Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
On se vaan kumma, että karjasuojaa laajentava maanviljelijä menettää maatalouteen tarkoitetut tukensa, jos joutuu kaatamaan muutaman puun laajennustyömaan edestä. Tämäkin taannehtivasti. Mitkään kompensaatiot eivät siinä tapauksessa tule kuuloonkaan.
” Tuuli riepoi arvoleimikon”…kannattaa käydä kertaamassa ,mitä riskejä jatkuvaan kasvatukseen hurahtaneet käytännössä kohtaavat. Mikolta hyvä muistutus arjesta metsäuutisten puolella.
Ei paljoa vakuuta tuo petojensuojelijoiden kyselytutkimuksen tulos siitä, kuinka moni vastustaa kannanhoidollista metsästystä. Eilen järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edessä. Taisi olla reilusti enemmän metsästyksen vastaista porukkaa eduskuntatalon sisällä,kun ulkopuolella. Pihalla värjötteli vain kourallinen petoaktivisteja. Mahtoikohan Anttooni olla siinä porukassa?
Ahman aiheuttamat vahingot poroille noin 2200 tapausta ja maksetut korvaukset yli 3 miljoonaa euroa. Ja kuten korvausten suhteen usein tapahtuu, kaikista vahingoista ei saada korvauksia eivätkä ne aina vastaa todellisia vahinkoja.
Ahma on pohjoisen ongelma. Suden aiheuttamat haasteet koskevat koko maata. Petovahingoista maksetut korvaukset ovat moninkertaiset metsätalouden saamiin korvauksiin verrattuna. Ja vahinkojen aihettajamäärään suhteutettuna yhden petoyksilön rasite kansantaloudelle on 15-20 – kertainen verrattuna esim. hirvieläimiin.
Entisen hirviporukkani historiasta löytyi tapaus 1950- luvulta ,jolloin koira saatteli kolme hirveä passimiehen eteen. Passimiehenä sodassa oikean käden toimintakyvyn menettänyt invalidi. Aseena hänellä oli lippaaton sotapyssystä sorvattu hirvikivääri. Kun hirvi tuli näkyviin metsästäjä ampui yhdellä kädellä ja latasi lyömällä aseen lukon polvea vasten auki. Sorkki jotenkin taskustaan uuden panoksen ja ampui taas ,kun hirvi tuli hollille. Kolmannen paukun jälkeen oli kolme hirveä hengettömänä tantereella ja syksyn viimeinen luvallinen metsästyspäivä hämärtymässä iltaan.
60-luvulla ja70- luvun alussa harrastettiin vielä metsästystä miesajolla. Kun koirat tulivat kuvioihin ja niitä opittiin käytyämään, ei kenelläkään ollut haluja ajometsästyksen pariin. Nyt saattaa tilanne muuttua petojen lisääntymisen seurauksena. On vain yksi ”pieni” ongelma. Halukkaita tai kyvykläitä henkilöitä on ajohommiin vaikea löytää. Jos porukka koostuu puolesta tusinasta henkilöstä, on ajoketju aika lyhyt ja passilinjan kohdalla sama juttu.
…ja henkilövoimin tapahtuvat hirviajot ovat loppuneet siinä vaiheessa, kun seuraan on saatu toimiva koira. Entisessä seurassani muutos tapahtui jo lähes 50 vuotta sitten, eli juuri niillä ”kultaisilla vuosikymmenillä”, joita Anttooni edellä muistelee.
Riistavahingot.fi tietää kertoa 1722:sta suden aiheuttamasta poroon kohdistuneesta vahingosta, joista on maksettu korvauksia 2,5 milj €, kotieläinvahinkoja 200, lampaisiin kohdistuneita yli 500, hevosiin 11 ja metsästyskoiriin 55 . Kyseessä tämän vuoden saldo. Osa vahingoista on jäänyt korvaamatta, kun määrärahat on loppu. Vahinkojen määrä on kasvanut jyrkästi aivan viimevuosina.
Kun jaetaan pelkästään porovahinkojen kohdalla olevat vahingonkorvaukset yli 10 miljoonaa susien arvioidulla määrällä (n.500 ) , päästään pelkästään yhden pedon osalle laskettuna 20 000€:oon. Mikäli löytymättä jääneiden porojen 4/5 osuuden arvo lisättäisiin olisi yhden pedon aiheuttama vahinko jo miljoonaluokassa. Ja huom!!! Kyseessä on vasta porotalous ja toisaalta Lapissa ei ole viittäsataa sutta. Vahingot ovat paljon pienemmän joukon aikaansaannoksia. Mikäli eteläisen Suomen ongelmat ( aidat,koulukuljetukset, tuotantosuunnan muutokset, korvaukset vahingoista)lisätään susista aiheutuneisiin kuluihin ,on yhden suden aiheuttamien kulujen arvo tähtitieteellisissä summissa.
Jos oikein härskisti ajateltaisiin kansantalouden kannalta, tulisi halvemmaksi hävittää susi Suomesta ja maksaa siitä koituvat sakot. Sakkojen määrä olisi paljon pienempi verrattuna haittoihin ,joita susi vuodessa aiheuttaa. Sen jälkeen voitaisiin keskittyä täysipainoisesti pitämään hirvieläinkannat siedettävällä tasolla.
PS. Lapissa poikkeusluvilla poistetut sudet ovat 80%:sti venäläistä alkuperää. Raja tulisikin sulkea ihmisten lisäksi myös suurpedoilta.
Tuo ” luonnon järjestelmä” ei välttämättä tuota sellaista määrää puuta, että sillä olisi nykymasilmassaa taloudellista merkitystä.
Kuinkahan mahtoi Kauhajoen viikko sitten ihmisvoimin toteutettu hirvijahti tuottaa tulosta? Ko. ratkaisuun päädyttiin, kun koiraa ei voitu haastavan susitilanteen takia käyttää. Eri puolilla maatamme on jo vastaava tilanne tai ainakin kovaa vauhtia kehittymässä siihen suuntaan.
Kannattaisi laskea ihan kuonoa kohti ne aiheutuneet petovahingot ja niistä seuranneet kokonaiskustannukset. Pelkän porotalouden kohdalla vahinkoja maksetaan yli 10 miljoonaa vuodessa ja väittävät ,että kyseessä on vain 20% kokonaisvahingoista. 80% jää ilman korvausta, kun näyttöä on hankala osoittaa.
30 vuodessa vahingot ovat kymmenkertaistuneet huolimatta siitä ,että vahinkoja aiheuttamia petoja on voitu poistaa. Kun otetaan huomioon etelämpänä tapahtuneet vahingot, päästään varsin korkeisiin lukuihin vahinkojen kehityksen kohdalla. Sitä ei valitettavasti oteta huomioon, mitä varautuminen petovahinkoihin maksaa ,ja mihin tilanne kehittyy. Pelkkä pelko ohjailee jo toimintoja niilläkin alueilla ,joilla välitöntä vaaraa ei ole ilmennyt.
Some on ollut viimeajat tulvillaan vihapitoisia viestejä ,joissa kannustetaan kaikin keinoin estämään petoihin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys. Valitettavasti näistä postaajista ei löydy selkärankaa vastaamaan seurauksista. Ei ole löytynyt tähänkään asti ja tuskin löytyy tulevaisuudessakaan.