Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Totta kai asioista keskustellaan , mutta työmaaohjeesta poikkeavat esitykset etenevät vain konttorin kautta.
Saattaa käydä kylmät ,jos yhteisomistuksessa olevan tilan toinen osakas esittää työn edetessä ohjeista poikkeavia toivomuksia , kun kauppaa hierottaessa on päädytty toisen omistajan mieleiseen ratkaisuun. ”Jälkilypsy” saattaa johtaa konekuskin leivättömän pöydän ääreen , mikäli poikkeaa kirjallisista ohjeista tai mahdollisesti hyvän metsänhoidon suosituksista . On ainakin oltava tarkkana ,että kuuntelee tarkemmin vain niitä henkilöitä ,joiden nimi seisoo kauppakirjassa.
Vastaava mestari työmaalla on korjuuesimies. Isännäällä ei ole työnjohto-oikeutta. Se ,miten toimitaan ,selviää työohjeista , joissa puunmyyjän toiveet pitäisi olla kirjattuna. Epäselvissä tilanteissa yhteys ostotoimihenkilöön. Hän välittää uudet ohjeet kuljettajalle ,jos katsoo tarpeelliseksi.
Sahasulkeisia nuorille konekuskeille en kannata. Ratkaisut pitää oppia tekemään oikeassa ympäristössä eli koneen ohjaamossa. Koneen käytön oppiminen on yrittäjänkin mielestä tärkeämpää ,kun rämpiä vanhoja menetelmiä mukaellen maastossa.
Pyystä olen vähän toista mieltä. Pyörälenkeillä niitä näkyi vähintää joka toinen reissu yksi tai useampia parina edelliskesänä. Matkan pituus keskim . 30 km ja yli 4000 km / vuosi. Totesinkin vaimolleni aina pyyn nähdessäni ,että ”kiintiöpyy ” on tavattu. Kaipa niitä on metsässäkin muutama.
Työmatkoilla muut kanalinnut olivat yleisempi näky. Jokin tekijä on saanut pyykannat kasvuun.
Tosiaan…. hyvä ajatus lisätä kontrollia hakkuiden yhtydessä. Yksi varteenotettava tarkastuskohde tässä vaiheessa olisi leimikko(t) , josta on tehty toimenpideilmoitus ,mutta hakkuuta ei ole vielä tehty. Silloin selviäisi, onko kaikki kohdallaan palstalla siihen mennessä. Ensiharvennusvaihetta lähestyvät metsät tulisikin laittaa erityisen tarkkailun kohteeksi ja näistä ykkösiksi energiapuukohteet. Hoitorästien seuraukset olisi todettavissa parhaiten siinä vaiheessa. Yli puolet taimikoistahan on ollut heikolla hoidolla tähänkin mennessä ja kelvottomia tuosta määrästä lähes puolet.
Samalla tarkastuskiertoksella voisi määritellä, täyttyvätkö sertifiointiehdot kyseisillä tiloilla. Metsäteollisuushan käyttää pääosin vain sertifioitua puuta. Nykyinen ryhmäsertifionti ei näytä takaavan ,että vaatimus toteutuisi. Puutahan tulisi hankkia vain hoidetuista metsistä. Jos taimikot ovat hoitamatta , sertifiointiehdot eivät täyty.
