Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Miksiköhän yhtiöiden metsistä ovat kadonneet ylispuu/siemenpuukohteet? Varmasti siemenpuita ja kaksivaiheisuutta käytettäisiin , jos menetelmä olisi toimiva . Nuukailusta maksetaan joskus kova hinta , kun homma ei syystä tai toisesta toimi …ja harvoin toimii.
Neuvoksi… kannattaa pitää kaikki tutkintalinjat auki vielä tässä vaiheessa. Konemiehet ovat tottuneet kusikepin osaan. Muille se voi olla vaikeampaa ,kun tutkinta etenee. Kakku on iso ja siitä riittää kaikille. Nyt on rauhassa selvitettävä ,kuka on ottanut ensimmäisen palan ja kuka suurimman. Koneenkuljettaja ottaa vain , mitä jää jäljelle.
Samaa levyä tuo mehänpoika on soittanut jo yli kymmenen vuotta ,vaikka tilanne on muuttunut valtakunnan tasolla jo moneen kertaan ja viimeiset viisi vuotta hirvikanta on laskenut tasaisesti. Pudotusta kannassa kolmannes kyseisenä aikana.
Suurin osa hirvitalousalueista on saavuttanut aluellisen riistaneuvoston asettaman tavoitehaarukan ,joten asiasta on turha enää isommin elämöidä. Tehdään taimikkohommat huolella ja valitaan kullekin maapohjalle sopiva puulaji. Ei pitäisi olla ongelmia ,jos ei olla ihan talvehtimisalueen ytimessä. Suurin ongelma taimikoiden kehityksessä on edelleen laiska isäntä ,joka ei saa raivaussahaa käyntiin tai ei ymmärrä teettää raivausta muilla.
Gla:n kommenttiin
Tuttu juttu ,kun ennakkoraivattiin reilu vuosikymmen sitten yhtiön männiköitä rospuuttoseisokkien aikana. Sen verran kalliksi tuli firmalle se talonkorkuisten aluskasvosriukujen raivaaminen ,että tänä päivänä ei alluskasvokselle anneta vähäisintäkään mahdollisuutta kehittyä muualle paitsi säästöpuuryhmiin ja purojen varsiin. Ojan pientareeltakin tulee lähtö. On turhaa katsella päivääkään palstallaan enemmälti sellaista tavaraa ,josta ei kehity myytävää puuta. Tosin yhtään siellä esiintyvää puulajia ei voi suositusten mukaan kokonaan hävittää. Suku pitää jäädä ja vähän metsäneläville suojaa.
Raivaus- ja hakkuutyömaat houkuttelevat hirviä. Olen mielessäni pohtinut ,että männiköt ja lehtipuutaimikot kannattaisi raivata jo keväällä ja kuusivoittoiset kohteet syksyllä. Keväällä raivattu vesakko ei enää tuoksu eikä houkuttele talvehtivia hirviä paikalle. Kuusentaimikossa hirvivahinkoja ei synny ,vaikka hirvet sinne eksyisivätkin risuja syömään. Kyseessä ei ole tutkittu tieto. Perustuu kuitenkin näkemääni ja kokemaani. Tuore raivauskohde kiinnostaa hirviä varsinkin syksyllä ja talvella.
Mitä tulee taimkonhoidon vaikutuksiin puuston kehityksen suhteen , oikeaan aikaan ja riittävän voimakkaana tehdyt raivaukset antavat jopa reilut 5 vuotta pelivaraa harvennuksen toteuttamiselle puuston kasvun kärsimättä. Ylitiheys supistaa ajan puoleen ja vähentää nopeasti kasvatuskelpoisten runkojen määrää latvuksen supistuessa liikaa. Juuristo kärsii samasta ongelmasta ja puusto on myöhemmin alttiimpi luonnontuhoille .
Lukijoiden kuvissa vajaa kolme vuotta sitten esittelin ”enskaa” jossa hehtaarikertymä oli yli 100 mottia hehtaarilla. Kohde jäi vielä paikoin tiheäksi. Vieressä rajan toisella puolella kasvoi enrgiapuukorjuun ”kärsinyt” harveikko , jonka tulevaisuus näytti huonolta . Heti sen vieressä kasvoi koivuviidakko odottamassa toimenpiteitä eli sama linja kasvatusstrategiassa jatkui. Toisen tilan metsänhoidollinen tila oli saatu aikaan kemeravetoisesti ja toisen ilman kemeroita samassa ajassa. Mikä hinku on valita se huonompi vaihtoehto?
Eikä aurat liiku ,jos ei ole minimimäärää lunta.
Harvennuksille perustasoksi satalitraiset rungot ja vähintään 50 motin hehtaarikertymä, joka olisi todennettavissa ennen hakkuun aloittamista. Olisi aika selkeä tavoite eikä olisi tarvetta parranpäristelylle sen koommin. Saattaisi aktiivisuus taimikoissakin parantua ilman eri komentoa. Järeyteen paerustuvalla runkohinnoittelulla sastaisiin toimintaan vielä lisää boostia.
