Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jyväskylän piti lämmetä suurelta osin myös turpeella ,mutta nyt suurella vaivalla värkätyt turvetuotantoalueet alkavat olla ”fiksujen päätösten” seurauksena kesantona aiheuttaen pelkkiä päästöjä lämmön ja sähkön tuottamisen sijaan. Jopa kivihiiltä on käytetty turpeen korvikkeena.
Kova hinku on ollut lisätä riippuvuutta ulkomaisesta energiasta. Lämpöä ja sähköä on kuitenkin tuotettava maksoi mitä maksoi.
Tuota noin….juuri jätkän mainitsemille kursseille minäkin osallistuin 80- luvulla ollessani mhyn: hallituksessa ja sieltä se kipuna metsähommiin alunperin sai alkunsa. Osaamista päivitettiin myöhemmin Myllykosken ,UPM:n ja Metsäliiton järjestämissä koulutuksissa motokuskeille.
Metsätyyppien erot voi päätellä ,kun tarkkailee puustoa ja puiden latvuksia. Tänä päivänä maapohja selviää leimikkotiedoista koneen sijaintitiedon perusteella ja oikea harvennusvoimakkuus käy ilmi ,kun syöttää puustotiedot ohjeen mukaan koealalta järjestelmään. Viimeisessä Metsälehdessä on jätkällekin ohjeet ,miten 11 metrin puoliympyräkoealaa käytetään.
Toivottavasti nämä ”aavistushakkuut” alkaisivat yleistyä taimikoissakin. Runkohinnoittelun vakiintuessa pieniläpimittaista puuta ei kannata myydä . Tämän vuoksi on tärkeää saada puusto kasvamaan ilman viiveitä riittävään järeyteen. Euro on hyvä konsultti, kun kookkaammasta puusta saa paremman hinnan.
Jälkimmäisestä seuraa , että energiapuu on oltava järeämpää ,jotta riittävä määrä tavaraa saadaan kattiloihin kohtuullisessa ajassa. Risukot eivät siinä suhteessa ole ratkaisu. Kuusikoiden hakkuista kertyvät hakkuutähteet ja vähintään ensiharvennuskokoluokan puut ovat ainoita mahdollisuuksia.
Ei muuten se venäläinen hakekaan ollut risuista tehtyä. Järeän kaliiberin puita oli pirstottu ja saatu energialaitosten mielimää hyvälaatuista haketta ilman merkittävää hävikkiä. Isot määrät energiarisukasoja on ehtinyt lahota paikoilleen päätymättä hakkeeksi ja myöhemmin lämmöksi.
Moni vetoaa näkemänsä perusteella , että hakkuita tehdään ja hyvin menee … silmämääräisesti. Kannattaa kuitenkin valmistautua tulevaan. Jos käytännössä työstä maksetaan vain sen verran ,että saa maksettua kuskin palkan ja polttoaineet (yrittäjän kertomaa) , ei tulevaisuutta voi kovin valoisaksi maalata , varsinkin kun puun polttamiseen on tulossa rajoituksia. Sellutehtaan tuottamat sivuvirrat eivät onneksi ole vielä pannassa.
…ja siitä kulutuksesta… Pieniläpimittaisia risuja kerättäessä kulutus voi nousta jopa 4 litraan kiinnolta , tavan harvennuksella 2 litraa/ kiinto ja avohakkuulla alle 1 litra/ kiinto.
Pelkästään energiaksi päätyvän puutavaran kaatamiseen ja kasaamiseen kuluu suhteettoman paljon polttoainetta saantoon nähden, mutta lähikuljetuksessa tilanne on vielä pahempi. Mitä pienempää risua kiikutellaan ,sitä enemmän kuormatilassa on ilmaa. Kun puuainesta mahtuu kyytiin vähemmän , ajomatkaa kiintokuutiota kohti kertyy enemmän. Samalla kasvaa kuljetukseen käytetyn energian määrä.
Sekin on pidettävä mielessä ,että energiaa kuluu erikoislaitteiden valmistamiseenkin. Hyötysuhde jää siinä suhteessa pelkästään energiapuuhommiin tarkoitetun kaluston kohdalla matalaksi. Kun selvitään kalustolla ,joka soveltuu laajempaan käyttöön , säästetään raaka-ainetta ja energiaa. Pienimmillä energiapanoksilla selvitään ,kun puu liikkuu biotehtaiden kautta tyydyttämään energiantarpeita.
Kohonnut polttoaineen hinta voi tuoda mukanaan muutoksia siihen , minkä kokoista puutavaraa on järkevää korjata. Mahdollinen tukien poistuminen tuo mukanaan dramaattisiakin muutoksia.
PS. Nykyaikaisissa hakkuukoneissa on järjestelmä ,joka kertoo suoraan ,paljonko polttoainetta on kulutettu valmistettua puukuutiota kohti. Edellä kertomani perustuu johtopäätöksiini kyseisen tiedon pohjalta. Myös saanto/ käytetty aika löytyy samasta tiedostosta.
Kannattaa lukea Metsälehti 17.2. 2023 sivu 34 /Lukijalta : ” Harvennusmalleja täytyy käyttää oikein”/ Pentti Niemistö
… suosittelen jätkällekin…
PS. Viimeistä kappaletta en tosin allekirjoita. Energiapuunkorjuulla ei juurikaan metsän tilaa paranneta ja saattaa olla ko nimikkeellä jopa kielletty vaihtoehto tulevien ilmastopäätösten tuloksena. Jos puunpolttaminen laitetaan verolle , energiapuuhakkuut jäävät historiaan. Metsienhoidon tarve ei kuitenkaan vähene.
