Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ei kärsi olla lainkaan aluskasvosta ,jos halutaan menetelmän toimivan.
Totean , Jean S:lle , että toimisin kuten esitit. Koneet on järeämpiä puustoja varteen. Kun velä toistaiseksi tuet ovat käytössä ,kannattaa purkaa aktiivisesti rästejä ja työllistää ne koneet ,joita on tarkoitusta varten hankittu. Edellinen energiabuumi teki mahalaskun ja kalustoa ruostumaan sen seurauksena. Niin tulee käymään nytkin.
Tehtyä (tekemätöntä) ei saa tekemättömäksi , mutta suhtautuminen taimikonhoitoon ja sen ajoitukseen on saatava muuttumaan. En pidä lainkaan hyvänä asiana ,että vielä tänäkin päivänä saa lukea uutisia ,joissa kannustetaan jättämään taimikot oman onnensa nojaan ja hoitamaan syntyvä sotku tulevaisuudessa koneella kemeratuen valuessa siinä vaiheessa osaksi kantohintaa ja työn toteuttajan jäädessä vaille riittävää korvausta työstään.
Olen nähnyt ilokseni kehitystä toiseenkin suuntaan ja soisin näkeväni jatkossakin . Ammattimaisesti hoidetut taimikot kasvavat huimaa vauhtia niillä kenoilla ,joita olen mainostanut.
Puukille on todettava ,että taloudelliset vaikeudet eivät videon kaluston kohdalla ole realisoituneet vielä. Metsä on kuitenkin jo pilalla ja kuvan kaltaiset työmaat vievät ennemmin tai myöhemmin yrityksen suoritustilaan.
Jos en ihan väärin muista kuvan alustakoneen valmistajalle tuli hiljakkoin seinä vastaan. Sama kohtalo on ollut muutamilla muillakin.
Jos energiahomma kannattaisi ,sen pitäisi näkyä koneen valmistajien kohdalla vakaina markkinoina. Kernaasti näkisin yritysten menestyvän , mutta videon olosuhteet ja käytetyt laitteet eivät vakuuta tällä kokemuksella.
Tilanne ei ole muuttunut miksikään siinä suhteessa ,että motoa ei ole tarkoitettu töhin ,joissa raivaussahallakin pärjää . Ja toisaalta ,mitä aikaisemmin raivauksen tekee ,sitä vähemmällä työllä selviää.
Kannattaa muistaa sekin ,että kasvatettaessa puusto aktiivisin toimin reilusti kuitumittoihin , saadaan palstalta kohtuullinen tili ja jäljelle jää riittävän tiheä puusto hakkuun jälkeen. Korjuukin onnistuu ilman erikoiskoneita . Myös puuerä on mitattu moton mittalaitteella siinä jo vaiheessa , kun puut on käsitelty. Puntarit arviointikertoimet jäävät tarpeettomiksi.
Koko puuerästä saadaan vähintään kuitupuun hinta ,vaikka puolet määrästä päätyy energiaksi jalostusprosessin jälkeen. Näin menetellen energia ja lämpö pystytään tuottamaan kustannustehokkaimmalla tavalla.
Nykyinen energiahomma on tehotonta ja sisältää liikaa rukkasenjälkiä ja nekin väärässä paikassa.
Puuki oli tyytyväinen kuvan 2 näkymään?
Jatkuuko mielihyvä 15 vuodenkin päästä ,kun pitäisi harventaa ja saada vähän tukkiakin ja 30 vuoden kuluttua ,kun on päätehakuun aika ja odotellaan 80-90%:n tukkiosuutta saaliista?
Tahtoo nimittäin noista tarpeista jäädä kakkosharvennus väliin ja päätehakkuu keikahtaa reilusti kuituvoittoiseksi ,koska kyseessä on laiminlyödystä taimikosta kehittynyt”hieskuusikko”.
No, tuossa tilanteessa soitetaan tähänastisten kokemuksieni perusteella mhy:n toimihenkilöä ihmettelemään ja toteamaan ,että se toinen firma olisi katkonut puut paremmin ja saanut enemmän tukkia.?
Vuosien varrella on herättänyt suurta pahennusta ,kun olen maininnut ,että paikalta poistuminen on varteenotettava vaihtoehto , kun korjuukelvoton palsta tulee vastaan. Syyttävä sormi oli heti tanassa ja uho päällä ,että kuski hakkaa eikä kitise. Nyt ovat hakanneet… kitisemättä.
Entistä enemmän näyttää tulevan vastaan työmaita ,jossa työntekijä toimeen tarttuessaan kiipeää samalla tuolille ja virittää rasvatun köyden kaulaan. Voimattomana sitten odottaa ,kuka potkaisee ensin tuolin alta , työnantaja, pomo vai maanomistaja.
