Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tuo 20 senttiä on ihan tarpeen seuraavaa harvennusta varten . Ura kapenee vähintään sen 20 senttiä runkojen ja varsinkin juurenniskojen järeytymisen myötä. Fiksu motokuski huomioi myös kasvuvaran.
Kannattaa miettiä ,kummassa hakkuukone Scorpion King ja ajokoneena ”norsu” on paremmin tuottavassa työssä, kiertelemässä jk:ta ristiinrastiin ,vai selkeällä aukolla. Toisesta puuta saa harottua hädintuskin 100 mottia vuorossa ja toisessa on huono päivä , jos jäädään alle kolmensadan.
Vehkeet jk-korjuussa on oltava edellä mainitsemaani luokkaa ,mutta saatavuusongelma voi olla käsillä siinä vaiheessa ,kun jk:n kannalta työ olisi parasta toteuttaa. Rospuuttoaikaan voisi löytyä saumaa ,mutta silloin saa jättää hyvästit orastavalle taimikolle. Se on tiiviisti litassa raiteissa metristen telojen taputtelemana.
Metsäpuolen työntekijöitä ei lomautus naurata. Kun tulotaso on matala ,ei ansiosidonnainen paljon lämmitä. Yrittäjällä pääomaan kohdistuvat kulut pysyvät silloinkin ,kun kone seisoo puomi suorana.
Miksi kukaan ei valvo ajouria? Olisi sekin kriteeristö syytä päivittää. Jos koneeseen vaaditaan telat katavuuden parantamiseksi , se tarkoittaa myös koneen leveyden lisääntymistä.
Sinä aikana ,jonka olen konehommia tehnyt, pyörät ovat lihoneet 40 sentin leveydestä 80 senttiin ja telavarustuksella puhutaan jo metristä. Telat tarjoavat usein vielä yllätyksiä talvikeleillä liukkautensa vuoksi. Kasvanut tilan tarve on otettava tässäkin huomioon.
Telojen hinnalla saisi jo pienen henkilöauton(uuden),joten turhan pantiksi niitä ei hankita
Urat eivät ole ongelma kohteilla , jotka on hoidettu eikä hakkuuta tehdä liian aikaisin. On maanomistajan asia pitää se olosuhdepuoli kunnossa.
Eilen olin puheissa metsää omistavan metsänhoitajan kanssa ,joka oli ihan tyytyväinen scorpparin työhön ja tuloksiin ensiharvennuksellaan. Piti enemmän haasteena ajokoneen onnistumista. Totesin siihen ,että ei taida olla parempiakaan vaihtoehtoja tarjolla nykyoloissa. Jos ei löydy jostain ylimääräistä rahaa ,ei tulevaisuudessakaan.
Myös kemeratuesta riukumetsien hoitoon keskusteltiin. Ei henkilökohtaisesti sitä kannattanut. Piti hyvän metsänhoidon ohjeilla toimimista parhaana vaihtoehtona , mutta huonompi vaihtoehto oli pakko hyväksyä tulevaan metkaan poliittisista syistä.
Näin se politiikka ohittaa biologian ja talouden lait.
Koneyrittäjien tiedotteessa luki joitakin vuosia sitten , että varsinaisen haittaavan aluskasvoksen ohella alaa vaivaa toisen osapuolen henkinen aluskasvos. Siinä riittää kitkemistä. Jätkäkänkin kiukku on peräisin ajalta ,jolloin moto vei metsurilta työt ja tiedonsiirron ja tietojärjestelmien kehittyminen johti pomojen irtisanomisiin tarpeettomina.
Turha konekuskeja syyttää konevalinnoista. Ne tekekevät yrittäjät urakanantajansa ehdoilla. Kuski pöristelee sillä vehkeellä ,joka annetaan alle ja niissä olosuhteissa , jotka kohdalle osuvat.
Vastaan Jannelle ,että toimijoita on iso määrä ja jokaisella toimijalla omat koneketjunsa eikä yhteiskäyttö monissa tapauksissa tule kysymykseen. Tähän palettiin erikoiskoneet (ne pienet) eivät sovi käytännössä lainkaan. Ne joutuisivat toimimaan vielä isommalla alueella kapea-alaisen käytettävyytensä takia. Kaiken lisäksi pienpuuhomma on monesti kannattamatonta tai huonosti tuottavaa. Juuri tämän siirtoruletin vuoksi on päädytty yleiskoneisiin ,joilla voidaan tehdä tilan useampi eri kehitysvaiheessa oleva leimikko yhdellä käynnillä sen sijaan , energiapuut ,harvennukset ja aukot käytäisiin tekemässä eriseen omilla koneillaan. Lavettikilometrejä karttuu viimeisessä vaihtoehdossa rutkasti enemmän . Koneet ja kuljettajat eivät tuota mitään siirtojen aikana. Siirto aiheuttaa vain kuluja.
