Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ihan vain kainosti kyselen ,miksi sitä ”maahankaatoa” ei oteta käyttöön jo silloin ,kun toimenpide ei ole ylivoimainen toteuttaa, ei liian kallista ja metsä hyötyy toimenpiteestä eniten?? Käytössä on tämän seurauksena myös useampi vaihtoehto raaka-aineen loppukäytön suhteen . Vain hinta ratkaisee eikä tarvita erikoiskoneita. Palvelua on myös varmimmin tarjolla.
Halvemmalla pääsee ,kun ei tee keppihelvetille mitään. Lopputulos on metsän kannalta kuitenkin sama ja vähenevä korjuuporukka saa olla tuonkin aikaa tuottavissa töissä. Tukieurotkin riittävät paremmin lähempänä oikeaa hetkeä tehtäviin toimiin.Antaa siis luonnon hoitaa, kuten tähänkin asti.
Ja kuten Tiirolan Mikko aikanaan totesi vastaavan kaltaisella kohteella/ video :” En antaisi metsäni päätyä tuohon kuntoon!” Siitä hän on pitänyt kiitettävästi huolta tänäkin kesänä helteistä huolimatta.
Sulavasti on jälleen syntynyt kuusikosta koivikko. Ja pilallahan se nuori metsä jo on siinä vaiheessa ,kun keskustellaan kunnon eenergiapuukohteesta.M.O.T.
Häpeällistähän se on kuluttaa kuskin ja koneen aikaa tuollaisessa vitelikossa. Jollakin näyttää olevan enemmän intoa ,kun ymmärrystä.
Aika kieroutunut käsitys tuntuu joillakin olevan urheilun vaikutuksista. Ainakin meillä on onnistuttu kasvattamaan neljä epäitsekästä ja yhteistyökykyistä ihmistä urheiluharrastuksen avulla. Nöyryyttää on myös kertynyt vastoinkäymisten myötä ja sitkeyttä selvitä vaikeuksista. Senkin ovat oppineet ,että yksin ei elämässä pärjää . Kellonkin ovat oppineet ja säännölliset elämäntavat. Ovat aina ajoissa paikalla ja hoitavat työnsä tunnollisesti toisetkin huomioiden. ”Joukkuepelaajia” kaikki viimeisen päälle.
Perkolla ei näytä olevan mitään käsitystä katkonnasta. Puut katkotaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti niin pituuden kun laadunkin osalta. Jos motokuski tekee toistuvasti”mieltymystensä mukaan” , lopputili seuraa varmasti. Jos puolestaan isäntien toiveita toteutettaisiin , olisi seurauksena valtavat röykkiöt hukkapätkiä.
Valistuneet metsänomistajat ymmärtävät asiakaslähtöisyyden merkityksen ja toimivat sen edellyttämällä tavalla. Jk-porukoilta tämä ei näytä onnistuvan millään opilla. Seurauksena onkin monta kertaa tilanne ,jossa tuote jää myymättä ,vaikka se omasta mielestä saattaa tuntua ylivertaiselta. No…tyhmästä päästä saa ruumis kärsiä!
Eilen oli mielenkiintoinen päivä urheilun suhteen. Olin seuraamassa nappuloiden jalkapalloturnausta Lahdessa. Pojan poikani pelaili etelä-suomalaisessa joukkueessa ja tilille kertyi pelkkiä voittoja. Siitäkin lahtelaisesta seurasta ,jonka yhden pojan selkämyksessä luki Apulanta-yhtyeen tutun rumpalin sukunimi.
Turnauksen kuluessa joutui jännittämään ,kuinka Rovanperälle käy ja onko oman kylän kartanlukija wrc-2 luokan voittajan kyydissä. Oli. Samaan aikaan tuli seurattua Iidan jännittävää taistelua maailmanmestaruudesta. Illalla Eemil Helander ”otti omansa” viidellä tonnilla. Kaikkien suorituksiin on vaadittu valtavasti työtä ja uhrauksia perheiden taholta. Omalle osalle jäi vain jännittää ,kuinka käy.
Juniorien tukeminen on tärkeää, vaikka voittoja ei tulisikaan. Verkostoituminen ja yhteispelin harjoitteleminen on tärkein tavoite tulevaisuutta ajatellen. Menestys vain mukava sivumauste. Harvasta tulee ammattilaisia ,mutta naapurin tytön kohdalla se on hyvinkin mahdollista. Toivotaan parasta!
Asiasta kolmanteen… Metsäalalla toimivat isät saavat olla ylpeitä jälkikasvunsa menestyksestä kuluneen viikonlopun aikana. Iida Lehtomäki oli miltei maailmanmestari frisbeegolfissa ja Eemil Helander tuplamestari Kalevankisoissa. Työtä on tehty kovasti metsän ohella myös jälkikasvun parissa. Onnea menestyneille ja heidän taustajoukoilleen!
Jk:n tuloksena puu on hakkuukypsä pitkästä taimivaiheesta johtuen 100-120 vuodessa. Jaksoittaisessa 60-70 vuodessa, mikäli tukkia halutaan. Lisäksi puita on jk metsässä lähes puolta vähemmän verrattuna jaksollisen kasvatuksen metsään samalla ajanjaksolla. Tuottavuudella jk:ta ei voi mitenkään perustella. Kaiken kukkuraksi aukkoisuus lisääntyy ,kun uutta taimiainesta ei läheskään aina kehity korvaamaan kaadettua puuta.
Ollaan edelleen hiljaa siitä tosiasiasta ,että hirvikantaa halusivat alunperin kasvattaa saalisvarmuuden parantamiseksi juuri masnomistajavetoiset seurat. Maattomilla ei seuroihin ollut asiaa ellei omannut paksua rahapussia tai kuulunut paikkakunnan eliittiin. Vasta ,kun tilanne karkasi hallinnasta alkoi maattomiakin päästä seuroihin.
Päätösvalta kannan suuruudesta on edelleenkin pääosin maanomistajametsästäjien käsissä. Maattomia kuitenkin leimataan hirvikannan paisuttamisesta ,vaikka ovat vain mukana talkoossa, jossa toiset määräävät tahdin. Ison talon metsästävällä isännällä täytyy olla kehumisen aihetta . On kiva sanoa ,että meillä hirvikanta on runsas. Toisilla on muut ylpeyden aiheet. Metsästävillä maanomistajilla runsas riistakanta. Visa ylpeilee saamillaan metkatuilla.
