Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tornator omistaa metsää yli 741 685 ha, kasvattaa metsät tasaikäisinä. Sijoitetun pääoman tuotto 5,3%. Finsilva omistaa 137000 ha metsiä. Jaksottaisella menetelmällä kasvatetttavat metsät . Sijoitetun pääoman tuotto 11,8%. Eivät haikaile jatkuvan kasvatuksen perään.
Vastaapa Perko yksinkertaiseen kysymykseen. Mikä on tilasi puustopääoma hehtaaria kohti laskettuna tänään ja paljonko se oli 40 vuotta sitten? Pitäisi olla tiedossa tarkkaan, kun jokaisen puun lustonpaksuuskin on vuosikasvun osalta tiedossa millilleen.
PS. Mistähän johtuu, että kolme suurinta metsänomistajaa eivät hyödynnä jk:ta . ”Tyytyvät ” kasvattamaan metsät tasaikäisinä ja korjaavat metsistään puuta samassa ajassa puolta enemmän, kun Perko. Tästä huolimatta puustopääoma kasvaa koko ajan.
Ajelin juuri ohi sellaisesta kohteesta, jonka viimeisen harvennuksen tein 19 vuotta sitten. Puut olivat pystyssä vielä lolakuussa. Nyt ne oli hakattu,kuljetettu pois ja maa odotteli äestettynä istuttajia. Yhtiöt eivät usko ihmeisiin eivätkä odottele ,että metsä syntyisi itsestään.
Taitaa valkojäntäpeurakin päätyä kohta punaiseen kirjaan. Suurimpia tihentymäalueita lukuunottamatta kanta alkaa olla muualla niukka. Luin aamulla uutisen ,jossa kerrottiin esimerkki karusta kehityksestä. Vielä muutama vuosi sitten jutussa esiintynyt seura kaatoi 6500 ha:n alalta 300 valkohäntää. Viime kaudella enää 30! Täällä kaadettiin koko pitäjässä 44000 ha:n alalta enää 4 urosta 2 naarasta ja 8 vasaa.
Jk puuston hidas ja epävarma kasvu on myös taloudellinen ongelma. Jos puuta kasvatetaan (taimen hitaasta alkukehityksestä johtuen) esim 20 vuotta vanhemmaksi, olisi kantohintaa saatava siinä vaiheessa tuplasti enemmän. Eri-ikäisessä metsässä puu saavuttaa myyntikypsyyden vasta vähintään 20 vuotta myöhemmin verrattuna tasaikäisessä metsässä kasvaneeseen. Onko sen vanhemman puun kantohinta kaksinkertainen? Suomessa ei makseta ikähyvityksiä, joten pidempi kasvatusaika tuottaa selkeää tappiota.
Perko ei taaskaan tajua kupletin juonta Timpan kohdalla. Timpan jaksottainen menetelmä on tuottanut kommentissa esitetyt tulokset. Tilalla on hakattu puuta aukkoja tehden ihan normaalisti ja tase puuston osalta on tästä huolimatta ( tai nimenomaan juuri sen ansiosta) kasvanut vuosien mittaan huomattavasti. Vastaavia esimerkkejä ei eri-ikäisinä kasvatetuista metsistä löydy, mikäli ei pidättäydytä puiden myymisestä kokonaan.
Siellä jk- metsässä yksittäisen tukkipuuksi kehittyvän puun kasvamista määrämittaan tarvitaan odottaa vähintään sata vuotta . Jaksollisella puolella koko palstan puut on korjattavissa 45- 70 vuoden ikäisinä ja parhaassa tapauksessa korjataan kaksi satoa sadan vuoden aikana .
On huomattava, että tuskin yhtään Perkon elinaikana syntynyttä puuta on kehittynyt vielä myyntikelpoiseksi. Eli syödään edellisten sukupolvien aikana kehittynyttä puustopääomaa. Jo pitkä taimimivaihe jk:ssa(40-50 vuotta) lisää kasvuun tarvittavaa aikaa merkittävästi. Jaksollisen kasvatuksen puolella taimivaihe on ohi jo kymmenessä vuodessa. 40- kymppisen jk-metsän taimen pituuskasvu on ohitettu alle viidessä vuodessa. Taimiakaan ei synny jk- metsissä joka paikkaan ja, jos niitä ei erikseen istuteta, puuton ala tilalla kasvaa. Tilanteen korjaaminen myöhemmin aiheuttaa valtavan työmäärän ja suuret kustannukset. Ne valitettavasti päätyvät tulevien sukupolvien maksettaviksi. Siinä on jatkajilla tietämistä, kun perintöverot lankeavat maksuun ja pilalle harsitut metsät on samanaikaisesti uudistettava. Puun myynnistä saatavat tulot tuskin edes riittävät edellä mainittuihin kuluihin.
Jos jk olisi valtamenetelmä , sen tuottamat puut riittäisuvät vain kotitarvekäyttöön. Vientiin ei riittäisi eikä kukaan olisi valmis edes ostamaan niin kallista puuta. Tulos tehdään jaksottaisen kasvatustavan puilla ja jk- väki nauttii siivellä jaksottaisen kasvatuksen aikaansaamasta tuloksesta, jonka avulla maamme puustopääoma on saatu kaksinkertaistettua ja sama on seurannut viennin kohdalla.
PS Haluaisin nähdä sen jk- metsän ,jonka puustopääoma on kaksinkertaistunut 50 vuodessa ja sieltä olisi voitu samaan aikaan hakata vastaava puumäärä, kun jaksottaisen menetelmän puolelta.