Meniköhän koneella liian harvaksi jo tuossa vaiheessa. Omat kokemukseni reilun 20 vuoden takaa vastaavasta tuovat mieleen ,että meni. No …yksimieinen tuomio on odotettavissa. Ammattitaidottoman motokuskin syytä kaikki.??
Itse asiassa tein jo tasan 20 vuotta sitten Nisula- videossa näkyvissä olosuhteissa hommia vuoden verran 870/730 yhdistelmällä ja epäilin ongelmia tulevan vastaan jo tuohon aikaa. Ajatus vain vahvistui reilu 10 vuotta sitten tekemäni kolmen vuoden työrupeaman aikana ,jolloin käytin vastaavaa menetelmää. Ihmettelen ,miksi edelleen halutaan lyödä päätä seinään.
….muuten… raivaussahan jäljiltä ei näy ajouria..
Sattui olemaan kierrettäviä suokuvioita välissä.
Ja mitä 70- lukuun tulee , minä tein harvennukset siihen aikaan moottorisahalla ja puut ajettiin hevosella. Edellä mainitussa tapauksessa olin töissä yli 3 metriä leveällä koneella ,joka on kyseisen konemerkin tuoteperheen pienimpiä, ei edes keskiraskas.
Vielä yksi konkreettinen esimerkki siitä ,että ajourat on tehtävä palvelemaan myös seuraavaa suoritusta kuviollla.
Kohdalleni osui talvileimikko ,jonne piti mennä edelliskesänä vähän pienemmällä kalustolla korjatun enskan läpi. Suositus tietysti käyttää mahdollisuuksien mukaan vanhoja uria ja suorinta reittiä.
Enskan korjuussa oli käytetty 1070/810 koneketjua ilman teloja. Urat hakattu lievästi mutkaisiksi ajouran sulauttamiseksi maisemaan.
Mutkat mahdollisitivat juuri ja juuri edellämainitun koneketjun työskentelyn, mutta minulla ongelmat alkoivat jo ensimmäisessä mutkassa. Oli päätettävä , otanko suosiolla puun edestä vai leimata kaksi teloilla ja ottaa molemmat.
Voin tunnustaa ,että ajoura oli ihan oikeasti liian leveä suosituksiin nähden ,kun olin päässyt vajaan kilometrin taipaleen takana olevalle talvileimikolle. Tähän riitti mutkien oikominen ajokelpoiseksi kalustolle ,joka uraa joutui käyttämään. Reittikään ei ollut suorin mahdollinen , kun edellinen hakkuun toteuttaja oli rakennellut jos jonkinlaisia sigaaneita häivyttääkseen uran maastoon. Takuuseen en mene siitäkään ,pysyikö uran varsi edes lakirajojen sisällä ,mutta muuta tapaa ei voinut käyttää , mikäli se talvileimikko haluttiin hakata.
Sen verran voin lohduttaa ,että esimerkki ei ollut yksityisen maalla. Kerroin esimerkin siksi ,mitä voi seurata ,jos joudutaan käyttämään erikokoisia koneketjuja samoissa maisemissa. Urat on mitoitettava suurimman tarpeiden mukaan. Jos uraa joudutaan levittämään , vaihtoehtoja on vähemmän ja se ainoa vaihtoehto levittää uraa kohtuuttomasti , kun lähimmät puut on jo poistettu.
Siis urat alusta-alkaen riittävän leveiksi ja suoriksi huomioiden myös reunapuiden vaatima tila niiden järeytyessä seuraavaan harvennukseen mennessä.
PS. Ongelmia on varmasti niillä ensiharvennukseen tulevilla nmk-kohteilla ,joilla korjuu on tehty koneellisesti ja kevyellä kalustolla. On enemmän sääntö ,että lakirajat paukkuu ,kun että harvennus onnistuu suositusten edellytyämällä tavalla.
Kehitys etenee siihen suuntaan , että moton havainnointijärjestelät ilmoittavat kuskille , mitkä puut poistetaan. Mikä lienee sitten mahdollisen peitteisyyden vaikutus lopputulokseen. Ura puolestaan määräytyy siten ,että kone mahtuu kulkemaan ilman puustovaurioita. Tähän asti ei ole mahtunut ,kun puustovauriot olivat aiempien vuosien raporteissa ongelma . Samoin urapainumat. Nyt niitä ei esiintynyt juuri lainkaan. Tämä on jäänyt pienemmälle huomiolle.
Jos korjuuvaurioita halutaan välttää , on palstalla mahduttava reilusti liikkumaan. Pilkkujen viilaamiseen ei ole aikaa. On turha tunkea tuuman pulttia puolen tuuman reikään ja hokea ,että pakko sopia ,kun on vihitty.
