Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Mitäpä niitä suojelualueita peukaloimaan. Antaa luonnon hoitaa. On taatusti kustannustehokasta. Anneli oivalsi pointin. Vankkaa talousmetsää ei ole viisasta sosialisoida toukkien ruuaksi ja päästölähteeksi ,kun järkevämminkin voidaan toimia.
Taimikoiden vakiintumistarkastuksella/ metsäkeskus olisi mahdollista määritellä kuvion tulevaisuus. Jos puutteita, annetaan mahdollisuus valita hiilensidonta ja aktiivinen metsätalous/kunnostus tai jättää suoraan suojeluun ilman toimenpiteitä . Hän ,jota metsätalous kiinnostaa ,kunnostaa taimikon ja toinen haluton/ kyvytön siirtää suojeluun. Kaksi kärpästä saadaan samalla iskulla kajoamatta aktiivisessa käytössä oleviin talousmetsiin. Ei väkisin ,vaan pienellä pakolla.
Reiman kommentit jääkööt omaan arvoonsa. Se ,että omistaa metsää ,ei takaa , että hallitsee hommat.
Työskentely eri tavoin hoidetuissa ja hoitamattomissa metsissä yli 30 vuoden ajan on kyllä avartanut näkemyksiä iha eri tavalla verrattuna siihen , että olisi pyörinyt pienemmissä ympyröissä vastaavan ajan. Ajanjakso on sisältänyt myös mittavan koulutuspaketin . Tähän pieneen ympyrään Reima on valitettavasti jäänyt.
Ei ilmeisesti mennyt tajuntaan , että tulevan suojeluvelvoitteen täyttämiseksi olisi viisainta suunnata katseet hoitamattomina heitteille jääneisiin kohteisiin arvokkaiden runsaspuustoisten metsien sijaan. Jos taimikonhoito ei kiinnosta ,palsta joutaa suojeluun. Tämä on mahdollista välttää pitämällä tilukset kunnossa. Miljoona hehtaaria hoitamattomia taimikoita tarjoaa reilusti suojeltavaa ja monimuotoista potentiaalia. Jos on halua pitää rästikohde metsätalouskäytössä ,sen voi hoitaa kuntoon. Samalla edistetään hiilensidontaa.
Kun suojelu suunnataan nuorempaan ja vähäarvoisempaan puustoon , saa tukkimetsän omistaja nukkua yönsä rauhassa ja jatkaa puuston kasvatusta vanhemmaksi suojelun pelossa tapahtuvan aavistushakkuun sijaan .
Totean Jesselle ,että sekuntiakaan en ole päätöstä katunut. Voin verrata luopumista ( ja ennen kaikkea ,mitä sain tilalle) pieneen lottovoittoon.
En ole mitään sosialisoimassa ,vaan tarjoamassa pientä keppiä siihen suuntaan ,että metsistä pidettäisiin parempaa huolta. Se, että runsapuustoinen säästömetsä päätyy jollakin ihmeen verukkeella suojelukohteeksi , on mielestäni sosialismia. Heitteille jääneen palstan kohdalla ei suurta vahinkoa tapahdu ja se sisältää myös taatusti enemmän monimuotoisuuselemennttejä vanhaa metsään verrattuna. Mieluummin suojeluun taloudellisesti vähempiarvoista , kun käyttökelpoista ja tuottavaa metsää. Mo päättää ,kummanko tien valitsee .
Metsien hoitorästit ovat oiva potentiaali monimuotoisuuden säilyttämiseen . Pitäisi säätää laki ,jossa yli 10 vuotta hoitamattomana kehittynyt uudistusala siirrettäisiin automaattisesti suojelun piiriin ja täydentämään suojeluvelvoitetta. Toimenpide ei luonnollisesti maksaisi valtiolle mitään ,kun maanomistaja on jo toimimattomuudellaan ottanut kantaa suojelun puolesta. Hänelle metsän merkitys on siis vähäinen ja joutaa suojeltavaksi . Mihinkään pakkosuojeluun ei ole tämän jälkeen tarvetta. Nytkin suojeltavaa potentiaalia löytyy yli miljoona hehtaaria. Tarvitaan vain poliittinen päätös.
Ainoa järkevä mahdollisuus on käyttää kasvavaan energiatarpeeseen turvetta valmiina olevilta tuotantoalueilta ja paksua puutavaraa lisäksi. Risujen kanssa ei ole aikaa pelata ,kun tarve on suuri ja tuottavuus energiarisukoissa pieni.
Olisikin vihdoin terästettävä taimikoiden varhaishoitoa , jotta vältetään kasvun taantuminen ja epätaloudellisten keppimetsien syntyminnen. Sillä tehostetaan hiilensidontaa ja turvataan kasvava puuntarve tulevaisuudessa. Huonoihin käytäntöihin johtavat tukiratkaisut kiireesti romukoppaan ja markkinavoimat töihin.
Metsien kasvu hiipuu ,jos taimikoita ei hoideta. Sama tapahtuu ,mikäli hurahdetaan enemmälti jatkuvaan kasvatukseen ja pidetään harsinnalla metsät vajaatuottoisina . Hirvi ei ole nykytiheyksillä mikään ongelma. Edellisiin seikkoihin verrattuna kaukana mariginaalissa.
Esitin mehänpojalle jo kymmenen vuotta sitten ,että ryhtyy puuhamieheksi alueelliseen pilottihankkeeseen , jossa pyyntiluvista luovutaan hirvien kohdalla. Ei ole kuulunut edistystä sillä rintamalla. Metsästäjät sitävastoin ovat saaneet hirvikannan putoamaan merkittävästi. Mihinkä sitä lupavapaata touhua tarvitaan ,kun nytkin luvista jää keskimäärin 20% käyttämättä…siis keskimäärin? Pitäjämme lukema oli 30%. Jos metsästyksessä ei olisi käytössä velvoitteen luonteisia pyyntilupia ja reaaliaikaista seurantaa, ei hirvikantaa olisi saatu alenemaan nykyisiin mittoihin.
