. Tästä huolimatta pilalle syötyjä en ole tavannut.
Eipä ole montaa pilalle syötyä leimikkoa vastaan tullut niinä reilun 30 vuoden aikana ,joina motohommia olen tehnyt. Enimmäkseen ne heikkolaatuiset ja vajaapuustoiset kuviot ovat olleet parhaillaan lukijoiden kuvissa esillä olevien kaltaisia. Niiden syntymiseen ei hirvillä ole ollut osaa eikä arpaa. Joiltakin on hoitotoimet unohtuneet täysin ja joitakin on vuosien varrella jopa kannustettu kasvattamaan taimikoissaan energiapuita nyt vahvasti esillä näkyvin seurauksin.
Energiapuiden kasvatteleminen ja nm-kunnostuksen viivästyminen on johtanut mittaviin laatuongelmiin jäävissä puissa . Lisäksi haitallinen ylitiheys on pakottanut ennenaikaisiin hakkuisiin ,jotta puuston latvus ei supistuisi liikaa. Liian aikaiset hakkuut onkin moteerattu merittäväksi tekijäksi huonoihin harvennustuloksiin.
….ja sitten ne ylispuuvoittoiset ensiharvennukset ,joiden puusto on luonnostaan epätasainen sekä kooltaan , että tilajärjestyksen suhteen. Nämä ovat niitä toivotaan toivotaan metsiä ,joiden kohdalla toiveet harvoin toteutuvat. Niiden käsittelystä tulee sanomista vaikka koneen puikoissa olisi millainen seppä.
Onneksi ainakin isommat toimijat ja puuntuottajat ovat tilanteen oivaltaneet ja huolehtineet taimikon varhaisista vaiheista viime vuodet esimerkillisesti. Näitä tuloksia voi vain kateellisena katsella. Näiden tahojen metsissä ei hoitorästejä tunneta toisin ,kun vielä 15 vuotta sitten saattoi välillä havaita. Myönteistä kehitystä soisi näkevän enemmän myös yksityisellä puolella.
Eiköhän otsikossa mainita harvennuksetkin ja väitetään niiden syövän kasvua. Tosiasiassa harvennus vain paljastaa ,että kasvu ei vastannutkaan odotuksia. Jos lisäksi suurimmat murheet tarkastusten kohdalla ovat esiintyneet kuusisekametsissä ja männiköt selvinneet puhtain paperein , on hirven mahdollista osuutta tapahtumiin liioiteltu.
20 vuotta sitten oli ahetta epäillä tuhojakin ,mutta tänä päivänä ne ovat harvinaisia ja keskittyvät talvehtimisalueille. Talvehtimisalueet ovat vähentyneet 20 vuodessa merkittävästi ,mutta metsänhoitorästit vastaavasti lisääntyneet. Palstalle kirjoittelijoiden metsiä varmasti hoidetaan keskivertoa paremmin , mutta se joukko kasvaa koko ajan ,jonka tilanne ei ole niin valoisa.
Hirvien vaikutusta metsien kasvuun liioitellaan vahvasti. Ainakin nykytiheyksillä. Jossakin vielä kipuillaan hirvimäärillä , jotka ovat saalistilastoilla vertailtuna vain kolmannes siitä ,mitä 20 vuotta sitten metsissä vaelsi. Katselin naapurikuntani saalistilastoja ja siltä ajalta ja suhteutin lukemat nykyisen mainetta niittäneen ja ogelmallisen V-S 2:n tilanteeseen. Siellä saalista kertyy nykyisinkin vain vajaa kolmannes siitä ,mitä naapurikunnan vastaavalta pinta-alalta 20 vuotta sitten metsästettiin vuosien ajan.
Miksi palataan tuohon aikaan? No siksi ,että nuoret männiköt kasvavat edellä kerrotusta huolimatta varsin hyvin nykyään ja puutteet harvennuksien tuloksissa kohdistuvat pääosin kuusikoihin ja kaksijaksoisesti kasvatettuihin hoitamattomiin metsiin. Olisiko viimein keskityttävä oleelliseen eli metsienhoidon tehottomuuden torjumiseen.
