Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jätkälle totean ,että on kaksi tahoa ,jotka ovat konekuskin osaamisesta eri mieltä. Yrittäjä ja metsäyhtiö. Liian varovainen metsänkäsittely lisää merkittävästi korjuukustannuksia. Tästä olen saanut aikanaan hyvin perustellun oppitunnin. On väärin harventaa liikaa ,mutta sama pätee myös toiseen suuntaan.
Jätkän kannattaa tutustua ohjeeseen , jossa kerrotaan ,miten puoliympyräkoealan puut mitataan. Otetaan kouraan keskiarvorunko JÄÄVIEN puiden kokoluokasta ja mitataan se ,ei poistetuista, ja tarvittaessa useampikin ,jos epäilyttää . Syötetään ohjelmaan alalta laskettu kappalemäärä ja syötetään kärjestelmään. Kone kertoo , onko tiheys sopiva. Herjaa heti ,jos on harvennettu liikaa.
Juuri ,kuten Anneli totesi . Koealoja on oltava riittävästi . Se riittävyys voi relaskoopin kanssa olla jopa ongelma ,kun koealoilla tarpominen vie aikaa tuottavasta työstä. Puoliympyrä/ puomi -menetelmä on helposti toteutettavissa ja riittävä koealojen määrä saavutettavissa ilman ylimääräistä vaivaa.
Jätkä kaipaa metsään telasulkeisia. Voisi itse näyttää esimerkkiä ,kuinka kymppipyörä ”kengitetään” ja tarvittaessa puretaan telat ja lisäpyörästö maasto-olosuhteissa. Telattomuus ei ole kymppipyörän kohdalla vaihtoehto.
Käytännössä nämä telahommat hoidetaan hallilosuhteissa asianmukaisilla välineillä työturvallisuudesta tinkimättä. Meilläkin homma sujui halliammattilaisten tekemänä kuin formulavarikolla nokkamiehenä toimitusjohtaja.
Ajokoneiden kohdalla teloja/ketjuja voidaan tarvittaessa vaihdella, mutta motoon kerran asennettuja teloja otetaan päältä pois käytännössä vaihdettaessa ne uusiin. Ainoat toimet siinä välillä ovat kiristys ja tarvittaessa lyhennys. Kerkesin vaihtaa aikoinaan traktoriini useammin ketjuja , kun 30 vuoteen on tarvinnut edes teloja kiristellä.
Jätkän mainostama relaskooppi arviointivälineenä on saamassa kylmää vettä niskaansa. Arviointimenetelmät ovat nyt yhtiöiden taholta kriittisen tarkastelun kohteena. On vahvoja viitteitä siitä , että relaskoopilla arvioitujen kohteiden runkoluvut eivät osu aina kohdalleen. Runkomäärä on todellisuudessa monesti taulukkoarvoja pienempi. Tämä tarkoittaa sitä ,että relaskoopin avulla määritetty pohjapinta-ala antaa joskus liian suuren runkoluvun koealalle. Pohjapinta-ala suosituskäyrällä ja runkoluku onkin jo suositusten alarajan tuntumassa.
Kannattaa ottaa huomioon sekin ,että hakkuuvoimakkuuden tarkastuksiin on käytetty monta eri menetelmää , joilla on päädytty kohua aiheuttaneeseen lopputulokseen. Olisikin mielenkiintoista tietää ,onko puoliympyräkoealoin mitattuja kohteita päätynyt protestilistalle. Nyt nimimerkki ”Jätkä” on vannonut relaskooppia ainoaksi oikeaksi määritettäessä runkolukuja määräalalle. Kollega 10 koneketjun yrityksestä kertoi juuri yllä kertomani havainnon. Luotto ei ollut sataprosenttinen vaikka itse oli ko vehjettä pääosin käyttänyt viimeiset 20 vuotta. Osa yrityksen koneketjuista työskentelee toiselle asiakkaalle ,jossa käytetään puuston arvioinnissa vain puoliympyräkoealoja… No , kohta sekin menetelmä jää relaskoopin ohella pois käytöstä ,kun parempia menetelmiä tulee tilalle.
Jatkoa vielä Visan kommenttiin edellisellä sivulla ,että nykymenetelmillä ko tulokseen päästään jo 55 vuodessa. Se tuhat mottia kasvoi 60 vuoden takaisilla uudistusmenetelmillä ja taimiaineksella. Välitön uudistus hakkuun jälkeen ,kehittynyt maanmuokkaus ja pidemmälle jalostettu taimiaines tarjoavat mahtavat mahdollisuudet. Tämä tietysti vaatii alussa vähän ”tamppaamista”. Tumput suorana seisovat voivat vain kateellisina seurata tamppaamisen seurauksena tapahtuvaa puuston huimaa kasvua.
