Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Liian isot mättäät on myös riski ,jos ravinneköyhää hiesua sattuu lipsahtamaan syvemmältä taimelle kasvualustaksi . Lisäksi rousteesta saattaa muodostua ongelmaa uudelle kasvulle. Mikäli booriakin on niukasti voivat haaveet hyvästä tukkisaannosta jäädä haaveeksi.

Tuo kasvattaminen alusta alkaen riittävän harvassa on kokeilemisen arvoista. Taimi juurtuu paremmin ,kun kilpailevaa kasvustoa ei ole liian lähellä. Lisäksi runko kehittyy oikeaan muotoon kestämään lunta ja tuulta. Latvuksen kasvua hidastavaa  supistumistakaan ei tapahdu ennen aikojaan.

Olisi todella jo kiire lopettaa risujen tuottaminen ja asettaa fokus tukkiin. Kuituakin pukkaa esimerkin menetelmällä enemmän ,mitä nykyisistä rästikohteista koskaan tulee kertymään.

Medvedevistäkin voisi kirjailla pidätysmääräyksen ,koska uhkailee kansainvälistä oikeutta voimatoimilla. Onhan tavan kansalaisenkin ranteissa äkkiä kihlat ,jos virkavaltaa uhkailee. Tarvittaessa paikalla rynnäkköjoukot ,helikopteri ja Pasi.

Medvedev uhkailee ohjuksilla ,joten vastavoimaa tarvitaan samassa suhteessa . Kremlin konnat on pidätettävä kaikki ja toimitettava kuuhun ilman paluulippua. Tuskin haittaisi mitään sekään ,että sihti pettäisi ja porukka sinkoutuisi pidemmälle avaruuteen .

Ylitiheydestä johtuvia menetyksiä on paljon laajemmalla ja ne koskevat koko kuviota. Hirvivahinko vain jotain osaa. Ylitiheydestä kärsivät kaikki puulajit. Myös koivu haapa ja pihlaja . Tuhoavat liian tiheässä kasvaessaan toisensa ilman hirviäkin.

Hirvikanta on laskenut voimakkaasti viimeiset viisi vuotta. Tämä ei välttämättä näy vielä vahinkotilastossa ,jotka on kerätty pidemmältä ajanjaksolta. Vahingoista maksetut korvaukset kuitenkin puolittuivat vuodesta 2021 vuoteen 2022 verrattuna päätyen 1,5 milj. eurosta 0,7:ään. Mikähän olisi riukuuntumisen aiheuttama kasvun menetys vastaavana aikana? Puhutaan taatusti isommista summista valtakunnan tasolla ja paikallisesti lumituhon iskiessä kohteeseen on vaikutus totaalinen.

Kyllähän niitä vahinkoja syntyy ,kun puolet taimikoista jää hoitamatta. Tuho on tuossa tapauksessa kymmeniä kertoja isompi ,jos niitä verrataan hirvien satunnaisiin vierailuihin taimikoissa. Koivuvesakko tappaa männyn taimet muutamassa vuodessa ja tuho voi olla lähes totaalinen.

PS. Esim . Pohjois-Savossa metsiin kohdistuneita hirvivahinkoja korvattiin       vuodessa    25 000€:lla. Vastaavaan aikaan taimikoissa oli hoitorästejä 65000 ha ja ensiharvennuksia rästissä 80 000ha. Tätä taustaa vasten hirvien touhut ovat merkityksettömiä.

Vähälumisina talvina mustikan varvut kelpaavat hirvillekin. Valkohännät asustavat mieluusti siellä ,missä kasvaa mustikkaa. Jälkiä on ,kuin ruokintapaikalla .

Useaan kertaan olen todennut ,että samanikäisistä vierekkäisistä taimikoista raivaamaton on kärsinyt todennäköisimmin hirvihaitoista ,vaikka välissä on pelkkä tilojen raja. Toinen huomio on ,että raivauksen viivästyminen vuodella tai parilla kohottaa vahinkoriskiä merkittävästi.

Harvennushakkuut talvisaikaan houkuttelevat hirviä ruokailemaan. Silloin kelpaavat koivun ja männyn latvukset ja haapaa sisältäville hakkuualoille voi muodostua tilapäistä ruuhkaakin. Haavan hakkuutähteet on kaluttu kuorettomiksi hetkessä.

Lehtipuiden latvukset kelpaavat kokonaisuudessaan. Männyn kohdalla hirvet syövät mieluimmin varjossa kasvaneita sivuoksia. Viimeksi mainittuja on riukuuntuneilla harvennuksilla kasvavissa puissa valitettavan vähän. Sopivassa tiheydessä kasvaneissa olisi huomattavasti enemmän. Siitä voisi päätellä ,ettå riukuuntuminenkin lisää hirvien kohdalla painetta siirtyä taimikoihin. Hyvin kasvaneen metsän runsaat hakkuutähteet pitävät hirvet harvennuskohteella pidempään ja samalla poissa taimikoista.