Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Sirkkelöitiin 8.6 1982 rakennuspuita ensimmäiseen omakotitalooni. Lumikiurot olivat niin sakeita ,että ”perämies” ei erottanut kaikin ajoin sirkkelin terää. / Keski-Suomessa.
Vuosikasvukset kuusikoissa kärvähtivät yleisesti ja muutamina seuraavina kylminä kesinä mäntyihin iski versosurma. 80- luvun puolivälin jälkeen(87?) oli alkukesästä niin kova halla ,että männyynneulaset paleltuivat 5 metrin korkeuteen asti.
Noihin aikoihin kaadoin hehtaarin enskakuvion , joka oli kärsinyt lähes täystuhon aiemmin esiintyneen versosurman takia . Nyt paikalla kasvaa kertaalleen harvennettu elinvoimainen männikkö.
Rajalinjojen aukipito on maanomistajan vastuulla . Kovin paljon on siirretty vastuita konekuskin harteille verukkeella ” Motossa on gepsi”.
Kerraan kutsuin ostotoimaria merkkaamaan hyvin epäselvää rajaa. Tulivat valtakirjakauppaa valvovan yhdistyksen toimarin kanssa tilannetta ihmettelemään. Sanoivat ,että anna mennä vaan ,kun sinulla on gepsi. Totesin siihen ,että ei natsat riitä rajatoimituksen tekemiseen. Molemmat toimihenkilöt väittivät ,että rajan merkitseminen ei kuulu heille.
Jätin heidät selvittelemään vastuita ja poistuin paikalta ja jäti oletetun raja-alueen hakkaamatta.
Yhteen aikaan valtakirjalla myydyissä leimikkopaketeissa oli paljonkin puutteita. Oli jätetty ”nauhat sollmimatta”. Tämä tarkoitti rajauksien puuttumista tai korkeintaan yhtä nauhaa leimikon nurkassa. Sanoivat vain ,että onhan teillä gepsit.
Leimikoiden sisältökin poikkesi joskus siitä ,mitä leimikkotietoihin oli kirjoiteltu. Ainakin joku raivaamaton risukkokuvio oli solutettu leimikkokokonaisuuteen. Tämä oli enemmän sääntö ,kun poikkeus. Nyt tämä epäkurantin kuvion ujuttaminen samaan leimikkoon on yleistynyt , kun pienialaisia ensiharvennuksia ei osteta erikseen. Puuston runkotilavuuskin saadaan näyttämään ihan hyvältä , kun 150-litraisen ja viiden hehtaarin harvennuskuvioon liitetään runkotilavuudeltaan 30- litrainen pinta-alaltaan vajaan hehtaarin suuruinen kuvio.
Mikäli ”arpaonni” suosii , ja tarkastus osuu enskakuvioon , voi ilmetä ongelmia. Järeämpi osuus sujuu kuitenkin suositusten edellyttämällä tavalla. Mahdollinen poikkeamapalaute pienirunkoiselta kuviolta pilaa kuitenkin koko suorituksen.
Jos motokuski ei pysty heikoista tarpeista riittävän tasoista suoritusta taikomaan on varsin epäoikeudenmukaista häntä siitä tuomita. Ostokuvioihin hän ei ole voinut vaikuttaa.
Harvennustyöskentelyssä se koealamittaus on jatkuvasti käytössä . Kuljettaja seuraa tiheyttä jokaisella työpisteellään moton puomin avulla. Riittävä määrä kasvatuskelpoisia puita tulee jäädä jokaiselle työpisteelle 11 metrin ympyräpuolikkaan sisälle .
Ongelma hoitamattomissa metsissä tulee vastaan siinä, että kasvatuskelpoisia puita ei ole riittävää määrää . Se tuskin on motokuskin ansiota. Tavoitetiheyksiin päästään vaivatta , jos ei olla palstalla liian aikaisin ja materiaalia lähtötilanteessa on suositusten edellyttämä määrä.
