Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Nuoria metsiä kunnostamaan taimikoita unohtamatta! Siitä se lähtee. Vasta sen jälkeen on kauppojen aika .
Jean S….Voi hyvä sylvi!!…juuri niin olen aina tehnytkin , mutta ottanut myös vastaavan koealan samalta istumalta takaakin. Lisäksi seurasin tilannetta neljänneksittäin koko ajan ja jätin toiseen neljännekseen enemmän runkoja ,jos toisessa etuneljänneksessä niitä oli materiaalipulan vuoksi suosituksia vähemmän. On paljon varmempi tapa toimia ,kun rämpiä pari kertaa päivässä relaskoopin kanssa pitkin metsiä.
Kone mittaa millilleen keskiarvorungon ,jonka perusteella harvennustiheys tietokantaan merkitylle maapohjalle määrätään . Runkoluvun seurannassa käytetään apuna 11 metrin puomia. Runkoluku on siis jatkuvassa seurannassa ,ei satunnaisten koealojen varassa.
PS. Seppäsen kohdalla nämä pienipuiset kohteet näyttävät muodostuvan jo vallankäytön välineiksi. Jaettu kuvamatreiaali on mennyt jo ilmeisest joidenkin toimijoiden ihon alle. Yritetään savustaa kaveria pellolle järjestelemällä toivottomia työmaita. Kuvat puhukoot puolestaan.
Ongelmia ei kuitenkaan selvitetä lakaisemalla niitä maton alle ja metsässä vipuamalla kaikkia mokia motokuskin piikkiin. Seppäselle kiitokset videoista ,jotka kertovat missä oikeasti mennään .
Nuo ovat juuri niitä kohteita ,joista tarkastukseen joutuessaan tulee kielteistä palautetta . Pelkkä ajoura riittää viemään puuston suositusten alarajalle. Hoitamattomina kituneiden nuorien metsien kohdalla pelkkä ennakkoraivaus- jossa poistetaan ainespuun mitat täyttämätön materiaali- johtaa riittävään tiheyteen. Harmi vain ,että KEMERAN takia sitä puskaa pitää käydä vielä tonkimassa ,jotta saadaan korjuutuen edellytyämä 35 mottia ainespuuta kasalle. Sitten ihmetellään ,miksi on jäänyt harvaksi.
Monesti tuo ”kylkiäinen” on osa isompaa kuviota otsikolla ”muu harvennus”. Enskasta ei mainita halaistua sanaa. Tarkastukseen joutuessaan se kuvion osana muuttuu ensiharvennukseksi , vaikka kyseessä olisi vasta nuoren metsän kunnostus, KEMERAkohde.
Nyt oltiin asian ytimessä. Olipa ihan livenä kuva työmaasta ,jossa relaskooppi ei enää toimi.
Videossa näkyvä palsta saadaan näyttämään leimikkotiedoissa ja mittaustuloksissa”ihan hyvältä”liittämällä se kokonaisuudeksi järeämmän kuvion kanssa ja voidaan esitellä ,että on toimittu sopimusten mukaan. Olihan se kuvio vielä raivattukin.
Kovin montaa videossa käsittelyyn jotunutta ”kalakaverilta” ostettua puskaa ei vuoden mittaan kärsi tulla vastaan tai tulee vääjäämättä konkurssi. Tekijäkin totesi ,että mitä pahaa on tullut tehtyä ,kun näillä keppimetsillä rangaistaan. Tunne on aito ja minullekin tuttu. Puuttuu vielä ,että työmaa joutuu metsäkeskuksen syyniin ja saa toteutuksesta arvosanan ala-arvoinen ja senkin siitä syystä ,että on hakattu liikaa.
Kuvan kohteen korjuukelpoisuus olisi pitänyt päivittää ennakkoraivauksen jälkeen ,mutta se toimenpide jää valitettavan usein tekemättä. Hakkuutta tulisi siirtää vuosia tuonnemmas. Päätöksenteko ontuu tällä kohtaa aivan liikaa ,jos tilanteen toteaa vasta palstalla hakkuuta aloittava koneenkuljettaja.
Pidän Metsästäjä-lehden jutun näkökulmaa vähintäänkin outona. Ei mitään kosketuspintaa raalitodellisuuteen.
Keskikokoinen moto on tänä päivänä painoltaan 20 tonnia/8 pyörää+telat ja siitä alaspäin puhutaan jo pienistä.
Googleta ”runkoluku mittaus”. Sieltä selviää mittaus ja perusteet eri mittausmenetelmillä.
Koeala onkin puoliympyrä ,jonka oletin olevan tiedossa.Keppimenetelmällä käytetään koko ympyrää ,moton kohdalla puolikasta.
Itselläni oli tapana ottaa samalta istumalta runkoluku myös ympyrän toisesta puolikkaasta ja jakaa summa kahdella. Tarkkailu oli jatkuvasti päällä ympyrän neljänneksittäin ,jolloin tavoiterunkomäärä oli jaettava kahdella. Mikäli jollakin kohtaa runkoja oli vähemmän ,oli seuraavassa pisteessä jätettävä vastaavasti enemmän.
En ota koppia osaamattomuudesta jk:n kohdalla . Jouduin parsimaan edellisen omistajan toimenpiteiden tuloksia.
Kun palsta ei taimetu ,ovat vaihtoehdot vähissä ja minun kohdallani jo puutkin . Näin siinä jokaisen kohdalla ennen pitkää käy tai viimeistään seuraava omistaja on pakotettu vetämään harveikon aukoksi.
Tiedoksi sekin ,että tällä hetkellä uudistamillani kuvioilla kasvaa vankka puusto ja kasvaa hurjasti. Jos ei olisi tehty mitään , kasvaisivat palstat vain heinää ja jäljellä olisi järeitä kuitupuita. Kuiduksi menivät jo laatunsa perusteella silloin ,kun tein avohakkuun jk-kuvioille. Jk ei siis takaa puiden kasvua tukin laadun täyttäviksi. Asia on enemmänkin päinvastoin.
Kerroin mielipiteeni yleisellä tasolla. Puukin unelmat pienistä koneista ,kuitenkin vievät ajatukset viitekehykseen ,jossa heikkoa metsänhoitoa yritetään paikata toimimattomilla menetelmillä.