Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kohteiden ehdot voivat olla nuo ,mutta niiden kannattavasti tapahtuva korjuu on vain unelma. Eikö vieläkään jo taimikkoon tehtävä ajoura huoleta ,eivätkä suuresta puuston tiheydestä syntyvät korjuuvauriot ole opettaneet mitään?
Jos tuki päätyisi edes sotkun siivoajalle ,voisi löytyä tekijöitäkin. Tuen suuntaaminen taholle ,joka on töitään laiminlyömällä sotkun aiheuttanut takaa ,että ongelma vain paisuu. Viiden tai neljän litran raippoja saa kerätä aika /mahdottoman monta 35 mottiin. Voi olla ,että siinä vaiheessa monet taimikot ovat jo aukkoja. Tuki pystyrisujen keruulle … EI JATKOON!
Annelin loppupäätelmän kerroin avoimesti jo yli kymmenen vuotta sitten muutaman kerran kokoontuneessa ryhmässä ,jossa oli edustus metsäkeskuksesta , Mhy:stä ,MTK:sta, koneyrittäjistä ,metsäalantyöntekijöistä ja metsäopetuksesta ja kahdesta suurimmasta metsäyhtiöstä. Olin nähnyt orastavat ongelmat jo siinä vaiheessa ja sain aloitteellani em tahot kiinnostumaan tulemaan yhteisen pöydän ääreen. Asiat vain etenevät liian hitaasti kantapäitä kulutellen.
PS. Tuki varhaisemmalle taimikonhoidolle lienee sen toiminnan tuloksia ja ainakin yhden piiripäällikön firmassa taimikot ja metsät hoidetaan ripeästi ihan biologisten vaatimusten perusteella. Kasvulle tarjotaan riittävä tila alusta-alkaen monimuotoisuutta unohtamatta.
Tuotostappioihin.
Tarkastettujen kohteiden joukossa oli leimikoita ,joiden puusto oli pientä ja ehkä myöskin kehityskelpoisuudeltaan heikkoa. Kun pelkkä ura raapaistaan kyseisille harvennuksille , on seurauksena vajaapuustoisuus huomattavasti herkemmin ,kun hoidetulla ja sopivaan aikaan käsitellyllä kohteella . Kyseessähän on tuolloin vasta taimikko.
Tuohon ajoura-asiaan otin joskus kantaa ihan kuvan kera. Kyseessä oli silloin kovasti mainostettu koneellinen nuoren metsän kunnostus energiapuuhakkuuna. Kysyin ,mitä tekemistä ajourilla on taimikossa? Kukaan ei ottanut tuolloin kantaa uran metsän tuottoa alentavaan vaikutukseen. Ura on kuitenkin tehtävä ja suunniteltava jo tuossa vaiheessa niin ,että se palvelee korjuuta sellaisenaan koko puuston kiertoajan.
…että kapeampaa uraa sitten ja haamu-uria pieniä hakkukoneita varten…Tässäkään ei kannettu huolta siitä ,että esim. kokopuuna valmistettu puutavara vaatii reilusti kuormatilaa ja kuormasta tuli oksaisuuden takia kuormatilaa leveämpi. Ihan reilu ajoura oli siis pakko tehdä sinne taimikkoon ja se mainostettu pikkuvirveli hakkuussa teki vielä erikseen oman väylänsä(haamu-ura) 9 metrin päähän varsinaisesta ajourasta.
Kukaan ei valittanut urien nuorelle metsälle aiheutuneista kasvutappoista ,kun metsästä saatiin enegiapuuta ja kemerat pönkittämään kantohintaa. Nyt käännetään katseet ”liian isoihin” koneisiin lähes samassa tilanteessa, vaikka ylimääräinen ura varsinaisten ajourien välistä on jäänyt pois ja selvitään yhdellä uralla ,joka vie käytännössä vähemmän pinta-alaa haamu-uramenetelmään verrattuna.
Onkin kysyttävä ,onko metsiin menty ennen aikojaan energiapuun ja kemeran perässä. Tuloksista voidaan päätellä ,että on. Mutta väitteeseen ,että koneet ovat liian isoja ,on vastattava ,että eivät ole. Ne ovat tarkoitukseen sopivia , kun korjuuseen ei tarjota liian pieniä puita tai hoitamattomia palstoja.
Työohjelmassa tarkistusmittausosiossa löytyvät suositustiheydet puulajeittain eri kasvupohjille. Jos kuljettaja poikkeaa suosituksesta (runkoluku) , järjestelmä ilmoittaa välittömästi virheestä silloin ,jos on harvennettu liikaa. Tämä jää myös muistiin. Kuljettaja korjaa toimintaansa tiedon perusteella. Koealoja on otettava vähintään päivittäin ja jokaisesta leimikosta. Tämä pitäisi olla ihan rutiini toimintaa jokaisella toimijalla. Työ tehdään niistä tarpeista ,joita on tarjolla.
Jos vaaditaan erityisesti ,että jonkun rajan yli tai ali ei mennä ,täytyy olla tarkat tiedot myös kohteen lähtötilanteesta. Tuntuu kuitenkin olevan ylivoimainen rasti tarjolla olevista kohteista päätellen määrittää ,että onko ensiharvennus edes ajankohtainen . Mikäli palsta on hoidettu hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaisesti ja harvennusjankohta oikea, voi kernaasti asettaa ehdot ,että sama käytäntö jatkuu harvennuksessakin.
