Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Palautetaampa vielä mieliin mäntyjen istuttaminen liian rehevälle maapohjallle ja samoihin aikoihin tehty ohjeistus nopeaan istuttamiseen. Se tuleva rehevälle pohjalle vinoon (nykäsasento) istutettu männikkö on nyt tulossa päätehakkuuvaiheeseen. Tukkiainesta saa hakemalla hakea ,vaikka palstat on harvenneltu kahteen kertaan tähän mennessä. Syyllisiä huonoon tukkisaantoon on ,kuten tavallista, hirvet, metsäyhtiö ja osaamattomat ja ahneet motokuskit.
Vähän tuoreempi versio tästä on energiapuukorjuuseen tähtäävä hoitovapaa kasvatustapa , jossa raivaussahaa ei käytetä ja kertyvästä risukosta otetaan vain rahat. Jälleen ollaan ”tutussa”tilanteessa ,kun lopputulos ei miellytäkään. Syypäinä ….kuinkas ollakaan….. hirvien lisäksi metsästäjät , ahneet sellufirmat ja urakalla hakkuuta tekevä liian iso moto.
Hirvikanta on vähentynyt lähes kolmanneksen viidessä vuodessa ja huippuvuosien lukemista ollaan alle puolessa. Pyyntilupia nyt päättyvälle kaudelle oli haettu 12% edelliskautta vähemmän ja tämänhetken reaaliaikaisen tilaston perusteella lupien käyttöaste jää alle 80%:iin . Jokainen tehköön päätelmänsä sen perusteella . Onko viisasta enää toistaa vanhoja mantroja ,että ei voi sitä eikä tätä. ”Saa ,kun tahtoo ja voi ,kun viitsii”!
Urakalla tehdään myös sen takia ,että on saatava asiakkaan kanssa sovittu kuukausikiintiö täyteen. Kun puuta ei kerrykään arvioitua määrää normaaliin tahtiin ,lisätään kierroksia. Taksa laskee ,jos kiintiö ei täyty riippumatta siitä ,pitävätkö arviot leimikoiden hakkuukelpoisuuksista ja puumääristä paikkansa.
Urakka koskee yrittäjää. Harvemmin motokuski kuitenkaan saa harvennuksilla urakkapalkkaa. Kiristää vain tuntipalkalla tahtia .
Miksi istuttaa koivua. Riittää ,kun jätät yhden rauduksen muokattuun aukkoon hehtaarille. Tarvitsee vain raivata liiat vesat pois ja hirvillekin jää osansa. Mitä olen enskoja harvennellut on hirvi hoitanut osuutensa ,mutta ne liiat koivut ovat edelleen pystyssä riukuuntumassa ja hidastamassa istutetun puuston kehitystä.
Toki voi hirvillä pelottelua jatkaa ,mutta se pelottelu vaikuttaa valitettavasti enemmän mielipiteisiin ,kun hirvi antaa oikeasti aihetta. Väärän puulajivalinnan aiheuttaakin ihminen, ei hirvi.
Entäpä ,jos taimia on istuteltu alunperin vähän suuremmilla väleillä? Urat levenevät tästäkin syystä väkisin , kun uralta poistettavasta puusta seuraava on kauempana.
Oma lukunsa ovat aukkoiset tai muuten epätasaisesti kehittyneet metsät. Jossakin kohtaa runsassti puita ja laajoilla alueilla niukasti. Ajoura on kuitenkin tehtävä koko kuviolle. Jos luonnostaan vähäpuinen osuus sattuu otantaan (tai useita) voi tulos olla alle lakirajan ,vaikka ei olisi otettu yhtään runkoa uran ulkopuolelta.
Eihän siitä hoitamattomasta maksetakaan ,mutta siinä vaiheessa mukaan tulee kemera , jonka avulla hetkellinen tulo hehtaarilta hilataan hoidetun harvennuksen hehtaarituloa korkeammaksi. On järkkyttävää kuunnella ensiharvennuskauppoja suunnittelevan suusta ensimmäisenä:”Saako harvennukseen kemeraa?” Jos vastaus on ei , jää harvennus tekemättä.
