Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
??
”Kuukauden puukaupassa” tuki päätyi ”kantohinnaksi” metsänomistajalle ei korjuuyrittäjälle korkeampien korjuukulujen katteeksi.
Mitenkäs niitä pikkukohteita ketjutetaan ,kun alueella on useita toimijoita ja naapurissasikin puut myydään eri ostajalle. Ainoa mahdollisuus ”ketjuttaa” on korjata yhden tilan kaikki kohteet saman korjuuketjun voimin kertakäynnillä enskasta aukkoon. Kannattaa siis viritellä se enska tähän kuvioon sopivaksi, muuten sen sen korjuu siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
En ole missään vaiheessa kannattanut eläinkantojen kasvattamista bisneksen takia. Toin vain esille tilanteen siellä ,missä kaupallista metsästystä harjoitetaan . Tälläkin palstalla on esiintynyt väittämiä ,että kaupallistaminen toisi ratkaisun sorkkaeläinongelmiin. Kuten luvut näyttävät ,ei tuo. Suunnitelmallisuudella ja yhteistyöllä on päästy monta kertaa parempiin tuloksiin maassamme haittojen suhteen ja sitä rataa pienin viilauksin kannattaa jatkaa.
Mitä mieltä Gla on siitä ,että Ruotsissa joillakin alueilla on muiden sorkkaeläinten lisäksi noin 400 kuusipeuraa/täpläkaurista/ 1000 ha? Täällä ollaan huolissaan muutamasta kymmenestä valkohännästä vastaavalla pinta-alalla. Tämäkin vain pienessä osassa maatamme.En sano ,että haluaisin samaa , mutta lukuihin kannattaa tutustua vertailun vuoksi. Gla voi tutkailla laajemmin näitä asioita tuoreesta Metsästäjä-lehdestä.
Muutakin mielenkiintoista lehdestä löytyy. Muun muassa näkemyksiä hirvieläinten vaikutuksesta metsien tilaan verrattuna metsien hoidon laiminlyöntien aiheuttamiin menetyksiin. Eroa on lähes yhtä paljon ,kun sorkkaeläinten määrässä Suomen ja Saksan välillä.
Pieni kuviokoko pitää kuitupuun ja energiapuun hinnat maltillisia. Maksaiinissa kerrotussa kuukauden puukaupassa/ energiapuu ”kantohinnaksi” jäi vain kemeratuki. Sitä ei kerrottu ,saiko työn urakoinut taho edes omiaan pois työn toteuttamisesta. Pinta-alaa leimikolla oli 2,5 ha ja kertymä risuineen päivineen 100 kiintoa.
Toisaalla lehdessä energiayrittäjä totesi ,että alle 200 kiinnon kohteille ei kannata suunnata resursseja erikseen. Tätä taustaa vasten ihmetyttää monien toive ,että enskoille ja energiakohteille olisi oltava omat pikkukoneet. Jos niitä jää odottelemaan ,jää hommat tekemättä.
On järkyttävää todeta ,että energiapuun kasvattamisen ” kannattavuus” perustuu pelkästään tukiin. Tukikin kohdistuu täysin väärin . Niitä pieniä koneita voisi tarpeisiin ilmestyäkin , jos tuki ohjattaisiin sinne ,mihin se oikeasti kuuluu eli kasvaneiden korjuukulujen kattamiseen. Nyt tuki ohjaa vain lisäämään hoitorästejä. Pienialaisista ja hoitamattomista kohteista ei ole kukaan oikeasti kiinnostunut. Harvalta löytyy yli 5 hehtaarin kokonaisuuksia.
Ruotsissa 1,2 miljoonaa sorkkaeläintä ja saaliit Suomeen nähden keskimäärin kolminkertaiset. Saksassa saalistiheys 15 kertainen Suomeen verrattuna.
Bisnes vaatii pyöriäkseen runsaasti riistaa. Maamme on tässä suhteessa kehitysmaa eikä tarjoa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta mahdollisuuksia kaupalliseen toimintaan. Ei tosin ole ikäväkään. Moni metsästäjä joutuu nytkin tyytymään vuosien mittaisiin kuiviin kausiin saaliin suhteen.
Miten meillä verrattuna muualla metsästyskaudella 2020-2021:
Suomessa sorkkaeläimiä kaadettiin keskim. 5 yksilöä/1000ha , Ruotsissa 14/ 1000ha,. Tanskassa 34/ 1000ha,. Saksassa 75/ 1000ha ( kyseessä maa- ja metsätalousmaa)
Sorkkaeläinkolarit samalla aikajaksolla:
Suomi: 0,5/ 1000 ha
Ruotsi: 2/ 1000ha
Saksa: 8/1000ha
Ruotsissa pelätään hirven joutuvan alentuneen kannan vuoksi ”punaiseen kirjaan” eli luokitteluun uhanalaiseksi. Kannan tiheys on kuitenkin vielä keskim. 9/1000ha. Meillä ko uhka on jo suuri ,koska hirviä on enää keskimäärin kolme yksilöä tuhannella hehtaarilla.
Noita vertailuja muiden maiden tilanteeseen katsellessa tulee mieleen ,että meillä on vähän ylireagoinnin makua suhtautumisessa sorkkaeläimiin.
Tällä hetkellä on kyse omavaraisuudesta. Miksi estää tuotteen käyttö ,jonka tuottamiseen uhraukset on jo tehty? Pitääkö avattujen turvekenttien antaa lahota paikoilleen ja samanaikaisesti korvata energiavaje tuontitavaralla? Lämpöä ja sähköä ilman emme kuitenkaan tule toimeen. Öljyntuottajamaat saavat tuotta uusiintumatonta öljyä ,minkä pystyvät , mutta Suomessa samaan tarkoitukseen tuotettua uusiutuvaa tavaraa ei saisi käyttää. Emme kuitenkaan vie sitä ”saastuttavaa” turvetta suuremmassa mitassa ulkomaille. Onko sitten parempi pistää tukkipuuta lämpölaitosten pesään ,kun turve on joidenkin mielestä sopimaton vaihtoehto?
Ei ole ilmeisesti tullut mieleen ,että meitä sumutetaan hybridivaikuttamisen keinoin pitämään yllä riippuvuutta tuontienergiasta. Tässä tilanteessaa keppihevosena ilmastosyyt ja luontokato.
