Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ranelle totean,että harvaksi menee ja urat leviävät jos palstalle on tehty pienellä himmelillä nmk ennen varsinaista ensiharvennusta. Liian kapea ajoura on muokattava tarvetta vastaavaksi ,joten ura leviää ja samalla uran varsi jää aukkoiseksi. Tehtäessä pelkkä enska ei tätä ongelmaa ole ,mikäli palsta on puustoltaan suositusten mukainen.
Mistähän johtuu ,että yhtiöiden omiin harvennuksiin koneet ja niillä aikaan saatu jälki kelpaa ja sopimukset tehdään siten ,että käytössä olevaa konekantaa ei ainakaan pienennetä? Siellä ei keräillä onkivapoja ja metsään mennään vasta silloin ,kun kerymää syntyy riittävästi ja puusto tarpeeksi kookasta.
No kymmenen ketjua oli ,eikä yhtään alle 20 tonnin konetta viiteen vuoteen. Kahdelle suurimmalle yhtiölle tehtiin töitä ja kalusto kelpasi sellaisenaan yhtiön omillekin enskoille.
Mutta ,kuten olen jo useampaan kertaan todennut , ei ole liian isoja koneita, on vain liian pientä puuta ja sitäkin monesti jo valmiiksi liian harvassa.
Automies onnessaan ,kun nuo keräilee.
Oli muuten firmassa sellainen ajomies ,että teki ihan pinotkin videolla näkyvään tahtiin. Pino ,kuin tiiliskivi ja autokuskit kyselivät joskus ,että onko tien varressa joku näytepino ja että tohtiiko siitä ottaa puita.
Sama kaveri testasi Sampon ajokonetta muutaman viikon ja antoi tuomion:”Ei jatkoon.” Siihen päättyi Sampon taru firmassa ,jossa olin töissä. Kokemus oli puhunut.
Kina koneiden sopivuudesta ja paremmuudesta jatkuu sitkeästi. Asia kaipaisi pikkuisen enemmät tietoa ,jotta keskustelu olisi rakentavaa. Metsälehti on testaillut tähän asti jos jonkilaisia härpäkkeitä ,mutta mitenkä onnistuisi motojen testaaminen eri olosuhteissa ja asettaminen keskinäiseen arvojärjestykseen järjestämällä käytännönläheiset testit eri merkeille ja kokoluokille?Löytyykö katetta myytille ,että pieni kone on paras vaihtoehto ensiharvennuksille ,ja että keskiraskas kone on olosuhteisiin liian iso? Luonnollisesti taloudelliset tekijät tulisi huomioida valintaa tehtäessä ja soveltuvuus myös tarvittaessa hoitamaan kaikki hakkuut harvennuksista päätehakkuuseen.
Tuleehan niitä ennakkoraivauksia ,kun nykymalli tuottaa vain elinkelpoisia vesakoita ,metsistä ei niin väliä.
Kun ne pari taimikohoitoa tehdään oikealla hetkellä ,ennakkoraivauksen tarve on olematon ja vähäisen risukon sietääkin ,kun on riittävästi puustoa hakattavaksi.
Toki tukiehtoja voisi tarkentaa siten ,että tuki ohjataan suoraan raivauksen toteuttajalle eikä maanomistajan tilille pönkittämään kantohintaa. Tuki on alunperin tarkoitettu kattamaan kasvaneita työkustannuksia.
Metkassakin on biologisten tekijöiden vastaisia ehtoja. Metsäyhtiöillä ei ole näitä rajoitteita ,jotka toimivat järkevää kokonaisuutta vastaan. Miksi siis kasvattaa puustoa tukiehtojen vuoksi , kun normit eivät ole käyttökelpoisia ja johtavat huonompaan lopputulokseen..
Metsässä seurataan puuston latvusten kuntoa ja tehdään havainnoista toimenpiteitä tukevat johtopäätökset. Tukiehdot on laadittu keskiarvojen perusteella ,joten ne soveltuvat huonosti kirjaviin olosuhteisiin. Metsäpalstaa on kuitenkin käsiteltävä yksilönä ja yksilön tarpeiden edellytyämällä tavalla. Tämän ammattimaisesti toimivat ovat oivaltaneet.
Tuet ovat paikallaan niissä tapauksissa ,joissa korjataan edellisen omistajan laiminlyöntejä. Muualla niitä ei tarvita hämärtämään toimintaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Nythän on tilanne jo sellainen ,että sitä enemmän tukea annetaan ,mitä syvemmälle allikkoon on omien toimien/ toimimattomuuden tuloksena ajauduttu. Kannusteina tukien taimikonhoitoon pitäisi riittää. Myöhemmät tuet ohjaavat vain huonoihin käytäntöihin ja kokonaisuus huomioon ottaen vääriin valintoihin.
Kaikki lähtee töiden oikeasta ajoituksesta ja tekotavasta. Montako taimikkoa onkaan jäänyt heitteille pelkästään katteettomien odotusten vuoksi? Jos tarjotaan toimenpiteisiin kannustavia porkkanoita liian myöhäiseen ajankohtaan ja tuen saamisen edellytyämät rajat eivät sovi yhteen biologian lakien kanssa , on lopputulos se ,mitä nyt ihmetellään. Kun vielä lisätään vaatimuksia kaluston suhteen vähäisellä kokemuksella , on soppa valmis…ja sakea.
Pilalle menneitä ja hoidon puutteista kärsinetä kohteita ei saada enää kuntoon millään poppakonsteilla. Kaustoa ei kannata hankkia erikseen laiminlyötyjä kohteita varten. Tehdään niillä ,mitä on siinä vaiheessa ,kun on riittävästi otettavaa. Ajankohta voi tosin venähtää kymmenen vuotta ja kasvatuskelpoinen puusto huveta tänä aikana. Sen riskin mo kuitenkin ottaa jättäessään taimikot hoitamatta.
Koneellinen th! Kyllä ,mutta oikea kapine on raivaussaha. Laitteen voi jopa saada kuoletettua ja sille on helpompi löytää kuski. Tervekätiseltä mo:ltakin homma luonnistuu. Tehojätkä=>konkurssi eikä kitkemtälaitteistakaan ole kuulunut mitään alkuhöyrähdyksen jälkeen.
Muuten olen samaa mieltä siitä ,että taimitiheyttä voi vähän laskea ja antaa luonnon joitaa täydennys. On kuitenkin pidettävä huolta siitä , että taimi ei tarvitse kilpailijaa 2,5 metriä lähempänä missään vaiheessa.