Esitin aiemmin yhtenä kysymyksenä ,oliko tarkastuskohteiksi valikoitu vain kemeraan oikeutetut kohteet vai koskiko tarkastus ensiharvennuksia yleensä? Tulos on hälyyttävä kummassakin tapauksessa ,mutta kemerakohteilla ennemmin sääntö ,kun poikkeus.
Kemeraa ei pitäisi myöntää kunnossa oleville kohteille, joten enemmän tai vähemmän puutteita kemeraleimikoista löytyy. Jos ei, on toimittu kemeraehtojen vastaisesti.
Kemeran tarkoitushan pitäisi olla auttaa hoitorästien vähentämisessä , ei lisätä niitä ,kuten monen kohdalla näyttää olevan tilanne. Toimenpiteiden ”parasta ennen” päivämäärä on ohitettu isomman kemerapotin toivossa myöhempänä ajankohtana , mutta biologisesti aivan liian myöhään.
On värkkejä mistä ottaa! Kyllä ….onkivapoja ,joissa on kärpäslätkän verran vihreää latvassa. Nyt keräillään villityksen myöhäisempää satoa. Niitä kohteita ,joille sitä toivottua pientä konetta ei saatu aikanaan paikalle ja niitä ,jotka oli niillä pienillä koneilla pilattu. Kunnon vehkeillä ei vanhoilla urilla mahtinutkaan kulkemaan.
Omallekin kohdalle ehti osua muutama aikanaan energiapuuhakkuuna tehty th- kohde. Saanto oli enskassa niukka ja pelkällä uran levittämisellä päädytttiin jo tiheyden suhteen lakirajoille. Tämä niillä kohteilla ,joissa pääpuilajiksi olikin tullut koivu havupuiden jäädessä jalkoihin.
En vieläkään jaksa ymmärtää , mitä tekemistä tuhansilla ylimääräisillä luontaisilla koivuilla on havupuutaimikossa tuhoamassa sen tulevaisuutta. Taimella pitää olla 2,4 metriä vapaata tilaa joka puolella. Jos taimikossa on reikäisyyttä ,koivu kelpaa täydennykseksi. Sekaistutuksenakin koivun osuus alentaa taimikon tiheysvaatimusta.
On varsin irvokasta ,että kun 20 vuotta sitten esitin energiapuuhakkuisiin suunnitellun keräävän kastopään testauskohteeksi rästiin jääneitä nmk.kohteita ,kun koetyömaita sai hakea hakemalla pitkin Suomea , lopputulos oli tämä ,mihin on jouduttu. Niitä lähdettiin tekemällä tekemään kemeran voimalla, mutta koneen kehittelytyössä ne ovat jo tarpeettomia ja tuhansia metsähehtaareja pilalla .
Eiköhän tästäkin keskusteluketjusta löydy useitakin vaihtoehtoja ja sattuu olemaan autenttisia kokemuksia lähes kaikista yli 40 vuoden ajalta . Mhy:n hallituksen jäsenenäkin useilta vuosilta ja luottamusmiehenä työpaikalla.
Ihan omin kokemuksiin ei kaikki perustu . Kollegoiden kokemukset ovat osaltaan antaneet aihetta kannanottoihin. Nyt eläkeläisenä uskaltaa ottaa hankaliakin kysymyksiä esille , kun ei tarvitse pelätä seurauksia työnantajalle ja työkavereille. Tavoite on vieläkin viedä kehitystä eteenpäin reaaliteetit tunnustaen.
Nostokoukku on näköjään lukinnut tähtäimensä vai yhteen maaliin. Asialla on paljon enemmän ulottuvuuksia. Leimikoiden olosuhteista ennen hakkuuta ja valintaperusteista tarkastuskohteeksi ei ole vielä käytössä tarkempaa tietoa.
Ei se kuljettajien mahdollinen osaamattomuus voi kaikkea selittää. Harvemmin sanomista syntyy ,jos toimitaan täystiheissä kohteissa. Mikäli on käyty vain kemerakohteilla , ei lopputulos ole yllätys. Varoitin seurauksista jo yli kymmenen vuotta sitten , kun alettiin kasvatella systemaattisesti energiapuita taimikoissa.
