Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Minulle riittää idikaattoreiksi ,että Visa käyttää ”oikea-aikaisiin” raivauksiin lähes 10 litraa bensaa hehtaarilla. Normaalitilanteessa pitäisi kulua vain kolmannes tai korkeintaan puolet siitä määrästä. Koneellisia harvennuksia tehdään pituudeltaan 8 metriseen puustoon, kun onnistuneen taimikonhoidon tuotteita korjataan vasta 13-14 metrin pituudessa ainespuuksi. Tästä huolimatta puiden latvukset eivät ole supistuneet liikaa. Visa kiirehtii latvusten alkaessa supistua jo uhkaavasti.
Visan aiemmin kehumat energiapuuharvennukset kuusikoissa on jo laajasti todettu vahingollisiksi toimiksi nuorten metsien ravinnnetilanteen kannalta. Energiapuuharvennuskin on käytännössä seurausta liian lievistä hoitotoimenpiteistä taimikkovaiheessa. Männiköidenkin energiapuun korjuuta on pidetty huonona vaihtoehtona siitä seuraavan ravinnehävikin vuoksi.
”Varovainen” ja vuosi tai pari myöhässä tehty raivaus suosii myös hirviä ja kohottaa merkittävästi vahinkoriskiä. Tämän Visakin on jo moneen kertaan ”tunnustanut”.
Kummasti vain tuolla UPM:n eikä Finsilvan mailla kasva energiapuuta, vaikka niilläkään taimikonhoitoajankohta ei ole ollut kaikilla kuvioilla aivan optimaalinen. Ei myöskään ole tarvetta rientää hakkaamaan nuorista metsistä puita ennen aikojaan. Ne voidaan kasvattaa rauhallisin mielin siihen pisteeseen ,että saantoakin kertyy. Sama tilanne on osaavien ja ammattimaisesti metsiään hoitavien metsänomistajien tiloilla.
Puuta polttamalla tuotettu lämpö on tällä hetkellä neljä kertaa kalliimpaa verrattuna sähköllä tuotettuun. Ei ihme ,että puuta korvataan kiihtyvällä vauhdilla.
Ainakaan taimikoita ei kannata pilata energiapuutilin toivossa. Kun akuutti puute puusta osuu kohdalle ,käytetään järeää tavaraa, jolla tarpeet on täytettävissä nopeasti. Kokopuukasoja ei tehdä enää kovin merkittäviä määriä pitkin kyliä lahoamaan.
Kysyn vielä, eikö 5000 rekkakuorman vähennys vuodessa jo pelkästään yhden lämpölaitoksen kohdalla Keski-Suomen alueella tarkoita sitä , että puuta poltetaan tulevaisuudessa reilusti nykyistä vähemmän? Sama suunta on muuallakin.
Menekin mukaan se iso sahakin, jossa vierailimme koulutuksen merkeissä, puuta ostaa ja sahaa . Eihän lasten kenkiäkään varastoon tehdä, jos kysyntä supistuu. Sama koskee lyhyitä mittoja puutavaran kohdalla. Sitä tarkempana sahojen on oltava, mitä huonompi on markkinatilanne. Sahataan vain sitä, mistä saa kunnon katteen. Sahan asiakkaat eivät osta tuotetta, josta aiheutuu runsaasti hävikkiä.
Kysyntä kuitenkin määrittää mitä ja miten sahataan. Tehkää runkokauppoja ,jotta ei tarvitse pohtia katkontaa. Määräänsä enempää lyhyitä mittoja ei maailmalle mahdu. Isolla sahalla totesivat joskus, että lyhyitä mittoja ostetaan myyjien mieliksi. Kertoivat myös sen , että eivät tee sitä ihan ilmaiseksi. Kantohinta on alempi niissä tapauksissa, joissa on pakko ostaa kysyntään nähden sopimattomia mittoja.
Visan edellisen sivun kommenttiin hartiavoimin tehtävästä työstä energiapuun korvaamiseksi on pakko yhtyä. Kun Alva Jyväskylässä saa piakkoin valmiiksi pari sähkökattilaa ja lämpöakun , vähenee vuotuinen kaukolämmöntuotantoon tarvittavan polttoaineen käyttö 5000 rekkakuormallisen verran. Uusilla investoinneilla pystytään tuottamaan 30-40% vuoden tarpeista. Huhtikuun ja lokakuun välillä ei poltetaan mitään lämmön tuottamiseksi.
Vettä kaivoon???
Lähitienoolle on suunnitteilla nimellisteholtaan 125 megawatin energiavarasto tasaamaan kulutuksen vaihteluja. Tuolla energiamäärällä Pendoliino kulkisi 12 kertaa Helsingistä Rovaniemelle. Hankkeen takana Helios Nordic Finland oy.
”Patterin” sijoitus on paras mahdollinen. Kyseessä sähkönsiirtoverkkojen risteysalue. Investointi saattaa tuoda muutakin poistiivistä kehitystä alueelle.
