Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gazelli oli kelvoton vehje pienten pyöriensä takia. Jatkuvasti sai olla hinaamassa ylös jorpakosta. Pahimmillaan kolme kertaa päivässä . Elg:iä ja Wisenttiä tilalle. Alkoi työt luistaa.
PS. Kannattaa varautua tilanteeseen ,että edellä mainituissakin on yleensä kantavat telat alla ja leveyttä vähintäänkin riittävästi.
Mhy voisi hoitaa edunvalvontavaltakirjan valtuuttamana sellaisten ihmisten metsäasioita ,jotka eivät halua tai kykene niitä hoitamaan. Moni palsta vaatisi hoitavaa kättä , mutta aloite ja lisenssi tehdä asioita puuttuu.
….ja sitten ne riitaiset kuolinpesät , jotka tappelevat asioista ”viimeiseen miehen” saamatta mitään järkeviä päätöksiä aikaiseksi. Näille pitäisi säätää metsänhoitopakko , että tehdyt metsien uudistustoimet tulisi varmistettua ajallaan. 30-vuotinen sota ehtii pilata monen metsikön tulevaisuuden. Metsät ikääntyvien käsissä ovat pommi ,joka kaipaa purkajia.
Kun energiapuuhakkuut aloitettiin 20 vuotta sitten , olin mukana UPM: n toimistolla tilanteessa ,jossa sovittiin ,että työ tehtäisiin tuntiveloituksella. Ajatus oli ,että työ myös elättää.
Muutama vuosi myöhemmin toiselle yhtiölle sai sopimuksen vain urakkana ja kilokaupalla eli homma meni kuralle siinä vaiheessa. Kun vielä lisätään ,että lisääntyneen työmäärän aiheuttamiin lisäkustannuksiin hoitamattomilla kohteilla tarkoitettu tuki ohjattiin maanomistajan taskuun oltiin allikossa lopullisesti. Risukon tietoisesta kasvattamisesta tehtiin bisnes , jonka jälkiä nyt paikkaillaan .
…..
Ylen uutisklippi oli oli mielenkiintoinen. Kone oli käsittelemässä hoidettua runsaspuustoista kuusikkoa ja toisessa pätkässä näytettiin pilalle syystä tai toisesta mennyttä harveikkoa. Eli hätäiselle voi tulla ajatus lopputuloksesta , jonka esimerkkinä ollut kone työssään sai aikaan. Ei tullut mieleen näyttää ,miltä se kuusikko lopulta näytti ja oliko siinä tapauksessa aihetta arvosteluun. Korjuujälkeä yleistettiin huonoimman vaihtoehdon perusteella.
Sekin tiedoksi ,että kuljettaja ei voi lisätä puulajeja ,tavaralajeja eikä uusia pituus- tai läpimittaluokkia aptiin. Kaikki halutut muutokset etenevät”konttorin” kautta ,josta lähetetään tarvittaessa uusi päivitetty työohjelma koneeseen. Muutaman rungon takia ko prosessia harvoin käynnistetään.
On myös tapauksia , joissa yhden tai kahden puulajin ensiharvennusmetsään laaditaan apti vain ko puulajeille esim. koivulle ja männylle. Tavaralajiluettelosta puuttuu tällöin myös tukki arvioidun vähäisen kertymän vuoksi . Palstalta,varastoalueelta tai palstalle johtavalta uralta löytyykin muutama poistettava listaan sisältymätön puulaji (määrä alle 5 mottia). Tuolloin ne valmistetaan listan puulajeihin . Esimerkiksi muutama kuusirunko mäntykuituun ja listalta puuttuva haapa koivukuituun.
Kim ykkösen osaamisen voi jättää omaan arvoonsa. Pari onnistunutta suoritusta ei kerro riittävästi osaamisesta.
Omalla kohdalla kokemukset alkoivat vuosittaisilla hankintahakkuilla omalla tilalla ja jatkuivat yli 30 vuotta koneellisen puunkorjuun parissa. Varovainen arvio 40 000 tuntia moton puikoissa. Tiedän kyllä mistä puhun. Valitettavasti yksinkertaisiakin asioita ,kuten taimikonhoidon merkitystä , joutuu kertaamaan muutamille palstalaisille vuodesta toiseen. Jos sen rastin ryssii ,on se lyönti omaan nilkkaan .
