Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Seurojen yhdistymisen seurauksena tehtävä maanvuokrasopimusten uusiminenkaan ei ole läpihuutojuttu. Olimme ko tilanteessa muutama vuosi sitten. Vanhoja sopimuksia purkautui ,kun maanomistajat halusivat vain ”vanhoja tuttuja” metsästäjiä mailleen. Nyt ne vähäiset tututkin ovat jo maan povessa ja alueet pysyvät vuokraamattomina.
Monet perikunnatkin lopettivat vuokraamisen ”uusien tuulien” vaikutuksen seurauksena. Seuraava uhka onkin se ,löytyykö vuokralle maksajia niissä tapauksissa ,joissa vuokra on maksettava. Yhtiöt perivät vuokraa ,mutta kuihtuvalta seuralta loppuvat maksuhalukkaat. Halukkuus vähenee siitäkin syystä ,että on alueita ,joilla on jo todettu riistakannat niin alhaiseksi ,että metsästäjät eivät koe saavansa vastiketta rahoilleen. Mikäli metsästysalueet koostuvat suurelta osin yhtiöiden maista ja metsästäjät vähenevät jo luonnostaan, vuokrien periminen kiihdyttää tätä kehitystä. No rahamiehiä tilalle?? Eivät tule ,jos metsästettävä on vähän. Eivät sijoita rahojaan turhan pyytämiseen . Menevät sinne , missä riistaa riittää.
.. ja mikä olisi vaikutus vientitaseeseemme ,jos maastamme vietäisiin vain tukkipuista tehtyä sahatavaraa. Sahatavaran osuus näytti olevan vain 12% puunjalostusteollisuuden viennin kokonaismäärästä. Suurin osa tuleekin niistä ”höttöpuunsta” tuotetuista jalosteista…
…jälleen monta osoitusta siitä, että Perko on veikannut väärää hevosta
Numpille
Eipä ollut asutuksesta tietoa lähimaillakaan. Kohteena oli laaja hyvin hoidettu metsäalue.
Visan tapauksessa kyseessä ovat tähän asti olleet varsin suojaiset ja runsaasti ravintoa sisältävät kohteet. Piilopaikkojakin on runsaasti ,jos raivauksiin kuluu keskimäärin 9,6 litraa bensaa hehtaaria kohti. Nyt kookkaina raivattujen vesojen kannot tuottavat uutta vesakkoa ,joka pitäisi vahinkojen vähentämiseksi jo kiireesti poistaa. Mutta viisi vuotta niitä Visa kuitenkin joutuu kasvattamaan saadakseen metkat rahoittaakseen seuraavan autonsa vaihdon. No siitä seuraa tietysti ,että hirvi kiittää ja voi hyvin.
Pankkilupien suhteen täytyy olla selkeät säännöt. Tähän asti näillä kulmilla on noudatettu käytäntöä ,jossa vasoja on oltava nurin vähintään puolet saalismäärästä ennen,kun pankki aukeaa . Noilla ehdoilla ei ole ollut ongelmia lupa on irronnut puhelinsoitolla parissa minuutissa. Yhteisluvan ”puolivälin palaverissa” kokous päättää siihen mennessä kertyneiden havaintojen perusteella onko tarvetta käyttää pankkilupia vai ei. Vahinkojen torjumiseksi pyydetty pyyntilupa on aina irronnut.
Täällä keskusteltiin paikallisten metsänomistajien osallistumisesta metsästykseen. Miten silloin pitäisi toimia ,kun halukkaita ei ole eikä ole ollut vuosiin? Entä silloin ,jos metsää omistava ei omaa edes kykyä johtaa saati osallistua hallintoon? Tämä on kuihtuvien kyläseurojen ongelma eikä tilanne tule tästä korjaantumaan.
…ja vielä koirien käytöstä
Hirvikantaa ei todellakaan pidetä korkealla koirien takia. Koira on se tekijä ,jolla hirvikantaa voidaan pitää edes jotenkin kurissa. Väitän ,että tavallista korkeammaksi paikallisesti paisunut hirvien määrä johtuu enemmänkin toimimattomista koirista tai niiden liian pienestä määrästä metsästysurakkaan nähden. Kun tulosta ei synny , alkavat metsästäjien rivitkin talven lähestyessä harventua. ”Peliväsymys” keskeyttää jahdin.
