Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gla:n ensimmäisen kommentin allekirjoitan täysin. Suojelua ei ole tarpeen enää lisätä. Hiilensidontaa sitävastoin kyllä ja jälkimmäisessä metsissä tapahtuvat oikea-aikaiset toimenpiteet ovat avainasemassa. Rästeistä on päästävä eroon ja jos suojella halutaan ,se on oltava vapaaehtoista ja siitä on maksettava käypä hinta.
Käypä hinta mo:lle on maksettava myös vihreän siirtymän maankäyttöön aiheutuvista rajoituksista. Tarvittavat muutokset eivät myöskään saa lisätä maanomistajien taakkaa vastuussa metsäpinta-alan vähenemisestä.
Tuo vanhapiika-vertaus kuvaa hyvin RR:n osaamista metsästysasioissa. Metsäasioissa oma napa näyttää olevan tärkein. Se ,miten kokonaisuus saadaan toimimaan sujuvasti ei ole RR:lle vielä auennut. Valitettavasti RR on monissa asioissa ketjun heikoin lenkki kokonaisuuden kannalta.
Metsäkeskuksen eväämä hakkuulupa liian nuoreen metsään suunnitellusta avohakkuusta on esimerkki siitä , että ahneus oli käynyt yli ymmärryksen Reiman kohdalla kyseisessä tapauksessa . Hirvittävä rutina aiheesta täytti tätäkin palstaa vuosikausia . RR/ Pöllö ei päässytkään sillä kertaa poimimaan pullasta rusinoita.
Muutama vuosi sitten suomalaiset poliisit havaitsivat jengirikollisuutta tutkiessaan jälkien johtavan Kremliin ja Putiniin. Kovasti hyssyteltiin ja epäiltiin poliisien osaamista siinä tilanteessa ja taisi johtaa jopa toimenkuvamuutoksiinkin asian paljastaneiden kohdalla. Nyt on kuitenkin saatu selkeät näytöt siitä ,että se pahin jengipomo istuu Kremlissä ja jengiläisillä on aseistuksena vähän tukevampiakin vermeitä ,kun kulmarauta povessa ja nyrkkirauta kätösessä.
Reima ei nyt ole ihan kartalla…taaskaan. Kunnioitan kovasti omistamista ja mielelläni jaan vinkkejä siihen ,miten asiat voisi tehdä helpommin ja paremmin ja siihen ,miten omaisuus saadaan palvelemaan isäntäänsä. Reiman ei ole pakko muuttaa tyyliään päätä voi lyödä seinään entiseen tahtiin.
Mitä hirvihommiin tulee, ajauduin aikanaan harrastuksen pariin parempien harrastusten puutteessa. Kuitenkin lähes koko ajan ,jonka olen metsästänyt ,on tavoitteeni ollut hirvikannan vähentäminen. Kun on päästy tavoitetasolle , mennään niillä eväillä ja nyt tehdään tilaa nuoremmille. Käsittääkseni Reima ei ole arvostelun lisäksi laittanut tikkua ristiin asian eteen. Hirvet ei puhumalla vähene.
Olen huomannut vuosien mittaan,että oikea metsänhoito ei Reimaa oikein kiinnosta. Rusinoiden poimiminen pullasta on toimia kantava voima. Reiman lause ”Taimikoita ei kannata hoitaa ,kun niitä saa halvalla vapailta markkinoilta” kertoo kaiken. Kaikki pyörii vain oman edun ja navan ympärillä. Jos joku menee pieleen ,se on toisen syytä. Tällaiset tyypit eivät kuulu kaveripiiriini eivätkä jatkossakaan.
Ketjussa keskustellaan koivusta.
Mäntykin kärsii ylitiheydestä ja latvuksen liiallisesta supistumisesta ennen aikojaan. Juuriston kehitys tökkii silmien näkymättömissä ylitiheyden seurauksena. Energiaharvennuksen jälkeen tulos sama ,kun edellä koivun kohdalla. Jäljellä on liian vähän kasvatuskelpoisia runkoja. Nekin runkomuodoltaan heiveröisiä ja juuristoltaan kehittymättömiä.Tarkastuksessa todetaan ,että harvaksi on mennyt.
Eikö olisi viisasta yrittää kasvattaa puut alusta alkaen niin ,että niillä on tilaa kehittyä kestämään vaihtelevia olosuhteita. Raivauskin on helpompi toteuttaa , kun raivattavat rungot ovat ohuempia. Jos nuoren metsän kunnostamiseen tarvitaan raivaussahaa järeämpiä työkaluja on metsä jo taatusti pilalla .
Anneli edellisen sivun kommentissaan asian ytimessä. Sama ongelma korostuu ,kun pyritään kasvattamaan energiapuita taimikon seassa. Miksi siis tätä tulevan kasvun kannalta haitallista menetelmää tuetaan? Hoito myöhässä, hakkuu liian aikaisin ja lopputuloksena liian vähän kasvatuskelpoisia puita . Viimeksi mainitutkin juuristokilpailusta kärsineinä alttiita luonnontuhoille.
Ja vielä noista puiden keskinäisistä etäisyyksistä. Olen joskus todennut ,että koivua ei ole viisasta jättää kolmea metriä lähemmäs ympäröiviä puuita/taimia. Tähän johtopäätökseen on päädytty kantapään kautta Sahalassakin. Oli kyseessä koivu tai havupuu kolme metriä on koivun kohdalla minimietäisyys toisiin runkoihin taimivaiheesta alkaen.
Kuka on puhunut ilmaiseksi viemisestä ? Maanomistajalle tarjotaan mahdollisuus joko hoitaa metsänsä tai laittaa toivottomat tuhelikot/harveikot suojelulistalle. Korvauksista en ole kieltänyt neuvottelemasta.
Aktiivikäytössä olevat metsät tulisi pääosin rauhoittaa suojelutoimilta . Pahinta niiden kohdalla on Visan esimerkin HCV- merkintä , jolla talousmetsä sosialisoidaan ilmaiseksi. Mitään ei kielletä ,mutta puuta ei kukaan suostu ostamaan. Korvausta menetyksestä ei saa mistään.
Toivottavasti et tehnyt. Näkemättä tulosta on paha sanoa.
Huomasit kai (Gla), että totesin esityksessäni kaksi vaihtoehtoa taimikolle suoritetun vakiintumistarkistuksen yhteydessä. Jos taimikko ei täytä ehtoja , on tilanne mahdollista korjata ja pitää alue metsätalouskäytössä. Toinen mahdollisuus on olla tekemättä mitään ja siirtää alue vapaaehtoisen suojelun piiriin täyttämään maallemme langetettua suojeluvelvoitetta.
Olisiko sitten fiksumpaa uhrata päätehakkuukypsiä kuvioita suojeluun ja jättää rästitaimikot kehittymään päästölähteiksi? Parhaassa tapauksessa alussa esittämälläni mallilla puolet rästikohteista hoidettaisiin ja toisella puoliskolla täytettäisiin suojeluvelvoite.
PS. En ole erityisen rakastunut EU:n taholta tuleviin määräyksiin, ovat ihan /c:stä , mutta esittämäni malli olisi pienemmän pahan tie.