Tomperin viimeisessä kysymyksessä on vinha perä. Mitä vähemmän reunapintaa suhteessa pinta-alaan ,sitä vähemmän hirville on maistuvia latvuksia ,jotka kehittyvät reunapuuston varjostusen seurauksena. Ajallaan tehdyt varhaisperkaukset estävät myös varjostamista ja pitävät männyntaimet elinvoimaisina tuottamaan maistuvuutta vähentäviä haitta-aineita.
Ymmärrän Jannen pointin. Olen tismalleen samaa mieltä kuolinpesien ja kykenemättömien metsäomaisuuden ”hoidon” seurauksista. Tarvitaan kovempia otteita ja keinoja puuttua ,jos omaisuus alkaa tuhoutua. Näihin tilanteisiin tuki on tarpeen.
Sitä vastaan puolestani taistelen kynsin hampain ,että taimikko tietoisesti pilataan kasvattamalla siellä sinne kuulumatonta tavaraa ja että siihen kannustetaan maksamalla ”aikaansaannoksesta” tuotantopalkkio samalla ,kun työn toteuttaja ei saa edes kulujaan katettua. Turha siihen touhuun on odottaa uusia investointeja ,kun osalla edellisetkin on vielä maksamatta .
Vain sellaiset yritykset menestyvät , joiden kalusto soveltuu laaja-alaisempaan käyttöön.Siitä pitää markkinatalous huolen. Metsänomistajienkin on pikkuhiljaa hyväksyttävä tämä vaihtoehto ja pyrittävä kasvattamaan metsänsä niin ,että puunkorjuu voidaan toteuttaa tehokkaasti. Risukon tuottaminen ei tätä tavoitetta edistä ,eikä ole eduksi ilmastonkaan kannalta .
”Ropsinin” linkittämässä ylen tarinassa pomppasi silmille taas eräs yksityiskohta ,joka sotii kaikkea järkeä ja kokemuksia vastaan. Rästejä toki pitää kannustaa kaikin keinoin hoitamaan , mutta kehottamalla samassa lauseessa jättämään taimikot kasvamaan omillaan tuleviksi rästikohteiksi ,menee kyllä täysin yli ymmärryksen. Rästejä ei pääse syntymään, kun metsässä tehdään kaikki toimenpiteet ajallaan .
Tähtääminen energiapuun tuotantoon taimikossa on kaiken hulluuden pohjanoteeraus. Annetaan tietoisesti taimikon mennä jo osittain pilalle(joskus kokonaan) odoteltaessa riukujen kehittymistä siihen pisteeseen ,että ne jollekin kelpaavat. Pienialaiset kohteet eivät käytännössä kelpaa lainkaan. Korjuu toteutetaan, jos toteutetaan, sopimattomilla vehkeillä. Talouden realiteetit ovat poistaneet maanomistajalle mieleiset vaihtohdot. Vain kookkaampaa kalustoa on tarjolla. Pienempi kalusto on karsiutunut kisassa , kun toiminta on ollut kannattamatonta. Yhteiskunnan tukikin on suunnattu mieluummin taholle , joka saa vaihdettua auton kolmen vuoden välein kemerarahoilla pelkästään kirjoittamalla nimen paperiin ,mutta varsinainen yrittäjä ,joka rästit hoitaa,ei pysty vaihtamaan kulunutta konettaan uuteen, saati palkkaamaan sitä käyttämään osaavaa kuljettajaa heikon kannattavuuden vuoksi. Oppipojan saa ilmaiseksi ,mutta kaveri muuttaa vähän opittuaan työnantajalle ,joka pystyy maksamaan työstä palkkaakin.
Kovasi arvostellaan ajourien vaikutusta puuntuotokseen. Ajourat eivät kuitenkaan tunnu hetkauttavan yhtään ,kun niitä tehdään jo taimikkoon koneellisen nmk:n yhteydessä. Yhtä leveä rantu sinne käytännössä on tehtävä ,kun varsinaisessa enskassakin. Lisäksi urapainumat saavat alkunsa jo silloin ,kun uralle ei kerry riittävästi hakkuutähteitä kantavuutta varmistamaan.
Laskelmien mukaan puolet hakkuun kertymästä syntyy urilta ,joten nuoren metsän kunnostus syökin sen yhteydessä hakattujen urien takia eväät varsinaisen enskan kannattavuudelta. Puolet poistettavasta puumäärästä puuttuu. Sitten ihmetellään alhaisia puuston tiheyksiä , kun enskan hakkaaja yrittää saada edes jotakin kasalle.
