Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Puukin kommenttiin:
No , olotilassa en arvellutkaan tapahtuvan muutoksia. Odottelijoita riittää ja metsänkasvu taantuu. Oikeat toimenpiteet antavat odottaa itseään. Sitten on hätä , kun päätehakkuun tukkiprosentti on alhainen ,kun kaikkia tilanteen edellyttämiä toimenpiteitä on jääty aikanaan odottelemaan. Lopussa seisoo ” kiitos”.
Toistan Perkolle vielä sen ,että yhtiöt ovat poistaneet jk:n työkalupakistaan toimimattomana.
Mainitsemasi risukot eivät suinkaan ole menetelmän syy , vaan seurausta laiskuudesta ja laiminlyönneistä. Ihan siitä samasta syystä ,millä jk:ta perustellaan ja annetaan metsän mennä pilalle.
Niitä jk:n seurauksia jouduin itsekin parsimaan kahdeksan hehtaarin alalla ,joihin onneksi sain edes ilmaiset taimet. Työ oli kuitenkin tehtävä itse. Jk:n finaalivaiheessa puuta kertyi vain 80 mottia hehtaarilta.
Puukin kommenttiin on todettava ,että monet hoitamattomat puskat jäävät kasvamaan ja hoidetuista leimikoista maksetaan tilastoissa näkyvää keskivertoa enemmän. Hyvää kauppaa kuorrutetaan lisäksi erinäisillä palveluilla, muun muassa murskekuormilla metsäautoteille. Leimikolla ja leimikolla on siis vissi ero myös taloudellisen tuloksen suhteen.
Koneet hankitaan nykyisin nimen omaan metsien mukaan. Koko tilan hakkuut on voitava hoitaa tarvittaessa samalla kalustolla . Vielä joitakin vuosia sitten yrittäjiä painostettiin hankkimaan pienempää kalustoa imagosyistä ,mutta unohdettiin ,että pelkkä kilven killottaminen ei elätä. Nyt halutaan pitää koneyritykset pystyssä ja turvata samalla tasainen puuvirta tuotantolaitoksille. Siksi panostetaan vain tuottaviin ratkaisuihin. Kuljettajapulan vallitessa vähiä resursseja ei ole varaa istuttaa laitteissa ,joiden tuottavuus on kehno.
Puu Hastelijalle kertoisin ,että ne yhden tukin puut ovat todennäköisesti niitä liian kapean uran varressa kasvaneita puita ,jotka on pitänyt poistaa ,että uralla mahtuu liikkumaan. Puuston laatu yleisesti kehno ,joten on ollut pakko jättää vänkkyröitäkin kasvamaan. Miksi niitä ei olisi muutoin poistettu jo enskaa hakattaessa.
Voin lohduttaa ,että muillakin on samoja ongelmia laadun suhteen. Olen hakannut päätehakkuina männiköitä ,joista ei ole ollut yhtään tukin laatuvaatimukset täyttävää runkoa ja erikseen vielä kontortametsät , joista suurin tekemäni 14 hehtaarin kuvio ei tuottanut kapulaakaan tukkia. Eivät toki sitä pienemmätkään.
Miksi metsäyhtiöt eivät ole innostuneet Perkon menetelmään? On varmasti paljon hehtaareita pelissä ja niistä haetaan tuottoja eikä vain unelmia. Jk on tosin ollut kokeilussa monen muun menetelmän ohella , mutta köykäiseksi havaittu ja unohdettu historiaan muiden epäonnistuneiden kokeilujen joukkoon.
Ei varmasti ole yhtä syytä ,mutta sama ongelma oli ilmennyt kaikilla toimijoilla. Koneen koko ei voi olla pääasiallinen ongelma. Nykyisillä vehkeillä saa ihan käypäistä jälkeä ,jos puusto on riittävän kookasta ja tilajärjestys puiden osalta palstalla kohdallaan. Tässä on yhtiöiden ja monien yksityisten välillä iso ero. Olen ollut etuoikeutettu sen kokemaan ,kun olen työskennellyt kahden ison toimijan metsissä ja lukuisten yksityisten mailla yli 30 vuotta.
Sopimuksen heikoin lenkki on ollut tarkoitukseen sopimaton kalusto. Siksi pienistä koneista on luovuttu ja keskitytty koneisiin , joilla syntyy tulosta.