Visalle voin kertoa ,että kun tuntee olosuhteet ,joissa hirvi ja hirvikärpäset viihtyvät , on mahdollista välttää kohtaamasta niitä. Visa on kyllä auliisti kertonut ,miksi hirvikärpäset viihtyvät Visan tiluksilla. Kun on reilusti ravintoa ja riittävästi suojaa ,hirvet pysyvät niissä olosuhteissa pidempiä aikoja ja tuovat mukanaan kärpäsetkin.
PS. Marjastan yhtiön metsissä. Niissä on ollut aina vähemmän hirvikärpäsiä. Nuoressa männikössä kasvoi mäntyjen lisäksi vain varpuja ja metsämarjoja. Harmittaa ,kun en käynyt marikolla paria viikkoa aiemmin. Mustikoita olisi ollut tarjolla runsaasti. Osa kelvollista tavaraa vieläkin.
Keräsin tänään reilut kaksi ämpäriä puolukoita viisi vuotta sitten ensiharvennetusta männiköstä suolammen tuntumasta. Vain yksi hirvikärpänen häiritsi ”toimitusta”. Eli kokonaissaldo kaksi hirvikärpästä kahdeksaa puolukkaämpäriä kohti.
Poikani koki lievää hirvikärpäsriesaa viiko sitten selviytymiskisassa Savonlinnassa ja kuluneena viikonloppuna Mäntässä. Toisessa tapahtumassa 26 tuntia metsässä ja toisessa kuusi tuntia. Taisi kuitenkin mahtua kahden käden sormiin hirvikärpäsmäärä molemmissa tapahtumissa. Kaukana ollaan huippuvuosien hirvikärpäsmääristä.
Vastaan Gla:lle ,että mikäli suurpetojen kannanhoidollinen metsästys olisi edennyt käytäntöön, olisin voinut vielä jatkaakin hirvijahtia ainakin pari kautta , jonka ajan ampumakoesuoritus on voimassa. Minulle riitti päättäjien kyvyttömyys! Voisivat muutkin siirtyä tauolle, kunnes laki saadaan toimivaksi . Muuten asia ei korjaannu koskaan. Parempi kerta rytinä, kun ikuinen kitinä!
Oli jälleen uutinen koiravahingosta. Susi oli hypännyt tarhaan ja repinyt koiraa pahoin. Onneksi koira pääsi pakenemaan koppiinsa ja säilytti henkensä. Kallis ”remontti” ja siitä toipuminen on edessä. Tuskin tulee potilaasta enää metsäkoiraa eikä isäntä varmaa näillä kokemuksella vie enää koiraansa susien syötäväksi.
Gla:n toiseen arvaukseen on todettava, että läskillä ajellaan nykyisin vain huonommilla keleillä. Maastopyörä on pääasiallinen liikkumisväline. Harrastusten osalta ryhmämatkat ja tanssi tulevat täyttämään mukavasti hirvijahdista luopumisesta seuraavat aukot kalenterissa . Junioreiden jääkiekkopelejäkin on mahdollista seurata paremmin.” Fanimummo” tuntuu olevan alituiseen lähdössä lasten lapsia kannustamaan. Ei hirvikärpäsiä eikä kärvistelyä sateessa ja pakkasessa. Kalastuskin on kuvioissa järvien jäätymiseen asti.
Luontaisen uudistajan kommenttiin…
Pahin virhe on ripotella koivut koko uudistusalalle. Ne kannattaa jättää ryhmittäin sinne ,missä niille on parhaat olosuhteet. Kolme metriä tulee myös löytyä vapaata tilaa lehtipuusta lähimpään havupuun taimien, muuten havupuulle käy huonosti. Miettisin myös tarkkaan ,jättäkö hieskoivuja jonkun hetkellisen muotivirtauksen takia istutettuja taimia turmelemaan.