Ennakkoraivaus ja hakkuutarpeen arviointi vasta sen jälkeen pitäisi säätää pakolliseksi toimenpiteeksi. Arviointivirheet osuvat poikkeuksetta kohteisiin ,joita ei ole hoidettu ennen harvennuspäätöksen tekemistä. Vaikea on motokuskinkin kamppeitaan peruuttaa palstalta ,jos raivaus ennen hakkuuta kuitenkin tehdään. Riukupuiden keräilyn edetessä puuston runkotilavuus osoittautuu monesti olevan 30-40 litraa / runko ,joka ei kuitenkaan anna mahdollisuutta perääntyä. Kun on raivattu ,homma tehdään.
Kun ennakkoraivaus riukumetsään tehdään, poistuu runkoluvusta helposti yli puolet ja työmäärä on valtava. Sillä kohtaa pitäisi kuitenkin löytyä joku muu selkärankainen ,kun motokuski tekemään päätös siirtää hakkuuta muutamalla vuodella ,että edes harvennusta edellytyävä puuston järeys saavutetaan.
Mieltä jäi askarruttamaan sekin ,kuinka monella kohteella oli tehty nuoren metsän hoito energiapuuhakkuuna ennen varsinaista ensiharvennusta. Sellaisiakin on kohdalleni osunut ja on oikeasti pitänyt miettiä ,onko palstalle mitään mieltä mennä lainkaan vähäisen kertymän takia.
Yhteen aikaan oli muotia mainostaa energiapuuhakkuuta nuoren metsän kunnostustoimena ennen varsinaista ensiharvennusta. Puska saatiin liian harvaksi jo pelkästään tekemällä se energiapuuhakkuu… ja vielä pitäisi joskus tehdä ensiharvennus… Näitä tapauksia riittää ja on varmasti osunut tarkastuksien kohteiksikin.
Varmasti monta energiapuukohteeksi suunniteltua nmk- kohdetta on jäänyt e-puun kysynnän ja työn toteuttajien puutteessa vaiheeseen. Nyt pommi on räjähtänyt silmille. Maksetaan hintaa siitä ,että on pyritty tuottamaan energiapuuta taimikonhoidon kustannuksella.
Tervetullut lisä tiedon puutteesta kärsiville. Rhy:n käytössähän nämä tiedot ovat olleet jo useamman vuoden hirvikannan paikallista verotussuunnitelmaa laadittaessa.
Näkyi meilläkin ilmestyneen viime vuodelle neljä hirvivahinkoilmoitusta metsäpuolelle ja kuusi hirvi-ja kaksi peurakolaria maantielle. Kaksi aluetta leikkaavaa valtatietä kaataa riistaa yhden seuran lupien verran. Eli autoilijat ovat se neljästoista ”hirviseurue” paikkakunnalla.
Jos palstalla ei ole riittävästi kasvatuskelpoisia puita , tilanne ei parane mittasi asian miten tahaansa. Kyllä ne samat tulokset löytyvät koneen omavalvontasivuiltakin . Sinne on koealojen tiedot syötetty (kpl/valtapituus/paksuus) ja saatu myös vastaus ,onko tiheys sopiva kyseiselle maapohjalle/ puulajille. Ellei, fiksu kuski korjaa tekemisiään siitä eteenpäin. Itseään voi kalibroida helposti vaikka joka työpisteellä laskemalla ne rungot ,mitä 11 metrin puomin tekemän puoliympyrän sisään jäävät. Jäävien puiden rk-keskiläpimitta saadaan suoraan koneen näytöltä ,kun tartutaan vastaavan kokoluokan poistettavaan runkoon. Muutama tällainen ja keskiarvo niistä. Runkojen keskipituus selviää runkojen katkonnan ja karsinnan yhtydessä muutaman sentin tarkkuudella. Mittalaite näyttää valmistetun puutavaran osuuden ja latvuksen osuus on helppo arvioida. Kaikki onnistuu satoi tai paistoi työn hidastumatta juuri lainkaan. Relaskoopin kanssa voi huurtua rillit ja kastua kamat eikä lopputulos ole yhtään parempi. Konekin seisoo toimettomana kuskin pyöriessä pitkin metsiä . Ja varjele ,jos on vähänkin aluskasvosta . Risut on käytävä taittelemassa ,että kaikki rungot pystyy lukemaan.