On toisaalta huomattava ,että kuitupuun hinnassa tuijotetaan keskihintaa. Sitä varotaan paljastamasta ,paljonko hyvästä tai huonosta erikseen maksetaan ja toisaalta paljonko niitä huonoja jää kauppatoiminnan ulkopuolelle. Hyvät leimikot kelpaavat aina ja hinta on myyjällekin mieleinen . Ei välttämättä näy numeroina kauppakirjassa ,vaan murskeena tiellä ja parempana palveluna ostajan taholta. Sekin on selvää ,että hoidetut kohteet eivät päädy metsäkeskuksen” protestilistalle”.
Muistaako jätkä ,mitkä on ”pillarin telat”? Ne, mitkä minulla oli alla ,painuivat tasaisesti koko metrin matkalta. Pito-ominaisuuksia voisi käydä testaamassa juuri tällä hetkellä. Esimerkkinä voin kertoa tapauksen ,jossa yli 40 vuotta koneita työkseen siirtäneellä kaverilla luiskahti lavetin keula ojaan ajokone kyydissä pääkallokelillä. Kone alas ja lavetti ylös. Sen jälkeen siirtämään pillarinteloilla kengitettyä ajokonetta loppumatka ajamalla työmaalle. Kolme kertaa ehti suistua ojaan kilometrin matkalla. Ei oikein pitoja ollut. Sama vaiva esiintyy jäisillä polanteillakin. Kokeneestakin kuljettajasta voi tulla matkustaja ja jälkiä voi vain arvailla.
Panun kysymykseen vastaan , että kaikissa motoissa viimeisen 18 vuoden ajan ovat telat olleet keskeytyksettä alla koneen vaihtumiseen asti kesät talvet. Viimeisimmät metrin-levyiset ja kaikissa teleissä.
Ajokoneissa teloja voidaan tarvittaessa riisua ja laittaa päälle ja kuljettaa kuormatilassa. Motossa tätä mahdollisuutta ei ole. Siis aina päällä. Kohteet voivat sisältää sekä kantavia ,että pehmeämpiä kohtia vuorotellen. Varusteet sen mukaan.
Tuo mainittu leveys on tainnut muotoutua pakon sanelemana. Itse sain lopullisen varmuuden siitä ,että ajoura on riittävän leveä ,kun ajokonemiehen juurineen kaadetut kolhitut rungot uran varsilta eivät täyttäneet vatastopaikan reunoja. Aika selkeää viestintää siitä ,onko ura riittävän leveä. Pikkuisen vaati harjoittelua arvioida leveätelaisen kymppipyörän vaatima tila maastossa. Telavarusteinen kahdeksanpyöräinenkään ei solahda iha siitä välistä ,mistä pelkillä pyörillä kulkeva vehje mahtuu. Tikun nokkaan joutuneiden ajourien risteysten laajeneminen on seurausta kantavien telojen yleistymisestä.
Kaikille ei ole tullut mieleen ,että sinne palstalle ohjaa koneen joku muu esim. kemeratukien toivossa.
Mitä ohjeita kuljettajalle tarjotaan siinä tilanteessa ,jossa kemeraehdot eivät hakkuun edetessä näytä täyttyvän?Esimerkkinä pienistä rungoista kertyvä puumäärä ei täytäkään kemeran minimimäärää ja jää alle 35m3/ha ja tämän seurauksena isäntä jää vaille kaupassa sovittua puiden keräämisestä maksettavaa hehtaaritukea.
Toinen esimerkki on vähän pitkäksi venähtänyt hoitamaton eh. Tässäkin ratsastetaan kemeralla ja maksetaan ennakkoraivaus sen avulla( kuullut puhuttavan). Puusto onkin yllättävän kookasta ja ja on ylittämässä kemeraan oikeuttavan maksimi järeyden.
Tuleeko jälkimmäisessä ohje hakata palsta yläharvennuksena kemeran turvaamiseksi ja ensimmäisessä hakata niin paljon puuta ,että kemeraehto täyttyy ja isäntä on tyytyväinen. Metsä ei kummassakaan tapauksessa jää parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Jos ongelmia myöhemmin ilmenee , otetaankin tähtäimeen kone ja sen kuski. Mikäli taas kemera jää saamatta ,haukut seuraa varmasti. Ollaan tervatulla sillalla ….sekä nokka että pyrstö tervassa.
….tämä nyt vain tällä kertaa…