Ihmettelin ,kun MTK:n lakimies/ ylen uutinen kehotti vaatimaan kauppakirjaan erillistä vaatimusta noudattaa hyvän metsänhoidon suosituksia. Ne ovat jo käytössä kauppakirjassa ilman eri komentoa . Se vain puuttuu kauppakirjasta,onko metsänomistaja itse noudattanut suosituksia. Vasta sen jälkeen voidaan vaatia samaa muilta. Harvennuksen jälkeiset tiheyssuositukset toimivat vain hoidetuilla kohteilla ,joka on mainittu ihan erikseen suositusteksteissä.
Ylen uutisessa mainittu kemerakikkailu harvennuksessa poistettavien runkojen kohdalla oli minullekin uutta. Kemeraehtojen takia ei käsketty työurani aikana kertaakaan ottamaan tai jättämään puita. Hyvän metsänhoidon suosituksia noudatettiin , jos palstalta löytyi elementit siihen. Muutaman kerran isännän talousvaikeudet heijastuivat ostotoimihenkilön välittäminä harvennusvoimakkuuteen.
Pakolliset koealamittaukset leimikoilla ja tietojen syöttäminen järjestelmään varmisti ,että oli toimittu oikein . Jos puita oli vähän ja nekin huonoja tai pieniä , napattiin kohteesta kuva leimikkotietojen liitteeksi. Nyt taitavat ottaa videonkin tarvittaessa. Siitä löytyi selkänoja mahdolliseen poikkeavaan menettelyyn sillä kohtaa.
Edelleen mahdollisia epäselvyyksiä ratkottaessa voidaan yksittäisten runkojen paikka ,koko ja niistä tehdyt pöllit jäljittää leimikon tiedostoista puulajeittain. Eli kun kanto löytyy ,voidaan tiedostosta hakea ,mitä sen päällä on seissyt. Tämä voi tulla yllätyksenä niille ,jotka yrittävät jälkilypsyä vajavaisen tiedon tai luulojen perusteella.
Palataan vielä ylen uutisen metsäkoneenkuljettajan kommenttiin valvonnasta. Hän ei sitä pelännyt. Toivoi vain ,että asioita käytäisiin toteamassa paikanpäällä hakkuun ollessa käynnissä. Ei pitänyt siitä ,että käydään ihmettelemässä tuloksia vasta hakkuun jälkeen. Ajatteli varmaan ,kuten moni muukin ,että myös leimikon lähtötilanne ja olosuhteet vaativat fyysistä läsnäoloa myöhempien arviointien tueksi.
Nyt näyttää MTK:kin lukinneen ristikon vain kahteen maaliin , motoon ja motokuskiin. Mielestäni kaikki tutkintalinjat ongelman systä tulisi pitää avoimina. Kemera ,maanomistajien aktiivisuus/passiivisuus, tavoitteellinen energiapuunkasvatus , ja mhy:n energiabisneksen mahdollinen vaikuttaminen neuvontaan olisivat asioita ,joita pitäisi tarkastella kriittisesti korjuun toteutuksen ohella.
Koneet siirtyvät leimikolta toiselle siinä järjestyksessä ,kun edellinen loppuu. Yrityksellä usein monta koneketjua ,jolloin leimikon hoitaa ensimmäinen vapaa ketju. Kuskeja ei juurikaan voi valita ajokoneista puhumattakaan. Ne kulkevat usein hyvinkin eri tahtiin. Minuakin seurasi jopa viisi ajokonetta saman kuukauden aikana.
Kyllä Jessellä riittää vielä oppimista. Järeitä raivaustoimia ei juurikaan tarvita ,kun taimikot kasvatetaan alunalkaen suositustiheydessä. Onko vaikea ymmärtää ,että se ylimääräinen puuaines vie kasvatettavaksi aiotuilta puilta kasvuvoimaa ja pienentää puista saatavaa tiliä sitä kautta. Hakkuussakin pienet koivunlirvakkeet ,joista saadaan vain yksi kymmen-litrainen kuitupölli, hidastavat hakkuuta ja alentavat helposti puuston keskijärryden alle 50 litraan/ runko. Jesselläkin meni ainakin yhdellä kohteella ,joka joutui metsäkeskuksen syyniin , 40-litraiseksi. Onneksi siltä osin oppi meni perille siinä kohdassa ,että korjuun raja kulkee 50 litrassa , vaikka tuoreeltaan oli toista mieltä.
Jesse ei ole ymmärtänyt sitäkään ,että ylitiheys aiheuttaa ennenaikaisen latvuksen supistumisen ,josta puolestaan seuraa ,että puusto on pakko harventaa ennen aikojaan. Puut ja niistä sastava tili ovat ohuita. Raivauskin on tehtävä raskaimman jälkeen ennen hakkuuta , kun ainespuun mitat täyttämättömät rungot lakaistaan maahan. Hakkuun tuloksiakin pääsee seuraamaan helposti metsäkeskuksen ”protestilistalta” , kuten viimeaikaisista uutisista olemme nähneet.
PS. Edellä mainitsin , että hakkuu joudutaan tekemään ”ennen aikojaan”. Tämä ei luonnollisesti tarkoita ,että vuosissa , vaan järeyden suhteen. Oikeassa tiheydessä kasvatettu metsä olisi voinut olla harvennettavissa jo aiemmin.
Gla sisäistänyt ,miten hakkuutyö saadaan onnistumaan. Toki nuo raivaukset voi tehdä jo huomattavasi aikaisemminkin ,jolloin selvitään vähemmällä työllä ja saadaan harvennustyömaan puut kasvamaan hippusen paremmin jo ennen harvennusta. Maan kasvupotentiaali kannattaa suunnata kavatettavaksi tarkoitettuihin puihin jo taimikosta alkaen. Rikkaruohoja ei kasvateta pellollakaan ,jos pyritään kunnon satotasoihin.
