Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Noinhan siinä käy ,kun on mistä ottaa ja mitä jättää ja palstalle sopiva kone?
Kun harvennuksen tarkoitus on suosia elinkelpoisia puita ,jää lopputulos harvahkoksi riukuuntuneiden ja latvuksensa menettäneiden puiden poistamisen vuoksi. Mitä pitempään latvukset( myös juuret) ovat supistuneet ,sitä vähemmän kasvatuskelpoisia puita jää harvennuksen tuloksena mittaustavasta riippumatta. Harvennuksessa tarkastellaan ensisijassa puuston lastua ja elinkelpoisuutta ja vasta sen jälkeen aletaan mittailla ,onko puita liikaa tai liian vähän.
Latvukset saadaan hyvin ”näppärästi” supistumaan liikaa jo ennen ensiharvennusikää ,jos taimikko kasvatetaan hoitamattomana tai pahimmillaan pyritään tuottamaan energiapuuta.
Annelilla oikeat johtopäätökset tilanteesta.
Pitäisi näkyä vuokrasopimuksissa. Ei vaan näy ja tuskin tulee merkittävästi näkymään ,kun on näyttöä ,mitä viime vuosina on tapahtunut. Kolmannes hirven määrästä pois viidessä vuodessa on tilastollisestikin merkittävä saavutus. Monia muita kehityskulkuja seuratessa jopa parin prosentin muutosta vuodessa pidetään merkittävänä .
Jossakin on päätelty ,että metsäyhtiöiden ahneus on johtanut liian voimakkaisiin hakkuisiin. Kauniisti on kuitenkin sivuutettu se seikka , että myyjät ovat jättäneet taimikkonsa tarkoituksella huonoon kuntoon saadakseen ”hoidettua” sen myöhemmin ilmaiseksi kemeratuen avulla ja jopa paremman tilin energiapuuhakkuun avulla , kun normaalista enskasta sastaisiin. Tätä tapaa on myös innolla mainostettu. Missähän se ahneus lopulta piilee?
Ylen juttuihin oli eilen ilmestynyt Metsälehdessäkin lyhyesti kerrottu tarina 7 hehtaarin epäonnistuneesta(?) ja korvauskanteeseen johtaneesta harvennuksesta . Väitettiin ,että harvennus oli liian voimakas . Myös puuta oli kertynyt arvioitua enemmän.
Sitä ei tosin mainittu ,mistä puulajista oli kysymys. Jos kaupan turpoaminen on johtunut elinkelvottomien koivuriukujen keräilystä , on puuston harvaksi päätymiseen muitakin syitä ,kun harvennuksen toteuttajan osaamattomuus tai ahneus. Osaamista olisi pitänyt ainakin mainosten mukaan löytyä ja aukoton valvonta olla omasta takaa ,kun kyseisen hakkuun toteutti mhy:n korjuupalvelu. Ilmeisesti perästä kuuluu.
Palataan aiheeseen näkökulmasta ,joka vaatii lähempää tarkastelua.
Kuinka suuri osuus tarkastuksen kohteeksi joutuneista harvennuksista on saanut kaupan yhteydessä kemeratukea ja mikä on ollut hakkuukertymä/ha huonosti menestyneillä kohteilla?
Olisi tutkivalle journalismille töitä. Jos kaikki olisvatkin yllättäin tukimahdollisuuden omaavia kaupankohteita , voisi syitä huonoihin tuloksiin hakea vähän muualtakin ,kun liian isoista koneista.
Tuossa muuten jo ammattilaiset totesivatkin, että konekantaan on turha odotella muutoksia pienempään suuntaan, koska rahoittajaa niille ei ole löytynyt tähän mennessäkään.
Eri yhtiöillä eri käytännöt. Metsäliitolla puoliympyräkoeala on ollut yleisessä käytössä jo yli 20 vuotta ja 11 metristen puomien yleistyminen on vain parantanut menetelmän käytettävyyttä. Ei tarvitse arpoa ,kuuluuko hahlossa oleva runko luettaviin ,vai ei ,kun puomin avulla voi määrittää koealan runkomäärän rungon tarkkuudella. Hakkuukoneen koealamittausohjelma kertoo vielä koealan maapohjan ja antaa runkolukusuosituksen läpimittaluokittain kullekin maapohjalle erikseen.
….ja vielä kerran. Keppimetsissä relaskooppi ei ole luotettava mittaustyökalu. Sen ovat minua viisaammat moneen kertaan todenneet . Moton puomi/11 metriä on ihan oikea mitta, relaskooppi vain arviointiväline . Taimikoissa ja nuorissa metsissä käytetään 4 metrin mittaa , jotta saadaan oikea tiheys mitattua. Miksi moton puomiin ei luoteta ,kun koeala on vielä isompi ja edustavampi? Henkinen aluskasvos vaatii näköjään raivaamista tälläkin kohtaa.
Perkoltakin on yksi perusasia unohtunut. Jos taimi kärsii alkutaipaleellaan tilan puutteesta tai varjostuksesta , on kasvutappiota myöhemmin mahdotonta kuroa kiinni ja ero jaksollisen kasvatuksen hyväksi vain kasvaa.
Mitä laskelmiin tulee , voivat -yhteen,vähennys,-kerto ja jakolaskut osua oikein , mutta mikäli yhtälöstä puuttuu pari muuttujaa, on lopputulos totaalisesti pielessä. Perkon kohdalla muuttujia puuttu useita. Kannattaa jatkaa vielä niiden etsimistä.
Jees mainitsi ostotoimarin kohdalla sanan nuori. Sihen olisi voinut vielä lisätä…ja monesti kokematon. Ratkaisuissa ei välttämättä ole käytettävissä kokemuksen tuomaa näkemystä ja miellyttämisenhalu asiakasta kohtaan ajaa yli ymmärryksen.
Siirrytään sitten perusteisiin , minkä tietojen pohjalta surullisenkuuluisa tarkastusraportti on mahdollisesti tehty .
Mieleen on hiipinyt epäilys ,että on haettu ns riskikohteet karttaohjelman lämpökartoilta ja ilmakuvista ja suunnattu askeleet sen mukaan. On saatu tulosta ja tarkastustoiminnan tarpeellisuudelle näkyvyyttä , kun on tehty täsmäisku varmuudella epäonnistuneille kohteille. Toivottavasti tuloksista onnistutaan kuitenkin tekemään oikeat johtopäätökset.
Omalle kohdallekin on osunut todellisia tarkastajan unelmia nostaa omaa profiiliaan. Tästä yhtenä esimerkkinä työnimikkeellä muu harvennus parin vuoden takaa. Sinä kohde sisälsi kaikki mahdolliset”herkut” risukkoisen nuoren metsän kunnostuksesta vähäpuustoisen kampiakselikoivikon harvennukseen ja ylispuiden poistamiseen kituliaasta ja hyvin harvasta taimikosta. Kuva ja keskustelut löytyvät googlettamalla ”nipsuttelemassa”. Lukijoiden kuvissa samoilla sivuilla ( maaliskuu 2021) löytyy kuvia laajemminkin samalta leimikolta .
Kuvat toimikoot varoittavina esimerkkeinä siitä ,mitä on odotettavissa ,kun mo:n toimintakyky hiipuu eikä muilla ole valtuuksia korjata aikanaan tilannetta.
Tilalle hakkuun jälkeen osuva hakkuun toteuttamiseen kohdistuva tarkastus suuntaa syyttävät katseet kuitenkin valitettavan usein väärään kohteeseen. Haetaan syyllistä pohtimatta syitä huonoon lopputulokseen.
