Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jk- väki yrittää perustella aatettaan puutteellisilla laskelmilla ja jo sokeallekin ilmi käyvillä virheellisillä väittämillä. Jo koulussa opittiin ,että koelaskutehtävästä sai nollan ,jos esimerkki oli laadittu väärin . Jk:n kohdalla tämä on osoitettu sekä teoriassa ,että käytännössä. Silti intoa riittää lyödä päätä seinään.
Näkyipä Metsälehdessä olevan lyhyesti ,että mhy:n korjuupalvelu oli ”jäänyt luokalle” seitsemän hehtaarin eh-työmaalla. Sopimusta korvauksista sorvataan. Mhy joutuu tosin lusimaan hankalimmat kohteet ja hyvänä kakkosena ja välillä ykkösenä seuraa Metsäliitto. Poikkeamapalautteet jälkimmäisen kohdalla ovat kuitenkin harvinaisia.
PS. En muuten missään ole nähnyt yhtä pitkiä kantoja eh-työmaalla ,kun lähitienoon muutamilla mhy:n toteuttamilla olen nähnyt. 50 senttiä ei kaikin paikoin riitä. Eräs tuttavani joutui asiasta reklamoimaan ja sai metsurin kaatamaan kannot matalaksi. Tuli kuulemma polttopuita pitkäksi aikaa. Hakkuu oli tehty maataloustraktorivirityksillä eli monen mielimällä pienellä kalustolla. Siitä ei autuus valkene ,jos käyttäjiltä puuttuu osaaminen . Ja usein puuttuu.
Heitän myös kysymyksen siitä ,onko osto-organisaatiota laihdutettu liikaa ,ja että onko riittävästi aikaa tutustua kohteisiin? Puolen hehtaarin ensiharvennuskuviokin on niin pieni ,että sitä harva vaivautuu katsomaan paikanpäällä. Kurkistetaan läppäriltä ja toivotaan parasta. Ero hoidetun ja hoitamattoman kuvion välillä on kuitenkin työn kiireellisyyden suhteen iso. Metsäsuunmitelma voi esittää toimenpidettä hyvän metsänhoidon ohjeiden edellytyämällä aikataululla , mutta ei ota huomioon sitä , että ohjetta ei ole noudatettu alusta asti. Oikea korjuuajankohta metsän kehitys huomioiden voikin olla vasta 5-10 vuotta myöhemmin . Sen seurauksena onkin ryppyjä otsalla kaikilla osapuolilla .
Metsänkasvattajalle ja muillekin muistukseksi on todettava ,että se enska pitää olla raivattu ennen kaupantekohetkeä. Kukaan ei varmuudella pysty ennustamaan nykyisistä ensiharvennusrisukoista ,onko hakattavaa vai ei. Rukoillaan kaupan yhteyteen raivaus ja kemera ja todetaan(konemies toteaa) raivauksen jälkeen , että harvennustarvetta ei olisi vielä vuosiin. Kemeran saamiseksi palsta on kuitenkin hakattava ja seurauksista on luettu lehdistä. Jos kuvio jätetään hakkaamatta ,on kuljettaja mustalla listalla metsätoimihenkilön luvattua kemerat ja sitä sun tätä ,että saa kaupat syntymään. V- maisia työmaita riittää ,jos yrittää pitää järjen mukana touhussa. Epäkurantit palstat muuttuvat vallankäytönvälineiksi ja kierre jatkuu.
Kuten jo aiemmin kommentoin , oli artikkelin sisältö kaukana todellisesta, herrojen haaveita.
Tuohon avauksen otsikkoon on vastattu ja keinot löydetty. Hirvikannan hoitosuunnitelmien tultua käytyöön hirvien määrä on vähentynyt kolmanneksen ja kehitys kannan suhteen vakaasti laskeva. Pois lukien V-S kakkosella ,jonka alueelta ilmeisesti keskustelussa oleva artikkeli on peräisin. Siellä vuokra voi olla perusteltua ,kun jo pelkästään hirvitiheys on muuhun valtakuntaan nähden 2-3 kertainen ja pienemmät sorkkaeläimet sen päälle. Täällä muualla maassa ei välttämättä vastaavaa haluta. Se kannattaa pitää mielessä visioita piirreltäessä.
Kärkkäisellä pohdinnan arvoinen mielipide. Mitä männiköihin tulee , ollaan käytännössä niilläkin päädytty monesti yhden harvennuksen malliin ,kun ”hiesmännikössä”ei kasva enää eh-vaiheessa riittävästi elinkelpoisia runkoja. Lähtötilanne on joskus jopa vain 1000 runkoa hehtaarilla. Näin epäilen olleen tilanteen tarkastuksen kohteeksi joutuneilla luokalle jääneillä enskollakin . Ko viitekehykseen päästään pahimmillaan jo kunnostettaessa kelvotonta nuorta metsää.
Jätkälle tiedoksi: Kun minä arvioin tulosten perusteella palstalla keskiarvoa edustavan rungon, otan vastaavankokoisen poistettavan rungon ja kaadan ja karsin sen normaalisti. Kun koura laitetaan puun kupeeseen ja terät kiinni, näkyy tarvittava rk- läpimitta ja pituus osuu kohdalleen laskemalla valmistettujen pölkkyjen pituus yhteen ja lisäämällä summaan latvuksen osuus ,joka pituuden arviointi onnistuu riittävällä tarkkuudella vertaamalla latvusosaa esim. kouran pituuteen. Lopuksi syötetään tiedot ohjelmaan. Koko metsää ei siis käydä halailemassa.
….tämä näin rautalankamallina kivikaudella eläville
